Lue keskustelun säännöt.
"Köyhällä" Suomella oli aikanaan varaa koulujen omiin keittiöihin ja kunnon ruokaan lapsille
12.07.2026 |
73 itse koulun aloittaneena muistan ettei se nyt aina niin herkkua ollut omasta mielestä mutta kun katsoo tuota nykyistä puolivalmista, lämmitettävää ravintoköyhää sotkua mitä lapsille tarjotaan niin hirvittää . Ylikansalliset firmat maksimoi voitot ja ainesten laadusta viis.
Hävytöntä kehitystä.
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka saakelin metusalem sekoittaa vuosikymmenet ja väittää että 2000-luvulla (LOL) on tarjottu makaronivelliä.
Nyt sinne muistitestiin, mars.
2000-luvulla kouluruokana oli makaronivelliä. Se on fakta.
Makaronivelli on yksi Suomen tunnetuimmista retroruoista, joka herättää suuria tunteita ja muistoja erityisesti 1940–1970-lukujen kouluruokailusta.
Makaronivelliä oli kouluruokana 2000-luvulla. Se on fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en kyllä muista, että 80-90-luvulla oli erityisemmin salaatteja tarjoiltu. oli perunavelliä, makaronivelliä, puuroja, lihakastikjeita ja perunaa yleensä.. näkkäriä, silloin tällöin pinaattilettuja..
nykyään koulussa on useampaa salaattia tarjolla, joka päivä voi valita kasvisruoan, monenlaista ruokaa tarjolla. leipiäkin on kolmea etilaista: näkkäri, tumma, vaalea.
Et vain muista. Kyllä ainakin meidän koulussa oli 90-luvulla salaattia tai raastetta joka päivä.
90-luvun puolella alkoi olla enemmän mutta lähinnä kiinankaalia eikä mitään kalliimpaa. Kasarilla oli raastetta ja puolukkaa, kanaviillokin kanssa mustaherukkahilloa.
Te unohdatte sen ihanan marjasurvoksen jota oli aina puurojen kanssa. Siitä sai vitamiinit. Kuten myös mustaherukka hillosta ja raasteista, onko pakko ottaa vitamiinit ulkomailta tuodusta roskasta? Mikä vika on kiinankaalissa? Onhan se klassikko kun on porkkanaraaste ja siinä ananaspaloja.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne kovin kaksisia olleet ne ruuat. Puuropäivä, hernaripäivä, pari pottua yhden verimakkaran tai verilätyn kanssa, pinaattikeittoa, keittoa, jossa ei juuri sattumia ollut
näkkileipää margariinilla
Tämä. Puuropäiviä oli usein.
70-luku
Mulla on ollut viimeiset 20 vuotta lapsia peruskoulussa ja ruoan laadun heikkeneminen ja laitostumisen kiihtyminen ovat kulkeneet käsikädessä. Viimeisen kouluvuoden kaikkiruokainen poikani sai kouluruoasta aina niin pahan olon jälkeenpäin, ettei voinut useimpina päivinä syödä kuin salaattia, näkkäriä ja piimää, kun tunnisti ruoat joista pahimmat oireet tuli.
Kouluruoan kuuluu kattaa 30% koululaisen päivittäisestä energiantarpeesta, mutta nykyään se on syömäkelvotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka saakelin metusalem sekoittaa vuosikymmenet ja väittää että 2000-luvulla (LOL) on tarjottu makaronivelliä.
Nyt sinne muistitestiin, mars.
2000-luvulla kouluruokana oli makaronivelliä. Se on fakta.
Makaronivelli on yksi Suomen tunnetuimmista retroruoista, joka herättää suuria tunteita ja muistoja erityisesti 1940–1970-lukujen kouluruokailusta.
Makaronivelliä oli kouluruokana 2000-luvulla. Se on fakta.
