Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka surevat isojen/nuorten aikuisten lastensa huonoja tai olemattomia välejä?
10.07.2026 |
Tämä on minulle jotenkin vaikea paikka.. omat lapset jotka kasvoivat samassa perheessä, jakoivat monet muistot, syntyivät pienellä ikäerolla ym niin nyt eivät parikymppisinä ole missään tekemisisdä keskenään. En käsitä. Huomaan että kuopus haluaisi jonkunlaisen normaalin suhteen, mutta esikoista ei voisi vähempää kiinnostaa. Eipä silti, ei kuopuskaan itse pidä mitään yhteyttä sisarukseensa. Tuntuu jotenkin tosi pahalle.
No niin, kivittäkää.
Kommentit (40)
Joillakin taas äiti seko, raskas taakka aikuiselle lapselle. Jos ei saa tarpeeksi etäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joillakin taas äiti seko, raskas taakka aikuiselle lapselle. Jos ei saa tarpeeksi etäisyyttä.
Luulisi että asialliset välit voisi säilyttää?
Monet äidit sekoittavat itse lastensa välit. Kohtelemalla eri tavoin lapsiaan. Pitämällä vanhinta lastaan jonain perheen varavanhempana.
Ei kaikista sisaruksista mitään sydänystäviä tule. Minullakin on etäiset, mutta asialliset välit veljiini. Välillä ei oltu vuosikausiin yhteyksissä, mutta kun alkoi tulla lapsia, niin lasten synttäreillä on käyty puolin ja toisin.
Pikkuveljen kanssa minulla on myös perinne, että lähetetään toisillemme aina synttäripäivänä onnitteluviesti.
Ei niitä lapsia pidä tehdä toisilleen leikkikaveriksi. Eikä lapsilla ole mitään velvollisuutta kaveerata aikuisena äidin mieliksi, jos eivät muuten koe siihen tarvetta. Lapsilla on oikeus omaan elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen aina sanonut, etten kavereeraan sisareni kanssa siksi, että hän on sisareni vaan ennemminkin siitäkin huolimatta.
Omat vanhemmat pilasi nämä välit ja toiseksi meillä miehen kanssa ei ole lapsia, muilla sisaruksilla on, jäädään siis viimeiselle sijalle. Hienoa kuulla kun koko perhe (vanhemmat, muut sisarukset + lapset) on kokoontuneet yhteen. Jaa, missä se oma kutsu oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin vaan tekee pahaa että ovat toisilleen ventovieraita. Ei draamaa, ei riitoja tai tietääkseni mitään suurempia kaunoja, vain täydellinen välinpitämättömyys. Eikö se ole erikoista teistä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Monet äidit sekoittavat itse lastensa välit. Kohtelemalla eri tavoin lapsiaan. Pitämällä vanhinta lastaan jonain perheen varavanhempana.
Ai äidit. Jep. Äiti sitä ja äiti tätä. Äidin vika se tämä ja tuo. Mites isä? Varmaan autotallissa.Sekin on äidin vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin, että vanhemmat eivät aina ole kartalla aikuisten lastensa tilanteesta. Taustalla voi olla vaikka ja mitä.
Tyttö ja poika parikymppisinä, voisi hyvinkin mennä noin. Eri maailmat kasvaessa ja nuorena eri kaveripiirit jne. Kun/jos saavat lapsia tai kun ikää tulee lisää, alkavat ajattelemaan asioista eri tavalla ja oma sisaruskin alkaa kiinnostaa. Saattavat löytää toisensa myöhemmin, älä ole huolissasi, jos kerta eivät ole vihoissa keskenään, saattaa tuo olla vain vaihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vaan tekee pahaa että ovat toisilleen ventovieraita. Ei draamaa, ei riitoja tai tietääkseni mitään suurempia kaunoja, vain täydellinen välinpitämättömyys. Eikö se ole erikoista teistä?
Ap
Ei erikoista vaan tavallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vaan tekee pahaa että ovat toisilleen ventovieraita. Ei draamaa, ei riitoja tai tietääkseni mitään suurempia kaunoja, vain täydellinen välinpitämättömyys. Eikö se ole erikoista teistä?
Ap
Ei erikoista vaan tavallista.
No en nyt sanoisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet äidit sekoittavat itse lastensa välit. Kohtelemalla eri tavoin lapsiaan. Pitämällä vanhinta lastaan jonain perheen varavanhempana.
