Lue keskustelun säännöt.
voiko tämä olla paniikkikohtaus vai jotain muuta?
11.07.2026 |
Eilen olin kävelemässä ja tunsin voimakasta ahdistusta. Ahdistuneisuus kesti ehkä 20 minuuttia?
Sitten tuntui kuin jalat menisivät heikoiksi, huimasi, näkökenttä sykki. Tuntui että pitäisi mennä istumaan alas kun jalat meni tosiaan voimattomiksi.
Kesti n. 2min ehkä yhteensä? Ei pelkoa tai paniikkia, hyperventilaatiota tai voimasta sydämen tykytystä.
Voiko paniikkikohtaus oireilla noin vai oliko kyseessä vaan voimakkaan ahdistuksen aiheuttama tila? Kokemuksia?
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
TIA -kohtaus?
En usko että olisi TIA kohtaus kun tätä kuitenkin edelsi toi voimakas ahdistuneisuus. Luulisi olevan kuitenkin jonkunlainen emotionaalinen reaktio? Outo juttu oli vaan kun ei liittynyt tosiaan voimakasta pakokauhua tai kuolemanpelkoa tms mitä yleensö olen lukenut että paniikkikohtauksissa olisi?
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TIA -kohtaus?
En usko että olisi TIA kohtaus kun tätä kuitenkin edelsi toi voimakas ahdistuneisuus. Luulisi olevan kuitenkin jonkunlainen emotionaalinen reaktio? Outo juttu oli vaan kun ei liittynyt tosiaan voimakasta pakokauhua tai kuolemanpelkoa tms mitä yleensö olen lukenut että paniikkikohtauksissa olisi?
AP
Ahdistuskohtaukselta vaikuttaa. Kannattaa yrittää ajatella kaikkea kivaa, myönteistä, toiveikasta, ja kuunnella luonnon ääniä lenkillä ollessaan. Ja muulloinkin tietysti. Tai jos ei kerta kaikkiaan pysty olemaan ilman kuulokkeita niin iloista myönteistä musiikkia soimaan. Omasta kokemuksesta tiedän miten paljon ajatukset vaikuttavat mielialaan ja se puolestaan siihen, tuleeko vaikka paniikkikohtaus tai ahdistus. Jopa täysin turha pelkotila voi iskeä kun ajattelee jotain synkkiä juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TIA -kohtaus?
En usko että olisi TIA kohtaus kun tätä kuitenkin edelsi toi voimakas ahdistuneisuus. Luulisi olevan kuitenkin jonkunlainen emotionaalinen reaktio? Outo juttu oli vaan kun ei liittynyt tosiaan voimakasta pakokauhua tai kuolemanpelkoa tms mitä yleensö olen lukenut että paniikkikohtauksissa olisi?
AP
Ahdistuskohtaukselta vaikuttaa. Kannattaa yrittää ajatella kaikkea kivaa, myönteistä, toiveikasta, ja kuunnella luonnon ääniä lenkillä ollessaan. Ja muulloinkin tietysti. Tai jos ei kerta kaikkiaan pysty olemaan ilman kuulokkeita niin iloista myönteistä musiikkia soimaan. Omasta kokemuksesta tiedän miten paljon ajatukset vaikuttavat mielialaan ja se puolestaan siihen, tuleeko vaikka paniikkikohtaus tai ahdistus. Jopa täysin turha pelkotila voi iskeä kun ajattelee jotain synkkiä juttuja.
Voisko ahdistuskohtaus olla noin fyysinen? Tätä mietin itsekkin kun paniikkikohtaus yleensä tulee yllättäen mutta tää tavallaan rakentu ton ahdistuksen pohjalta.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paniikkikohtaus ilman paniikkia....? Juu kyllä se varmaan se oli.
Varmaan tollanen suht kova krapula ollu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saattaa olla, vaan saattaa olla olemattakin. Kuka hänestä tietää.
Kohtauksesi ei vaikuta vähäänkään psyykkiseltä, vaan fyysiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko flimmeri, katso oireet googlelta
Vierailija kirjoitti:
Voi olla paniikkikohtaus.
Lopeta.
Siis inhoan sua.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäinen olet? Mulla tuli ihme oireita kun vaihdevuodet alkoi. Mm. Luulin että ois ollu paniikkikohtauksia, syke nousi ja huimas.