Missäpäin? Mä kasvoin 70-80- luvuilla itä-Suomessa eikä ikinä ollut makaronivelliä. Kuulostaa 60-luvulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso väestöpyramidista mihin rahat menevät. Tämä on fakta, joka ei muutu eivätkä poliitikot sitä kerro, koska 1 600 000 äänestäjää. Helpompaa syyttää työttömiä, mm jne. Äänestäjät herätkää edes vähän: eläkepommin hinta on rapautunut hyvinvointiyhteiskunta. Tai sitten kohdennetaan raha toisin (lapset, nuoret, palvelut) ja eläkeläiset maksavat enemmän itse. Molempia ei voi saada.
Lapsiin ja nuoriin menee nytkin liikaa rahaa. Ei koskaan ennen ole lapsia ja nuoria hyysätty niin paljon kuin nyt!
Ai millä tavalla? Lapsilisän ostovoima on romahtanut, sen pitäisi oll 180/,kk eikä 95/kk jos tavoitellaan esim. 90-luvun ostovoimaa siihen. Koulutus on leikattu olemattomiin, täysin ala-arvoista verkko-opetusta korkeakouluissa. Ammattiopisto on jo katastrofi. Anna nyt jokin esimerkki hyysäyksestä. Jos lapsilla on pelit ja vermeet, niin perhe on itse ostanut ne eikä yhteiskunta. No?
Ilmainen päivähoito, vaikka molemmat vanhemmat olisivat kotona.
Jokaisessa koululuokassa on avustaja. Omana kouluaikanani avustajat olivat niin harvinaisia, etten törmännyt sellaiseen kertaakaan. Kaikenlaiset terapiat ja muu kakaroiden hyysäys.
Varhaiskasvatus on usein lapselle hyvä vaihtoehto, jos kotona on haasteellista (mt-ongelmat, köyhyys), kaikki lapset tarvitsevat ikäistään seuraa sekä sosiaalisia taitojs. Ei maksa maltaita yhteiskunnalle eikä koske kuin pientä osaa perheistä. Aika pienillä tuloilla joutuu maksamaan täyden hinnan päivähoidosta.
Avustajia on, koska inkluusio,: ei ole tarkkailuluokkia taikka apukouluja.
Mutta joo, onpa huikeaa hyysäystä, jos lapsi käy eaim. puheterapiassa (jota on tarjottu jo 80-luvulta alkaen). Eikö ole muuta tarjottavaa esimerkiksi? Puhu lapsista, kakara on halventava nimitys. Vaikka lapsivihaaja oletkin, niin joitain käytöstapoja pitäisi kaikilla olla.
Tän ketjun innoittamana meillä syödään huomenna makaronivelliä, oikeasti onhan se ihan herkkuruokaa ja terveellisyydessä samaa linjaa jonkun pastapa#kan kaa mutta saahan sitä välillä herkutella. Siihen vielä voisilmä päälle. Ei muuten se pastapa#ka ole sen parempaa mitä nykyään kouluissa on. Ajat on muuttuneet. Aikaisemmin palvelut oli lähellä ihmistä ja nyt ne ovat asiantuntijoita analysoimassa/tilastoimassa tietoja ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös vanhusten kotiin tuotavat ruuat on kalliita ja ravintoköyhiä ja annokset liian pieniä.
Riisiä saattaa olla valtava määrä ja kanaa oli kerran pienen kastikemäärän keskellä mun pikkusormen kokoinen pala. Siinä kaikki. Tuo oli pohjanoteeraus. Mun alle 40 kiloiselle isälle jäi nälkä. Sanoi, että miten kehtaavat tuoda sotaveteraanille tällaista. (Eihän hän pelkkää riisiä syönyt)
Ennen kotiin tuotava ruoka oli hyvää. Se tuli vuosiakausia Arkealta. Kaupungin tytäryhtiöltä. Mutta sitten kilpailutuksen voitti Fazerin tytäryhtiö, jonka asiakaspalvelukin on pelkkä vitsi. Arkea joutui lopettamaan toimintansa. Huutolaismeininkiä.
