Miten joku kouluttautunut viitsi mennä tarhatätihimmiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatusyksikön ryhmässä on vakahoitaja ja mahdollisesti vaka-avustaja sitä varten, että he pyyhkivät kakkapyllyt ja tekevät hiekkakakkuja. Vakaopella ja vakasosionomilla sen sijaan on asiantuntijarooli. Vakaopella on vastuu pedagogiikasta ja varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisesta tuottamisesta. Tätä varten hänellä on yliopistokoulutus. Vakasosionomi taas vastaa perheiden hyvinvoinnista, sosiaalisten ongelmien ehkäisystä ja lasten oikeuksien toteutumisesta osana sosiaalihuollon palvelujärjestelmää.

Moni ei ymmärrä että varhaiskasvatus on kiinteä osa lapsen koulutuspolkua siinä missä esi- ja alkuopetuskin. Siksi ajatellaan, että lapsen varhaiskasvattajaksi kelpaisi joku täti eikä koulutettuja ammattilaisia tarvittaisi. Sama kun esittäisi, että koulu voisi pyöriä pelkkien koulunkäynninohjaajien voimin.

Meillä on nykyisin mahdollisuus korjata paljon lasten ongelmia, kunhan ne tunnistetaan ajoissa ja perheet ohjataan tuen piiriin. Pikkulapsilla voi olla erilaisia puheen viivästymisiä, puheterapian tarpeita, kielenoppimisen tarpeita, keskittymisen ongelmia, tms tms. Kun näihin päästään aikaisessa vaiheessa työskentelemään, lapsen on paljon helpompi onnistua varsinaisessa koulussa. Koulussa näitä ei enää ole samanlaisia resursseja selvitellä. Jo pelkästään tähän tarvitaan koulutettuja ihmisiä päiväkoteihin

Noita asioita varten on neuvola. Sitä paitsi koulujen Pisa-tulokset ovat koko ajan laskussa.

Neuvolassa nähdään lapsi 20min kerran vuodessa ja päiväkodissa päivittäin monta tuntia. Kummassakohan se lapsen tuen tarve todennäköisesti ilmenee? Koulujen Pisa -tulokset sen sijaan johtuvat vasemmistolaisesta opetusideologiasta. Kun on annettu pentujen plarata tiktokkia oppitunneilla ja päättää itse omat oppimistavoitteensa. Lisäksi siellä on vammaiset lapset normaaleiden seassa. Mitä luulet, pääseekö oppiminen kukoistamaan noissa oloissa?

Kotona nähdään lapsi myös monta tuntia joka päivä. Onko neuvola siis turha?

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatusyksikön ryhmässä on vakahoitaja ja mahdollisesti vaka-avustaja sitä varten, että he pyyhkivät kakkapyllyt ja tekevät hiekkakakkuja. Vakaopella ja vakasosionomilla sen sijaan on asiantuntijarooli. Vakaopella on vastuu pedagogiikasta ja varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisesta tuottamisesta. Tätä varten hänellä on yliopistokoulutus. Vakasosionomi taas vastaa perheiden hyvinvoinnista, sosiaalisten ongelmien ehkäisystä ja lasten oikeuksien toteutumisesta osana sosiaalihuollon palvelujärjestelmää.

Höpön löpön. Spämmäät tätä satuasi aina näihin ketjuihin.

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmetellyt. Ja sitäpaitsi, mitenkä kotona kasvaneista lapsista sitten tulee täyspäisiä jos oikeaan kasvatukseen muka tarvitaan tarhatätiä? 

Itse olen kotihoidettu, opin lukemaan ja laskemaan 5-vuotiaana, joten ensimmäiset kaksi vuotta koulussa oli aika hukkaan heitettyä aikaa. Minulla oli iso vihko, johon sain piirrellä oppituntitehtävät tehtyäni, sillä aikaa kun muut tankkasivat tavaamista ja laskivat helmitaululla tai sormin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatusyksikön ryhmässä on vakahoitaja ja mahdollisesti vaka-avustaja sitä varten, että he pyyhkivät kakkapyllyt ja tekevät hiekkakakkuja. Vakaopella ja vakasosionomilla sen sijaan on asiantuntijarooli. Vakaopella on vastuu pedagogiikasta ja varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisesta tuottamisesta. Tätä varten hänellä on yliopistokoulutus. Vakasosionomi taas vastaa perheiden hyvinvoinnista, sosiaalisten ongelmien ehkäisystä ja lasten oikeuksien toteutumisesta osana sosiaalihuollon palvelujärjestelmää.