Taustalla on kyllä ollut stressiä ja ahdistusta kuten aloituksesta voi lukea. Lisäksi mietin paniikkikohtausta ennen kuin nuo oireet alkoivat kun olo alkoi tuntua niin heikolta, mietin olisiko tuo paniikkikohtauksen ajattelu sitten laukaissut paniikkikohtauksen. Ajattelin paniikkikohtausta -> oireet alkoi aikalailla saman tien.
Tänä aamuna sitten sydän hakkasikin hulluna ja olin paniikissa, sen sain onneksi katkaistua tarvittavalla lääkkeellä. Eilinen ei vaan tuntunut pakokauhunomaiselta paniikilta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paniikkikohtaus ilman paniikkia....? Juu kyllä se varmaan se oli.
Ei ollut ainakaan mikään älytön paniikki päällä kohtauksen aikana. Sehän tässä mietityttääkin.
Ap
Harjoittelua selittää saamattomuuttaan. Vertaa stressi ja ankea lapsuus.
Vierailija kirjoitti:
Taustalla on kyllä ollut stressiä ja ahdistusta kuten aloituksesta voi lukea. Lisäksi mietin paniikkikohtausta ennen kuin nuo oireet alkoivat kun olo alkoi tuntua niin heikolta, mietin olisiko tuo paniikkikohtauksen ajattelu sitten laukaissut paniikkikohtauksen. Ajattelin paniikkikohtausta -> oireet alkoi aikalailla saman tien.
Tänä aamuna sitten sydän hakkasikin hulluna ja olin paniikissa, sen sain onneksi katkaistua tarvittavalla lääkkeellä. Eilinen ei vaan tuntunut pakokauhunomaiselta paniikilta.
Ap
Ajattelit paniikkikohtausta ja sait kohtauksen. Niin itsekin sain kun pelkäsin kauppaan mennessä, että jos iskee paniikkikohtaus ja mitä teen, pitääkö jättää menemättä, ja ja ja. Sieltähän se tuli. Oma konstini oli vaihtaa kauppaa ja keskittyä siihen uuteen kauppaan ja ympäristöön. Sain rohkeutta käydä toistekin siellä ja muissa oudoissa kaupoissa ja ympäristöissä. Jonkin ajan kuluttua uskalsin mennä tuttuihin kauppoihin kun uskoin selviäväni, ja selvisin. Se ensimmäinen onnistuminen antoi rohkeutta ja uskoa päästä eroon niistä kamalista kohtauksista. Taustalla niihin oli yllättävä ja traaginen menetys. Ajatuksen voima on uskomaton. Sillä saa sekä huonoa, että hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taustalla on kyllä ollut stressiä ja ahdistusta kuten aloituksesta voi lukea. Lisäksi mietin paniikkikohtausta ennen kuin nuo oireet alkoivat kun olo alkoi tuntua niin heikolta, mietin olisiko tuo paniikkikohtauksen ajattelu sitten laukaissut paniikkikohtauksen. Ajattelin paniikkikohtausta -> oireet alkoi aikalailla saman tien.
Tänä aamuna sitten sydän hakkasikin hulluna ja olin paniikissa, sen sain onneksi katkaistua tarvittavalla lääkkeellä. Eilinen ei vaan tuntunut pakokauhunomaiselta paniikilta.
Ap
Ajattelit paniikkikohtausta ja sait kohtauksen. Niin itsekin sain kun pelkäsin kauppaan mennessä, että jos iskee paniikkikohtaus ja mitä teen, pitääkö jättää menemättä, ja ja ja. Sieltähän se tuli. Oma konstini oli vaihtaa kauppaa ja keskittyä siihen uuteen kauppaan ja ympäristöön. Sain rohkeutta käydä toistekin siellä ja muissa oudoissa kaupoissa ja ympäristöissä. Jonkin ajan kuluttua uskalsin mennä tuttuihin kauppoihin kun uskoin selviäväni, ja selvisin. Se ensimmäinen onnistuminen antoi rohkeutta ja uskoa päästä eroon niistä kamalista kohtauksista. Taustalla niihin oli yllättävä ja traaginen menetys. Ajatuksen voima on uskomaton. Sillä saa sekä huonoa, että hyvää.
Tämähän se varmaan on.
Yleensä paniikissa mun kroppa menee täysin taistele tai pakene tilaan ja tuun tosi levottomaksi ja hyperventiloin koska tuntuu etten saa happea, tämä kohtaus oli vaan niin erilainen verrattuna siihen mitä yleensä koen paniikissa. Sellanen pelkästään huimausta ja jalkojen heikotusta ja näkökentän sykkimistä.
Ap
TIA -kohtaus?