" " " " " SyysSissit alkuviikkoon ma-ti " " " " "

Parin viikon sairis;(supistelut alkoivat töissä jo aamulla ja jatkuvat vieläkin.Ei onneksi säännöllisiä mutta kiusaavan säännöllisen epäsäännöllisiä ja kipeitä vihlaisuja kohdunsuulle,auh;(((

Täytyy seurata tilannetta.Mitään vuotoja ei onneksi ole paitsi lisääntynyttä valkovuotoa.Huomenna pissan stiksaukseen.



Mieskin tuli töistä jo kotiin mun henkiseksi tueksi,ihana:)

Olispas ollut kiva olla töissä vielä viimehetket kun kotona sitä kerkeää kyllä olemaan sitten ihan tarpeeksi(about 2vee ajattelin olla)



Nyt on kyllä hankala kirjoitella.Jatkan myöhemmin...

Aurinko jo paistelee pilven takaa.. Itse olin kyllä odotellut vielä hieman lisää sadetta, mutta hyvä kun tuli tuonkin verran..



Mies tänään iltavuorossa, aamusta kun saatiin lapset kouluun, lähdettiin hieman liikenteeseen.. Löysin aivan ihania vauvanvaatteita kirppikseltä melkein ilmaiseksi.. Sorruin ostamaan ihanat pienet lindexin viininpunaiset sydän kuvioiset samettihousut kokoa 62cm.. Ihan euron maksoi.. Ja pöksyihin sopiva vaaleanpunainen sydän paita..Täytyy sitten vaan antaa eteenpäin, jos vaavimme onkin poika. =)

Sitten käytiin kebabilla.. Muutempa en olekaan kummempia rehkinyt.. Vuotkin täysin loppunut.. Huomenna pitäisi mennä töihin, ja sielläkin otan oikein rauhallisesti.. Tuli jo pomoltakin käsky, ettei saa liikaa rehkiä, ihana ihminen.. =)



Colatoffee oli niin ihanan osuvasti kirjoitellut tuosta, miltä tuntuu välillä tämä " suuri olo" .. Itselläni hieman rauhoittunut nuo tuntemukset.. Joskin välillä nousee tuo " olen suuri valas- fiilis" päälle.. Mutta ajatelkaas niitä meidän ihania miehiämme.. Kyllä nekin meidän kanssa koiville joutuu.. Yksikin kerta rypesin masennuksen kourissa, kun olen suuri, eikä ole sopivaa kaunista vaatetta.. Mies vieressä vakuuttelee, että olen kaunis ja haluttava jne.. Sitten minä siihen äksyilin, että niinhän sä sanot, kun yrität vaan mielistellä.. =) Sitten jos ovat kommentoimatta, ei sekään ole hyvä..



Mutta nyt päästettävä tuo nuorin tyttö koneelle, lupasin, että saa tulla läksyjen teon jälkeen..

rakkausvauvalle sairaslomaan ja muille myos! Varmaan kurjaa, kun supistelee jo noin arhakasti.



Kova meno tuolla vatsassa, kun pikkuinen voimistelee, se on mukavaa! Minahan valitin aikaisemmin sita, kun ei mitaan tunnu...



Nyt on ollut vaivana jo nelja paivaa kestanyt kova paansarky. Kavin jopa laakarilla siita, muttei tuo loytanyt mitaan. Ibuprofenia saa kuulemma ottaa - se on nyt auttanut. Tarttee kayda tarkistamassa tuo hammaskalusto.



Minulle on kylla tunnut painoa kiitettavasti, mutta vatsa ei ole viela kauhean iso. Se on jotenkin niin ylhaalla, ja kiinni kyljissa, etta valilla ihan itsea ihmetyttaa, miten littea se on. Rinnat kylla ovat jo sita luokkaa, etta itselle tulee mieleen lehman utareet...



Mukavaa viikonjatkoa!

Käytiin tytön kanssa vähän kävelyllä ja hooh kun tuli kuuma!



Rakkausvauvalle jaksuja ja otahan (sinäkin) rauhallisesti nyt!!

Itsekin säikähdin niin noita kipeitä supistuksia, että ihan rauhassa elelty nyt - töitä vielä tämä kuu loppuun ja sitten saa oikeasti ottaa iisisti!