Moni ei ymmärrä että varhaiskasvatus on kiinteä osa lapsen koulutuspolkua siinä missä esi- ja alkuopetuskin. Siksi ajatellaan, että lapsen varhaiskasvattajaksi kelpaisi joku täti eikä koulutettuja ammattilaisia tarvittaisi. Sama kun esittäisi, että koulu voisi pyöriä pelkkien koulunkäynninohjaajien voimin.

Ei tarhaa voi verrata kouluun. Lapsia voi ihan hyvin hoitaa kouluttamattomatkin ihmiset. Ja nykyään monet sellaisia ovatkin.

Niin, eihän meillä tätä menoa kohta kukaan mene yhtään mihinkään, kun ei huvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatusyksikön ryhmässä on vakahoitaja ja mahdollisesti vaka-avustaja sitä varten, että he pyyhkivät kakkapyllyt ja tekevät hiekkakakkuja. Vakaopella ja vakasosionomilla sen sijaan on asiantuntijarooli. Vakaopella on vastuu pedagogiikasta ja varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisesta tuottamisesta. Tätä varten hänellä on yliopistokoulutus. Vakasosionomi taas vastaa perheiden hyvinvoinnista, sosiaalisten ongelmien ehkäisystä ja lasten oikeuksien toteutumisesta osana sosiaalihuollon palvelujärjestelmää.

Moni ei ymmärrä että varhaiskasvatus on kiinteä osa lapsen koulutuspolkua siinä missä esi- ja alkuopetuskin. Siksi ajatellaan, että lapsen varhaiskasvattajaksi kelpaisi joku täti eikä koulutettuja ammattilaisia tarvittaisi. Sama kun esittäisi, että koulu voisi pyöriä pelkkien koulunkäynninohjaajien voimin.

Meillä on nykyisin mahdollisuus korjata paljon lasten ongelmia, kunhan ne tunnistetaan ajoissa ja perheet ohjataan tuen piiriin. Pikkulapsilla voi olla erilaisia puheen viivästymisiä, puheterapian tarpeita, kielenoppimisen tarpeita, keskittymisen ongelmia, tms tms. Kun näihin päästään aikaisessa vaiheessa työskentelemään, lapsen on paljon helpompi onnistua varsinaisessa koulussa. Koulussa näitä ei enää ole samanlaisia resursseja selvitellä. Jo pelkästään tähän tarvitaan koulutettuja ihmisiä päiväkoteihin

Noita asioita varten on neuvola. Sitä paitsi koulujen Pisa-tulokset ovat koko ajan laskussa.

Neuvolassa nähdään lapsi 20min kerran vuodessa ja päiväkodissa päivittäin monta tuntia. Kummassakohan se lapsen tuen tarve todennäköisesti ilmenee? Koulujen Pisa -tulokset sen sijaan johtuvat vasemmistolaisesta opetusideologiasta. Kun on annettu pentujen plarata tiktokkia oppitunneilla ja päättää itse omat oppimistavoitteensa. Lisäksi siellä on vammaiset lapset normaaleiden seassa. Mitä luulet, pääseekö oppiminen kukoistamaan noissa oloissa?

Kotona nähdään lapsi myös monta tuntia joka päivä. Onko neuvola siis turha?

Neuvola on laitos, joka käsittääkseni on rakennettu täysin kädettömille ja kouluttamattomille äideille. Siellä mitataan painoja ja puhutaan terveellisestä ruokavaliosta jne aivan perusjuttuja. Terveydenhoitajat ovat varsin matalasti koulutettuja hekin. Heti, jos on oikeasti jotain, asia siirtyy äitiyspolille tai lastensairaalaan. Kotiäidit eivät myöskään välttämättä ole lainkaan koulutettuja. Siellä on jopa luku- ja kielitaidottomia äitejä hoitamassa lapsiaan. Tällaiset ihmiset eivät kykene arvioimaan mitenkään esim. oman lapsen puheen kehitystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmetellyt. Ja sitäpaitsi, mitenkä kotona kasvaneista lapsista sitten tulee täyspäisiä jos oikeaan kasvatukseen muka tarvitaan tarhatätiä? 

Itse olen kotihoidettu, opin lukemaan ja laskemaan 5-vuotiaana, joten ensimmäiset kaksi vuotta koulussa oli aika hukkaan heitettyä aikaa. Minulla oli iso vihko, johon sain piirrellä oppituntitehtävät tehtyäni, sillä aikaa kun muut tankkasivat tavaamista ja laskivat helmitaululla tai sormin.

