Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Anoppi viestittelee koko ajan
12.07.2026 |
Anoppi, miehen äiti, laittaa lähes päivittäin minulle tekstiviestejä, välillä useammankin putkeen vaikka edelliseenkään en olisi vastannut. Viestien aiheena on aivan tyhjänpäiväiset asiat, esimerkiksi kuva heidän kissastaan, joku toteamus päivän säästä tai joku muu täysin vähäpätöinen asia. Viestejä tulee siis joinain viikkoina joka päivä, välillä on 1-2 päivän taukoa.
Minua ärsyttää ja kuormittaa tämä yhteydenpito (jota on siis jatkunut jo vuositolkulla, en ole mitenkään uusi miniä hänelle), ja vastaan usein päivän päätteeksi jollain lyhyellä kommentilla esittämättä minkäänlaisia jatkokysymyksiä, välillä en vastaa ollenkaan. En tokikaan halua olla töykeä, mutta en ymmärrä miten ihan skarppi eläkeläinen ei osaa itse arvioida onko tällainen viestittely jotenkin minulle mieluisaa. Meille on tulossa vauva nyt elokuussa ja voin kuvitella, että anoppi vain kiihdyttää tahtiaan.
Mies ei oikein ymmärrä asian vakavuutta, hän sanoo vain että älä vastaa jos et halua. Minua alkaa ärsyttää pelkästään jo se, että puhelimen näytöllä näkyy anopin nimi, vaikka viestiin en aina edes vastaisi. Millä saan tämän loppumaan (hyvässä hengessä)?
Kommentit (288)
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmiten ne tahtoo mennä tuollaiseksi. Minulle soittelee oma äiti päivittäin. Hieman on alkanut ymmärrys mennä koska ei osaa lopettaa puheluita mitenkään. Saatan esimerkiksi olla lasten kanssa ulkona ja todeta että nyt on vähän huono hetki, soitetaan vartin päästä takaisin. Niin hän toteaa että joo soitellaan sitten ja jatkaa vaan puhumista. Olen joskus testannut että kauanko ne puhelut jatkuvat jos en itse niitä lopeta. Kahden tunnin kohdalla loppui itsellä sinnikkyys. Varmaan puhuisi vaikka koko illan jos ei itse lopettele.
Kysy lapsiltasi miten puhelimen saa esim äänettömäksi.
Aikuisuus on vastuuta, eikä paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden heitä pitäisi kohdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mielestäni on sinun puolisosi velvollisuus keskustella äitinsä kanssa. Hän voi sanoa aivan ystävällisesti, että viesti kerran viikossa on sopivampi määrä. Tai jos on oikeasti jotain asiaa.
Kovin alehtelivaista tämä naisten vahvuus. Nykynainen ei kuulemma tarvitse prinssiä pelastamaan itseään pulasta vaan nykynainen hoitaa itse itsensä ulos ilkeän äitipuolen, tässä tapauksessa anopin ikeen alta. Koettakaa jo jumalauta päättää.
Kyllä se ongelma kuuluu tismalleen sille, jonka takia ongelma on. Eli eihän tuota häirikköä miniän kimpussa olisi, jos aviomies ei siinä olisi.
Ja todellakin se miehen suku on miehen asia hoitaa alunperinkin eli miehen kuuluu hoitaa tuo syntynyt vinouma.
Ilkeä äitipuoli taas on isän aiheuttama ongelma. Sekin on isän hoidettava.
Sitä se on kun antaa laitteen hallita sitä elämään. Se on ihan oma valintasi olla saatavilla 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mielestäni on sinun puolisosi velvollisuus keskustella äitinsä kanssa. Hän voi sanoa aivan ystävällisesti, että viesti kerran viikossa on sopivampi määrä. Tai jos on oikeasti jotain asiaa.
Kovin alehtelivaista tämä naisten vahvuus. Nykynainen ei kuulemma tarvitse prinssiä pelastamaan itseään pulasta vaan nykynainen hoitaa itse itsensä ulos ilkeän äitipuolen, tässä tapauksessa anopin ikeen alta. Koettakaa jo jumalauta päättää.
Kyllä se ongelma kuuluu tismalleen sille, jonka takia ongelma on. Eli eihän tuota häirikköä miniän kimpussa olisi, jos aviomies ei siinä olisi.
Ja todellakin se miehen suku on miehen asia hoitaa alunperinkin eli miehen kuuluu hoitaa tuo syntynyt vinouma.
Ilkeä äitipuoli taas on isän aiheuttama ongelma. Sekin on isän hoidettava.