Tottakai lapsia joutuu kohtelemaan eri tavalla kun he ovat erilaisia. Kiltti arka tyttö ja adhd/ylivilkas ja /tai käytöshäiriöinen poika, meinasitko että samalla sabluunalla mennään? Ei se tarkoita sitä että sitä poikaa rakastaisi yhtään sen vähempää, vaikka hänelle joutuukin pitämään kovempaa kuria, asettamaan rajoja ja ns taistelemaan että arki toimisi. Tytön kanssa pääsee tällaisessa tapauksessa paljon helpommalla ja varmasti se näyttäytyy kapinoivan adhdpojan silmissä suosimiselta kun toiselle ei olla yhtä tiukkoja. No ei tietenkään olka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet äidit sekoittavat itse lastensa välit. Kohtelemalla eri tavoin lapsiaan. Pitämällä vanhinta lastaan jonain perheen varavanhempana.
Ai äidit. Jep. Äiti sitä ja äiti tätä. Äidin vika se tämä ja tuo. Mites isä? Varmaan autotallissa.Sekin on äidin vika.
No kohtelitko lapsiasi eri tavoin? Kerroitko kaikki muita lapsiasi koskevat huolesi tälle vanhemmille? Kerroitko kaikki lastesi sinulle kertomat yksityisasiat eteenpäin? Utelitko lapsillani mitä muille lapsille kuuluu? Ite en halunnut kertoa muiden asiaioita, niinpä sanoin aina etten tiedä. Äiti ei pitänyt tästä. Rajattoman äidin lapsena on raskasta. Hän ei ymmärrä, että lapset aikuistuvat ja itsenäistyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet äidit sekoittavat itse lastensa välit. Kohtelemalla eri tavoin lapsiaan. Pitämällä vanhinta lastaan jonain perheen varavanhempana.
Tottakai lapsia joutuu kohtelemaan eri tavalla kun he ovat erilaisia. Kiltti arka tyttö ja adhd/ylivilkas ja /tai käytöshäiriöinen poika, meinasitko että samalla sabluunalla mennään? Ei se tarkoita sitä että sitä poikaa rakastaisi yhtään sen vähempää, vaikka hänelle joutuukin pitämään kovempaa kuria, asettamaan rajoja ja ns taistelemaan että arki toimisi. Tytön kanssa pääsee tällaisessa tapauksessa paljon helpommalla ja varmasti se näyttäytyy kapinoivan adhdpojan silmissä suosimiselta kun toiselle ei olla yhtä tiukkoja. No ei tietenkään olka.
Hyvin pärjäävää kilttiä tyttöä, joka ei toteuta äitinsä unelmia, voi äiti kohdella todella ikävästi. Minun olisi pitänyt olla äitini kopio, mutta en ollut. Isä kannusti ja arvosti, itsetunto säilyi terveenä äidin "kasvatuksesta" huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vaan tekee pahaa että ovat toisilleen ventovieraita. Ei draamaa, ei riitoja tai tietääkseni mitään suurempia kaunoja, vain täydellinen välinpitämättömyys. Eikö se ole erikoista teistä?
Ap
Ei erikoista vaan tavallista.
No en nyt sanoisi.
Sisaruus ei ole mikään automaatio ystävyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet äidit sekoittavat itse lastensa välit. Kohtelemalla eri tavoin lapsiaan. Pitämällä vanhinta lastaan jonain perheen varavanhempana.
Ai äidit. Jep. Äiti sitä ja äiti tätä. Äidin vika se tämä ja tuo. Mites isä? Varmaan autotallissa.Sekin on äidin vika.
No kohtelitko lapsiasi eri tavoin? Kerroitko kaikki muita lapsiasi koskevat huolesi tälle vanhemmille? Kerroitko kaikki lastesi sinulle kertomat yksityisasiat eteenpäin? Utelitko lapsillani mitä muille lapsille kuuluu? Ite en halunnut kertoa muiden asiaioita, niinpä sanoin aina etten tiedä. Äiti ei pitänyt tästä. Rajattoman äidin lapsena on raskasta. Hän ei ymmärrä, että lapset aikuistuvat ja itsenäistyvät.
Ehkä saat Sigmund Freudin kirjallisuudesta lohtua tuohon äitivihaasi. Jaksamista.
Oliko ne lapsina läheisiä?
Mulla on kaksi n. parikymppistä lasta ja tälläkin hetkellä nuorempi on vanhemman luona yökylässä. Mutta nämä on aina olleet ns. parhaat kaverit toistensa kanssa. Pieninä oli aina yhteiset leikit, teininä yhteiset salaisuudet jne.
Meillä on kaksi autismin kirjolla olevaa ja eivät oikeastaan noteeraa toisiaan mitenkään, minkäs sille voi.