Oliko sulla kavereita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatusyksikön ryhmässä on vakahoitaja ja mahdollisesti vaka-avustaja sitä varten, että he pyyhkivät kakkapyllyt ja tekevät hiekkakakkuja. Vakaopella ja vakasosionomilla sen sijaan on asiantuntijarooli. Vakaopella on vastuu pedagogiikasta ja varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisesta tuottamisesta. Tätä varten hänellä on yliopistokoulutus. Vakasosionomi taas vastaa perheiden hyvinvoinnista, sosiaalisten ongelmien ehkäisystä ja lasten oikeuksien toteutumisesta osana sosiaalihuollon palvelujärjestelmää.

Moni ei ymmärrä että varhaiskasvatus on kiinteä osa lapsen koulutuspolkua siinä missä esi- ja alkuopetuskin. Siksi ajatellaan, että lapsen varhaiskasvattajaksi kelpaisi joku täti eikä koulutettuja ammattilaisia tarvittaisi. Sama kun esittäisi, että koulu voisi pyöriä pelkkien koulunkäynninohjaajien voimin.

Koulutus ei muuta ihmistä. Se ei tee ihmisestä ahkeraa tai vastuullista. Moni muun alan ihminen on vastuullisempi ja osaa kasvattaa lapsia paremmin kuin hällä välillä toimiva hoitaja.

Tositarina Klubitalo Pönkästä:

Onnistuneen viikonlopun kunniaksi Lahja "Lonkeroporno" Leiviskä antoi Marko "Varjo Kulli" Kokolle taivaallisen suihinoton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatusyksikön ryhmässä on vakahoitaja ja mahdollisesti vaka-avustaja sitä varten, että he pyyhkivät kakkapyllyt ja tekevät hiekkakakkuja. Vakaopella ja vakasosionomilla sen sijaan on asiantuntijarooli. Vakaopella on vastuu pedagogiikasta ja varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisesta tuottamisesta. Tätä varten hänellä on yliopistokoulutus. Vakasosionomi taas vastaa perheiden hyvinvoinnista, sosiaalisten ongelmien ehkäisystä ja lasten oikeuksien toteutumisesta osana sosiaalihuollon palvelujärjestelmää.

Höpön löpön. Spämmäät tätä satuasi aina näihin ketjuihin.

Ovatko varhaiskasvatuslaki ja alan ohjaavat asiakirjat sinusta satua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmetellyt. Ja sitäpaitsi, mitenkä kotona kasvaneista lapsista sitten tulee täyspäisiä jos oikeaan kasvatukseen muka tarvitaan tarhatätiä? 

Itse olen kotihoidettu, opin lukemaan ja laskemaan 5-vuotiaana, joten ensimmäiset kaksi vuotta koulussa oli aika hukkaan heitettyä aikaa. Minulla oli iso vihko, johon sain piirrellä oppituntitehtävät tehtyäni, sillä aikaa kun muut tankkasivat tavaamista ja laskivat helmitaululla tai sormin.

Tuosta on varmaan jotain 50 vuotta tai enemmän  aikaa. Omat kotihoidetut lapsenikin oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan jo reilusti ennen kouluikää, mutta eivät he koulussa pitkästyneet. 90-luvulla ja 2000-luvulla koulunsa käyneiden lasteni opetusta eriytettiin osaamisen mukaan, ja jo paljon tuota ennenkin sitä on tehty.  Sitä paitsi koulu on paljon muutakin kuin lukemaan ja laskemaan opettelua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmetellyt. Ja sitäpaitsi, mitenkä kotona kasvaneista lapsista sitten tulee täyspäisiä jos oikeaan kasvatukseen muka tarvitaan tarhatätiä? 

Itse olen kotihoidettu, opin lukemaan ja laskemaan 5-vuotiaana, joten ensimmäiset kaksi vuotta koulussa oli aika hukkaan heitettyä aikaa. Minulla oli iso vihko, johon sain piirrellä oppituntitehtävät tehtyäni, sillä aikaa kun muut tankkasivat tavaamista ja laskivat helmitaululla tai sormin.

Tuosta on varmaan jotain 50 vuotta tai enemmän  aikaa. Omat kotihoidetut lapsenikin oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan jo reilusti ennen kouluikää, mutta eivät he koulussa pitkästyneet. 90-luvulla ja 2000-luvulla koulunsa käyneiden lasteni opetusta eriytettiin osaamisen mukaan, ja jo paljon tuota ennenkin sitä on tehty.  Sitä paitsi koulu on paljon muutakin kuin lukemaan ja laskemaan opettelua. 