Samoin kontrollistarpeinen ex. Miehen kuuluu hoitaa niin ettei nykyinen parisuhde kärsi exän toiminnasta.
Miksei miniä saa suutansa auki ja sano, että on kiireinen. Viesti kerran viikossa riittää. Aikuiset puhuu asiat keskenään eivätkä kerää mielipahaa vuosia ja lopulta räjähdä. Miksi miehen pitäisi olla viestin viejä. Äidin ja vaimon asiasta tuossa Yleensä ihmiset haluavat tutustua ja pitää välejä kumpaankin sukuun yllä. Sääli miehen vanhempia jotka saavat miniän joka haluaa vain paskoa anopin ja appiukon sekä miehensä välit. Sellainen kuulostaa jo lähisuhdeväkivallalta miestä kohtaan. Rikotaan omat ja miehen välit miehen sukuun ja miehen tuttuihin. Tarkoituksena manipuloida puolisoa mielensä mukaan, kun kukaan miehelle tärkeä ei ole mukana elämässä vaimon ja lasten lisäksi.
- Se on sen miehen suku, se yhteydenpito kuuluu miehelle ihan alunperinkin!
- Ei tuollaiset häiriköt kuuntele mitään selityksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä vastaa mitään. Luuleeko se olevansa sun kaveri? Mistä se voi tietää että sua ärsyttää jatkuva häiriö jos et sano sitä?
Luuleeko se olevansa sun kaveri? Siis mitä?
Jospa anoppi haluaisi olla kaveri ja enempi yhteydessä? Asiaa kannattaa miettiä myös siltä puolelta, että anoppia saattaisi olla jatkossa helppo pyytää auttamaan lasten kanssa. On aika tyhmää olla ilkeä lastensa mummolle.
Sinun pitäisi olla iloinen, että sinulla on sellainen anoppi, joka tykkää sinusta ja viestittelee sinulle kuin verisukaliselle, vaikka olet tullut sukuun tullut avioliiton kautta. Eikä anoppi edes aina odota sinun vastaustasi, vaan selvästikin vain haluaa jakaa elämäänsä kanssasi, joten lakkaa marisemasta. Olet karmea miniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä se on kun antaa laitteen hallita sitä elämään. Se on ihan oma valintasi olla saatavilla 24/7.
Ap, määrittele itsellesi ruutuaika.
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitäisi olla iloinen, että sinulla on sellainen anoppi, joka tykkää sinusta ja viestittelee sinulle kuin verisukaliselle, vaikka olet tullut sukuun tullut avioliiton kautta. Eikä anoppi edes aina odota sinun vastaustasi, vaan selvästikin vain haluaa jakaa elämäänsä kanssasi, joten lakkaa marisemasta. Olet karmea miniä.
Onko anopin poika kuollut? Vai miksi siihen ei ole anopilla yhteyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vastaa mitään. Luuleeko se olevansa sun kaveri? Mistä se voi tietää että sua ärsyttää jatkuva häiriö jos et sano sitä?
Luuleeko se olevansa sun kaveri? Siis mitä?
Jospa anoppi haluaisi olla kaveri ja enempi yhteydessä? Asiaa kannattaa miettiä myös siltä puolelta, että anoppia saattaisi olla jatkossa helppo pyytää auttamaan lasten kanssa. On aika tyhmää olla ilkeä lastensa mummolle.
Eikö se lasten isä osaa pitää yhteyttä ja huolehtia tuosta? Miksi se miniän asia olisi?
Tarkoitatko oikeasti ihan klassista tekstiviestiä vai WhatsAppia (tai jotain muuta)?
Jos WA niin eihän mikään ole sen helpompaa kuin arkistoida anopin viestiketju ja laittaa se äänettömälle. Sitten vilkaiset viestit vaan just silloin kun se sinulle sopii. Esim kerran päivässä tai viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jo on taas ongelmat. Minä en vaan käsitä tätä suomalaisten sisäänpäinkääntyneisyyttä asuttuani vuosikymmeniä ulkomailla.
Kyllä meillä on tapana viestitellä miniän kanssa, molempiin suuntiin pukkaa viestiä. Useinmiten minä saan lasten kuvia, minä tietysti laitan, jos lapset ovat minulla hoidossa.
Ihan alkuun jo sanoin, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi, että minä en suinkaan odota vastausta joka kerta, kun viestiä laitan. Usein viesti on vaan FYI, eikä siihen tarvitse vastata.