Minäkin tunnistin itseni jollakin tapaa teidän Mervi Tapola -ajatuksista ;) Välillä näin vaan ajattelee itsestään, lyhyessä ajassa tulee kaikki raskauden fyysiset muutokset ja itse niihin on vaikea vaikuttaa..

Mutta ihan ok fiiliksillä ihan oikeasti täällä eletään. Eilen kyllä veti suupielet alas kun mies huomautti että masusta löytyy muutama raskausarpi jo :( Siis vain sanoi, mutta mutta.. Tälläisiä tunteita luvassa todennäköisesti enemmänkin ajan kuluessa..



Nyt on kyllä tehtävä se ruoka, kello on jo vaikka mitä..!



Ai niin piti ihan kysyä, että herätteleekö teillä masuasukit öisin?! Mua niin väsyttää tällänen öinen riekkuminen mahassa! Saattaa mennä pari tuntia että haittää kuperkeikkaa niin ettei voi edes ajatella nukkuvansa. Pöh.



Dumle rv 23 (ylihuomenna 4D)

ihanan aurinkoine ja lämmin päivä ollut tänään. Auringossa kun auto seisoi, niin mittari näytti 25!!! Nyt vaan kun jatkis samaan malliin. Ei tahdo enääyhtään niitä kylmiä ilmoja.



Kyllä on kiva kuulla että muillakin on ongelmia ulkonäkönsä kanssa. Musta välillä tuntuu et olo on kuin puhallettavalla rantalelulla. Paisuu jokapuolelta ihan silmissä. Siltikään ei voi lopettaa syömistä. Hirvittää oikein kuinka paljon sitä painaa, kun laskettu aika lähestyy ja varsinkin synnytyksen jälkeen. Kauhukuvia välillä jo näen itsestäni. No onneks nämäkin ajtaukset menee ja tulee. Nyt taas on oikein paksu olo. Onko mikään ihme, kun pullaa vetäny koko päivän naamaansa.... Tässä meni taas viikonlopun lupaus olla syömättä herkkuja arkipäivinä. Jospa sitä sais jossain vaiheessa otettua ittensä niskasta kiinni.



Yöllisistä liikkeistäkin oli puhetta, Ite en ole herännyt liikkeisiin ollenkaan. Joko ei paljoa öisin liiku, tai sit olen vain niin sikeä uninen etten reagoi niihin mitenkään.



omaan napaan kuuluu ihan hyvää. Iltapäivästä pikkuinen piti taas semmosen rumban et koko maha taas vain heilui. Kyllä se on niin ihana seurata liikkeitä. Mielipuuhaani nykyisin.



Jospa sitä koittais jotenkin käydä pikkasella kävelylenkillä. Pakko edes vähän yrittää sulatella päivän pullasaalista.



Uma81 23+4

Tänään sitten kävin neuvolalääkärillä, jonka todennäköisesti tapaan seuraavan kerran vasta nyytti sylissä syksyllä. Aikoo mokoma olla poissa työmaalta koko kesän ja tilalla on sitten vierailevia tähtiä koko kesän. Harmillista!



Jokatapauksessa neuvolassa selvisi yhtä sun toista. Viime viikollahan jo sain tiedon, että sokerirasitustestissä mun paastoarvo oli ollut patologisella alueella ja nyt sitten alkaa tarkempi syynäys noiden sokereiden kanssa. Se on sitten riskiraskaus tämä mun raskaus tällä kertaa raskausdiabeteksen takia. Itse ajattelin aamuvuoroissa töissä aina sillon tällöin omatoimisesti nappailla noita paastoarvoja sormenpäästä. Vakaa aikomus on selvityä tästä rumbasta ruokavalio hoidolla. Onneksi paastoarvo oli nippa nappa yli viitearvojen, joten mitenkään hälyttävä tilanne ei ole ja uskon ja toivon arvojen myös pysyvän kurissa, kun vaan itse kannan vastuun syömisistäni. Uusi tilanne jokatapauksessa mulle ja sillä tavoin hämmentävä, että ajatukset tuntuu kiertyvän aina tämän aiheen ympärille. Vauvan eteen teen kyllä kaikkeni. Lapsen kasvua tullaan seuraamaan etenkin loppuvaiheessa tiiviisti.