Jep. Minä menin kouluun vuonna 1980. Osasin lukea ja sain olla eri tiloissa lukemassa kun toiset tankkasivat aapista. Ei se niin häävi ratkaisu ollut ryhmäytymisen kannalta. Omalla lapsellani koulu on eriyttänyt aineen jos toisenkin eteenpäin ja on silti saanut olla ryhmässä, missä kaveritkin. Koulu on mennyt kyllä paljon eteenpäin siitä vuoden 1980 -koulusta. -eri

sen luokan kysymys että vastaan vain; koska mä voin...

Miten joku ei-kouluttautunut ei viitsi opetella oikeinkirjoitusta?

Eivät kouluttautuneet siellä kauaa viihdykään. Maisteria alkaa puuron annostelu turhauttaa nopeasti ja hän hakeutuu koulutustaan vastaaviin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatusyksikön ryhmässä on vakahoitaja ja mahdollisesti vaka-avustaja sitä varten, että he pyyhkivät kakkapyllyt ja tekevät hiekkakakkuja. Vakaopella ja vakasosionomilla sen sijaan on asiantuntijarooli. Vakaopella on vastuu pedagogiikasta ja varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisesta tuottamisesta. Tätä varten hänellä on yliopistokoulutus. Vakasosionomi taas vastaa perheiden hyvinvoinnista, sosiaalisten ongelmien ehkäisystä ja lasten oikeuksien toteutumisesta osana sosiaalihuollon palvelujärjestelmää.

Moni ei ymmärrä että varhaiskasvatus on kiinteä osa lapsen koulutuspolkua siinä missä esi- ja alkuopetuskin. Siksi ajatellaan, että lapsen varhaiskasvattajaksi kelpaisi joku täti eikä koulutettuja ammattilaisia tarvittaisi. Sama kun esittäisi, että koulu voisi pyöriä pelkkien koulunkäynninohjaajien voimin.

Meillä on nykyisin mahdollisuus korjata paljon lasten ongelmia, kunhan ne tunnistetaan ajoissa ja perheet ohjataan tuen piiriin. Pikkulapsilla voi olla erilaisia puheen viivästymisiä, puheterapian tarpeita, kielenoppimisen tarpeita, keskittymisen ongelmia, tms tms. Kun näihin päästään aikaisessa vaiheessa työskentelemään, lapsen on paljon helpompi onnistua varsinaisessa koulussa. Koulussa näitä ei enää ole samanlaisia resursseja selvitellä. Jo pelkästään tähän tarvitaan koulutettuja ihmisiä päiväkoteihin

Noita asioita varten on neuvola. Sitä paitsi koulujen Pisa-tulokset ovat koko ajan laskussa.

Neuvolassa nähdään lapsi 20min kerran vuodessa ja päiväkodissa päivittäin monta tuntia. Kummassakohan se lapsen tuen tarve todennäköisesti ilmenee? Koulujen Pisa -tulokset sen sijaan johtuvat vasemmistolaisesta opetusideologiasta. Kun on annettu pentujen plarata tiktokkia oppitunneilla ja päättää itse omat oppimistavoitteensa. Lisäksi siellä on vammaiset lapset normaaleiden seassa. Mitä luulet, pääseekö oppiminen kukoistamaan noissa oloissa?

Kotona nähdään lapsi myös monta tuntia joka päivä. Onko neuvola siis turha?

Neuvola on laitos, joka käsittääkseni on rakennettu täysin kädettömille ja kouluttamattomille äideille. Siellä mitataan painoja ja puhutaan terveellisestä ruokavaliosta jne aivan perusjuttuja. Terveydenhoitajat ovat varsin matalasti koulutettuja hekin. Heti, jos on oikeasti jotain, asia siirtyy äitiyspolille tai lastensairaalaan. Kotiäidit eivät myöskään välttämättä ole lainkaan koulutettuja. Siellä on jopa luku- ja kielitaidottomia äitejä hoitamassa lapsiaan. Tällaiset ihmiset eivät kykene arvioimaan mitenkään esim. oman lapsen puheen kehitystä. 

Terveydenhoitajat eivät kyllä ole matalasti koulutettuja. Nelivuotinen amk-tutkinto ei ole matala eikä kapea tutkinto.

Onko kouluttautunut henkilö oikeasti motivoitunut tarjoamaan lapsille hyvää hoitoa? Vai kiinnostaako häntä ensisijaisesti teoreettinen työ johon hänet on koulutettu?