Mietin ihan samaa. Miksi ei voi olla anopin kanssa kaveri? Ihmettelen nuorten naisten vihamielisyyttä. Joku täällä suositteli estolistalle laittamista? Ymmärrän, jos anoppi on ilkeä tms. mutta käsittääkseni nuo ovat ihan vaan kuulumisten kertomista.
Kahden nuorenmiehen äitinä todellakaan en halua sellaista miniää, joka olettaa minun katoavan olemasta. Olen poikieni äiti edelleen, vaikka heillä on omakin perhe. Ei se suhde mihinkään katoa, vaikka tietenkin muuttuu aikuinen-aikuinen suhteeksi. Olisi aika järkyttävä tilanne, jos miniä edellyttäisi pojalta välien katkaisua omaan äitiinsä. En voisi kuvitella tilannetta, että oma poikani vaatisi puolisoltaan sellaista. Olisi aika törkeää.
Noihin viesteihin voi vastata peukuttamalla. Tai vaihtoehtoisesti osallistua ihmissuhteeseen, kuten siihen osallistuu kavereidenkin kanssa: Vastaa jotain. Mummo on aika arvokas siinä vaiheessa, kun tarttee päästä festareille ja pitäisi olla ilmainen lapsenvahti ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vastaa mitään. Luuleeko se olevansa sun kaveri? Mistä se voi tietää että sua ärsyttää jatkuva häiriö jos et sano sitä?
Luuleeko se olevansa sun kaveri? Siis mitä?
Jospa anoppi haluaisi olla kaveri ja enempi yhteydessä? Asiaa kannattaa miettiä myös siltä puolelta, että anoppia saattaisi olla jatkossa helppo pyytää auttamaan lasten kanssa. On aika tyhmää olla ilkeä lastensa mummolle.Eikö se lasten isä osaa pitää yhteyttä ja huolehtia tuosta? Miksi se miniän asia olisi?
Jos miniällä ja anopille on asiaa toisilleen niin miksi se pitää pyörittää miehen kautta? En nyt tarkoita lastenhoitoa vaan vaikka joululahjoja, kesäkukkia tai ravintolasuosituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jo on taas ongelmat. Minä en vaan käsitä tätä suomalaisten sisäänpäinkääntyneisyyttä asuttuani vuosikymmeniä ulkomailla.
Kyllä meillä on tapana viestitellä miniän kanssa, molempiin suuntiin pukkaa viestiä. Useinmiten minä saan lasten kuvia, minä tietysti laitan, jos lapset ovat minulla hoidossa.
Ihan alkuun jo sanoin, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi, että minä en suinkaan odota vastausta joka kerta, kun viestiä laitan. Usein viesti on vaan FYI, eikä siihen tarvitse vastata.Mietin ihan samaa. Miksi ei voi olla anopin kanssa kaveri? Ihmettelen nuorten naisten vihamielisyyttä. Joku täällä suositteli estolistalle laittamista? Ymmärrän, jos anoppi on ilkeä tms. mutta käsittääkseni nuo ovat ihan vaan kuulumisten kertomista.
Kahden nuorenmiehen äitinä todellakaan en halua sellaista miniää, joka olettaa minun katoavan olemasta. Olen poikieni äiti edelleen, vaikka heillä on omakin perhe. Ei se suhde mihinkään katoa, vaikka tietenkin muuttuu aikuinen-aikuinen suhteeksi. Olisi aika järkyttävä tilanne, jos miniä edellyttäisi pojalta välien katkaisua omaan äitiinsä. En voisi kuvitella tilannetta, että oma poikani vaatisi puolisoltaan sellaista. Olisi aika törkeää.
Noihin viesteihin voi vastata peukuttamalla. Tai vaihtoehtoisesti osallistua ihmissuhteeseen, kuten siihen osallistuu kavereidenkin kanssa: Vastaa jotain. Mummo on aika arvokas siinä vaiheessa, kun tarttee päästä festareille ja pitäisi olla ilmainen lapsenvahti ym.
Miksi ei voi jakaa tuota yhteydenpitotaakkaa? MIKSI edelleen vuonna 2026 se on nimenomaan se miniä, joka huolehtii yhteydenpidosta miehen perheeseen.
Minä menin naimisiin 1994 enkä todellakaan ruvennut miksikään yhteysupseeriksi vaan sanoin selkeästi, että mies vastaa, mies hoitaa ja jos on ongelmia, yhteys mieheen. En ole sihteeri. Minullakin on oma elämä, oma ura, omat ajankäyttöintressit. Ja hoidan oman sukuni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitäisi olla iloinen, että sinulla on sellainen anoppi, joka tykkää sinusta ja viestittelee sinulle kuin verisukaliselle, vaikka olet tullut sukuun tullut avioliiton kautta. Eikä anoppi edes aina odota sinun vastaustasi, vaan selvästikin vain haluaa jakaa elämäänsä kanssasi, joten lakkaa marisemasta. Olet karmea miniä.