Kuljetukset hoiti vuosikausia Posti. Sama kuski aina. Sitten lopulta se hävisi kilpailutukset ja alkoi tulla jonkun pienemmän yrityksen tytäryhtiöltä. Kuskit alkoi vaihtua. Ne olivat aina ei-suomalaisia. Kuka parka joutuu heillekin avaimensa luovuttamaan.
Tässä vaiheessa lopetin nämä jutut itse ja aloin tilata citymarketin valikoimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 70-luvulta luokkakuvia ja erikseen kuvia koulun henkilökunnasta. Siellä opettajien seassa seisovat myös kaikki keittäjät, siivooja ja talonmies. Yhdessä pyörittivät koulua. Jouduin tutustumaan keittäjiin ikävissä merkeissä, kun opettajat pakottivat minua ottamaan lautaselle jokaista ruokaa, ja ruokailun päätteeksi jouduin henkilökohtaisesti kantamaan syömättömän ruoan lautasella keittiöön. Tuohon aikaan ei tiedetty mitään arvidista. Terveystarkastukset pidettiin kyllä joka vuosi, samoin hammastarkastukset.
Pienilläkin paikkakunnilla oli monta pankkia, ruokakauppaa ja parturia. Jopa vaatekauppa pärjäsi. Vain Alkoon piti mennä linja-autolla kaupunkiin.
Ihmiset kantoi silloin rahansa noihin paikallisiin yrityksiin. Nykyään tilataan temusta.
Paikalliset yritykset eivät olleet nykyisen kaltaisia ahneita riistoyrittäjiä. Jopa marjayrittäjät olivat kunniallisia, vrt.ihmiskauppa nykyisin. Pankit heittivät henkilöstönsä pihalle ja sulkivat konttorit, kun itsepalvelu netin kautta.
Ihmiset ostavat sieltä mistä halvimmalla saavat, muuhun ei ole varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso väestöpyramidista mihin rahat menevät. Tämä on fakta, joka ei muutu eivätkä poliitikot sitä kerro, koska 1 600 000 äänestäjää. Helpompaa syyttää työttömiä, mm jne. Äänestäjät herätkää edes vähän: eläkepommin hinta on rapautunut hyvinvointiyhteiskunta. Tai sitten kohdennetaan raha toisin (lapset, nuoret, palvelut) ja eläkeläiset maksavat enemmän itse. Molempia ei voi saada.
Lapsiin ja nuoriin menee nytkin liikaa rahaa. Ei koskaan ennen ole lapsia ja nuoria hyysätty niin paljon kuin nyt!
Ai millä tavalla? Lapsilisän ostovoima on romahtanut, sen pitäisi oll 180/,kk eikä 95/kk jos tavoitellaan esim. 90-luvun ostovoimaa siihen. Koulutus on leikattu olemattomiin, täysin ala-arvoista verkko-opetusta korkeakouluissa. Ammattiopisto on jo katastrofi. Anna nyt jokin esimerkki hyysäyksestä. Jos lapsilla on pelit ja vermeet, niin perhe on itse ostanut ne eikä yhteiskunta. No?
Ilmainen päivähoito, vaikka molemmat vanhemmat olisivat kotona.
Jokaisessa koululuokassa on avustaja. Omana kouluaikanani avustajat olivat niin harvinaisia, etten törmännyt sellaiseen kertaakaan. Kaikenlaiset terapiat ja muu kakaroiden hyysäys.
Varhaiskasvatus on usein lapselle hyvä vaihtoehto, jos kotona on haasteellista (mt-ongelmat, köyhyys), kaikki lapset tarvitsevat ikäistään seuraa sekä sosiaalisia taitojs. Ei maksa maltaita yhteiskunnalle eikä koske kuin pientä osaa perheistä. Aika pienillä tuloilla joutuu maksamaan täyden hinnan päivähoidosta.
Avustajia on, koska inkluusio,: ei ole tarkkailuluokkia taikka apukouluja.
Mutta joo, onpa huikeaa hyysäystä, jos lapsi käy eaim. puheterapiassa (jota on tarjottu jo 80-luvulta alkaen). Eikö ole muuta tarjottavaa esimerkiksi? Puhu lapsista, kakara on halventava nimitys. Vaikka lapsivihaaja oletkin, niin joitain käytöstapoja pitäisi kaikilla olla.
Kukaan ei maksa täyttä hintaa päivähoidosta. Yhteiskunta kustantaa suurimman osan.
Mun mielestä Suomella ei ole varaa pitää keittäjiä työttömänä. Ylipäätään Suomella ei ole varaa pitää yllä työtömien yhteiskuntaa. On kannattavampaa pitää ihmiset töissä ja pitää yhteiskunta siinä muodossaan, että työtä riittää. On täysin valittavissa laitetaanko valtion rahat miljonäärien taskuun vai yhteiskuntaa hyödyttäviin valintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne palkat oli surkeita. Äitini oli keittäjä eikä mitenkään olisi pärjännyt yksin palkallaan. Siihen aikaan varmaan ajateltiin että mies elättää.
Ne on edelleen surkeita. Saan varastolla melkein tonnin enemmän paljon helpommasta työstä.
Hauska sinänsä. Köyhällä suomella ei ollut niin paljon luksus tavaraa ostettavanaan myöskään. Tietokoneet, läppärit, kännykät, internetir pelit jne paljon teknologia krääsää tullut markkinoille vanhoista ajoista. Työkalutkin ovat kehittyneet ja muuttuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin ei ollut oikeistohallituksia.
Oli ne hyviä aikoja kun keittäjä syötti veripalttua väkisin ja opettaja löi karttakepillä. Nurkassa seistiin ja pierusta sai jälki-istuntoa. Kyllä ennen oli sentään kaikki paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Silloin ei ollut oikeistohallituksia.
Väärin, silloin ei ollut tukiloisia ja vasemmistokin ymmärsi että ken ei töitä tee, ei sen syömänkään pidä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin ei ollut oikeistohallituksia.
Väärin, silloin ei ollut tukiloisia ja vasemmistokin ymmärsi että ken ei töitä tee, ei sen syömänkään pidä
1. Uraauurtava ajatus: kaikilla on oikeus apuun
Vuoden 1922 köyhäinhoitolaki velvoitti kunnat auttamaan vaikeuksiin joutuneita. Siitä tuli pohja uudenlaiselle sosiaaliturvalle.
Niin 70 luvulla Suomessa oli vielä varaa pieniin kouluihin sellaisiin 30 oppilaan kouluihin jossa oli oma opettaja ja oma keittiö keittäjineen ja koulussa sai ilmaisen ruuan...70 luvulla Suomi oli varakkaampu kuin Suomi EUn jäsenenä vuonna 2026
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä kun töissä oli keittäjät eikä miljoona vuodessa lypsävää johtajaa yksityisyrittäjänä . Olipa kunnon ruokaa . Myös itse kasvatettua oli koulujen oppilaat opettajat kasvatti yhdessä kasvilaatikoita ja kesän sato tuotiin osa kouluihin. Kehittäjät teki itse punajuuret ja hillot.
Edelleenhän voitaisiin laittaa vaikka puutarha koulun pihalle ja sieltä kasvattaa aineksia kouluruokaan. Oppilaitakin voisi enemmän kiinnostaa oppia vaikka kasveista kun niitä käytettäisiin hyödyksi alusta loppuun. Jossain näin kai toimitaankin.
Kouluilla on nyt hotellimeininki. Kun pennut on niin sairaita, tarvitaan ihan kaikenlaisia ruokaleja jne.tarjolle, jotta voi ihan keskittyä miettimään ruokajonossa mitähän ottaisi, kun tarjolla on sitäjatätäjstuota. 70-80-90-luvulla syötiin hyvällä ruokahalulla kouluruokaa. Ei ollut sairauksia eikä lihavia missään. Joku mennyt vinksalleen pahasti.