Onko anopin poika kuollut? Vai miksi siihen ei ole anopilla yhteyttä?
Anoppi saattaa haluta olla ihan henkilökohtaisessa ihmissuhteessa lapsensa puolison kanssa. Se on sellainen aikuisten tapa toimia ihmissuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jo on taas ongelmat. Minä en vaan käsitä tätä suomalaisten sisäänpäinkääntyneisyyttä asuttuani vuosikymmeniä ulkomailla.
Kyllä meillä on tapana viestitellä miniän kanssa, molempiin suuntiin pukkaa viestiä. Useinmiten minä saan lasten kuvia, minä tietysti laitan, jos lapset ovat minulla hoidossa.
Ihan alkuun jo sanoin, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi, että minä en suinkaan odota vastausta joka kerta, kun viestiä laitan. Usein viesti on vaan FYI, eikä siihen tarvitse vastata.Mietin ihan samaa. Miksi ei voi olla anopin kanssa kaveri? Ihmettelen nuorten naisten vihamielisyyttä. Joku täällä suositteli estolistalle laittamista? Ymmärrän, jos anoppi on ilkeä tms. mutta käsittääkseni nuo ovat ihan vaan kuulumisten kertomista.
Kahden nuorenmiehen äitinä todellakaan en halua sellaista miniää, joka olettaa minun katoavan olemasta. Olen poikieni äiti edelleen, vaikka heillä on omakin perhe. Ei se suhde mihinkään katoa, vaikka tietenkin muuttuu aikuinen-aikuinen suhteeksi. Olisi aika järkyttävä tilanne, jos miniä edellyttäisi pojalta välien katkaisua omaan äitiinsä. En voisi kuvitella tilannetta, että oma poikani vaatisi puolisoltaan sellaista. Olisi aika törkeää.
Noihin viesteihin voi vastata peukuttamalla. Tai vaihtoehtoisesti osallistua ihmissuhteeseen, kuten siihen osallistuu kavereidenkin kanssa: Vastaa jotain. Mummo on aika arvokas siinä vaiheessa, kun tarttee päästä festareille ja pitäisi olla ilmainen lapsenvahti ym.Miksi ei voi jakaa tuota yhteydenpitotaakkaa? MIKSI edelleen vuonna 2026 se on nimenomaan se miniä, joka huolehtii yhteydenpidosta miehen perheeseen.
Minä menin naimisiin 1994 enkä todellakaan ruvennut miksikään yhteysupseeriksi vaan sanoin selkeästi, että mies vastaa, mies hoitaa ja jos on ongelmia, yhteys mieheen. En ole sihteeri. Minullakin on oma elämä, oma ura, omat ajankäyttöintressit. Ja hoidan oman sukuni.
Miksi ei voi olla ihmissuhde sekä oman pojan että miniän kanssa? Miksi sitä pitää kanavoida yhtään kenenkään kautta? Varsinkaan omaan lapseen - olkoonkin jo aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitäisi olla iloinen, että sinulla on sellainen anoppi, joka tykkää sinusta ja viestittelee sinulle kuin verisukaliselle, vaikka olet tullut sukuun tullut avioliiton kautta. Eikä anoppi edes aina odota sinun vastaustasi, vaan selvästikin vain haluaa jakaa elämäänsä kanssasi, joten lakkaa marisemasta. Olet karmea miniä.
Onko anopin poika kuollut? Vai miksi siihen ei ole anopilla yhteyttä?
Anoppi saattaa haluta olla ihan henkilökohtaisessa ihmissuhteessa lapsensa puolison kanssa. Se on sellainen aikuisten tapa toimia ihmissuhteissa.
Anopilla voi olla ihan ihmissuhde myös lapsensa puolisoon ilman että siihen samalla liittyy tuo kaikki yhteydenpito. Ei meillä ainakaan mitenkään ole mikään kärsinyt, vaikka alunperin tein ihan selväksi, että en ala hoitaa yhteydenpitoa molempiin sukuihin. Ihan normaalisti ollaan tekemisissä, vaikka näen mieheni aikuisena ja ihmissuhteiden ylläpitoon kykenevänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jo on taas ongelmat. Minä en vaan käsitä tätä suomalaisten sisäänpäinkääntyneisyyttä asuttuani vuosikymmeniä ulkomailla.
Kyllä meillä on tapana viestitellä miniän kanssa, molempiin suuntiin pukkaa viestiä. Useinmiten minä saan lasten kuvia, minä tietysti laitan, jos lapset ovat minulla hoidossa.
Ihan alkuun jo sanoin, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi, että minä en suinkaan odota vastausta joka kerta, kun viestiä laitan. Usein viesti on vaan FYI, eikä siihen tarvitse vastata.Mietin ihan samaa. Miksi ei voi olla anopin kanssa kaveri? Ihmettelen nuorten naisten vihamielisyyttä. Joku täällä suositteli estolistalle laittamista? Ymmärrän, jos anoppi on ilkeä tms. mutta käsittääkseni nuo ovat ihan vaan kuulumisten kertomista.
Kahden nuorenmiehen äitinä todellakaan en halua sellaista miniää, joka olettaa minun katoavan olemasta. Olen poikieni äiti edelleen, vaikka heillä on omakin perhe. Ei se suhde mihinkään katoa, vaikka tietenkin muuttuu aikuinen-aikuinen suhteeksi. Olisi aika järkyttävä tilanne, jos miniä edellyttäisi pojalta välien katkaisua omaan äitiinsä. En voisi kuvitella tilannetta, että oma poikani vaatisi puolisoltaan sellaista. Olisi aika törkeää.
Noihin viesteihin voi vastata peukuttamalla. Tai vaihtoehtoisesti osallistua ihmissuhteeseen, kuten siihen osallistuu kavereidenkin kanssa: Vastaa jotain. Mummo on aika arvokas siinä vaiheessa, kun tarttee päästä festareille ja pitäisi olla ilmainen lapsenvahti ym.Miksi ei voi jakaa tuota yhteydenpitotaakkaa? MIKSI edelleen vuonna 2026 se on nimenomaan se miniä, joka huolehtii yhteydenpidosta miehen perheeseen.
Minä menin naimisiin 1994 enkä todellakaan ruvennut miksikään yhteysupseeriksi vaan sanoin selkeästi, että mies vastaa, mies hoitaa ja jos on ongelmia, yhteys mieheen. En ole sihteeri. Minullakin on oma elämä, oma ura, omat ajankäyttöintressit. Ja hoidan oman sukuni.
Miksi ei voi olla ihmissuhde sekä oman pojan että miniän kanssa? Miksi sitä pitää kanavoida yhtään kenenkään kautta? Varsinkaan omaan lapseen - olkoonkin jo aikuinen.
Koska lapsiperheessä on rajalliset resurssit ja muuteknin nimenomaan ne äidit kuormittuvat ja joutuvat joustamaan oman hyvinvointinsa kustannuksella. On kohtuutonta olettaa, että kaikki se sosiaalinen ylläpito jaetaan niin, että äiti hoitaa molmepien suvut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitäisi olla iloinen, että sinulla on sellainen anoppi, joka tykkää sinusta ja viestittelee sinulle kuin verisukaliselle, vaikka olet tullut sukuun tullut avioliiton kautta. Eikä anoppi edes aina odota sinun vastaustasi, vaan selvästikin vain haluaa jakaa elämäänsä kanssasi, joten lakkaa marisemasta. Olet karmea miniä.
Onko anopin poika kuollut? Vai miksi siihen ei ole anopilla yhteyttä?
Anoppi saattaa haluta olla ihan henkilökohtaisessa ihmissuhteessa lapsensa puolison kanssa. Se on sellainen aikuisten tapa toimia ihmissuhteissa.
Ihmissuhde on aina vastavuoroinen ja kunnioittava. Ei se toimi niin, että toisella on jotain haluja ja hän vaan alkaa vyöryä päälle.
Alue: Aihe vapaa
Miksei miniä saa suutansa auki ja sano, että on kiireinen. Viesti kerran viikossa riittää. Aikuiset puhuu asiat keskenään eivätkä kerää mielipahaa vuosia ja lopulta räjähdä. Miksi miehen pitäisi olla viestin viejä. Äidin ja vaimon asiasta tuossa Yleensä ihmiset haluavat tutustua ja pitää välejä kumpaankin sukuun yllä. Sääli miehen vanhempia jotka saavat miniän joka haluaa vain paskoa anopin ja appiukon sekä miehensä välit. Sellainen kuulostaa jo lähisuhdeväkivallalta miestä kohtaan. Rikotaan omat ja miehen välit miehen sukuun ja miehen tuttuihin. Tarkoituksena manipuloida puolisoa mielensä mukaan, kun kukaan miehelle tärkeä ei ole mukana elämässä vaimon ja lasten lisäksi.