Hemoglobiinikin se vaan jatkaa laskemistaan. Nyt hemppa oli 105 ja mä sentään syön tupla-annostuksen rautaa päivässä. Täytynee vaihtaa merkkiä ja kokeilla esim Spartocinea Obsidanin tilalla. Ette arvaa kuinka turhauttavalta tuntuu, kun kuitenkin noita rautoja ja vitamiineja nieleskelen kourallisen päivässä. Hedelmien ja kasvisten puutteestakaan ruokavaliossa ei voi valittaa. No, väsymyksellekin löytyi syynsä.



Vatsa on suuri, fundus mitta on nyt 28! Mun lantion rakenne on sellainen, että kohtu näköjään kasvaa ylöspäin nopeasti, jotta vauva mahtuisi liikkumaan. Ahdasta on alakerrassa ja niinpä suunniteltu sektio on tulossa tälläkin kertaa. Kohdunsuu oli onneksi edelleen kiinteä ja kiinnni, joten nuo ajoittaiset supistelut eivät ole tehneet ainakaan vielä mitään muutoksia.



Puhetta oli lääkärin kanssa myös mun työssä jaksamisesta. Työskentelen akuuttiosastolla sairaanhoitajana ja välillä meillä on meno aika kovaa ja potilaat vaikeahoitoisia. Väkivallan uhkakin on koko ajan läsnä. Välillä tuntuu siltä, että mun ei ehkä kuuluisi ihan joka tilanteessa olla tämän ison vatsani kanssa. Sanoin kuitenkin, että haluan vielä muutaman viikon olla töissä ja jos alkaa tuntua hankalalta soitan herkästi neuvolaan ja sieltä järjestyy sitten s-lomaa. Ensi viikolla olen menossa yhteen koulutukseenkin, niin tulee vähän breikkiä osastotyöskentelyyn. Ihanan empaattinen ja kyselevä jja kuunteleva on tämä meidän neuvolan lääkäri. Harmi tosiaan, kun on kesän poissa.



Ihanaa oli tietysti taas kuulla vauvan sydänäänet. Muutaman kerran potkaisikin, niin että liikkeet näky vatsan päälle kesken sydänäänten kuuntelun. Odotushuoneessa oli pari vastasyntynyttä pientä rääpälettä, että olivat suloisia. Kohta meilläkin on tuollaisia!



Olipas omanapainen purkaus!



Jaksuja kaikille!



Haikarapolska ja neiti masukki 25+1

Tsemppiä kaikille supistusten vuoksi " lepäilemään joutuville" . Mulla edellinen raskaus oli sellainen hankala supisteli kokoajan ja jäin sairaslomalle jo rv 24 niiden vuoksi. Tässä raskaudessa taas ihan vähän vaan kovettanut mahaa. Tänään ja eilenkin olin vielä täysipainoisesti rankassa jumpassa mukana. Tosin selkäliikeet vatsalleen ja vatsalihakset joudun tekemään omalla tyylilläni. En tiedä kyllä kuinka kauan sitä jaksaa enää käydä -- ei ehkä kohta enää kauhean järkevääkään. Täytyy siirtyä sali- ja uintiharrastuksen pariin. Mutta kun olo on itsellä ok, niin ei kai mitään rajoitteitakaan ole. vai onko?



Isyyspakkaus, olipa kiva idea. Mä en kyllä kuitenkaan jaksa väsätä itse mitään. Olen kyllä miehelleni jo kertonut, mitä hänen pitää tuoda mulle synnytyksen jälkeen. Iso annos hyvää Sushia -- pitää yrittää totuttaa vauva heti sen makuun :) Nyt kun ei uskalla sitäkään syödä.

Petielämä on meillä kyllä hyvin harvinaista herkkua, jos joskus satutaan olemaan yhtäaikaa kotona.



Otatteko toissynnyttäjät äitiyspakkauksen? Mä ajattelin ottaa ihan sen vuoksi ,että on nyt niin nätti, varsinkin talvihaalari. Olette kovasti jo ostelleet kaikkea, mä jätän kaikki hankinnat elokuulle. Vaatteita voisi kyllä katsastaa alennusmyynneistä. En ilmeisesti ole yhtään sen viisaampi kuin esikoisen odotuksessa. Jouduin sairaalaan viikolla 32 ja olin siellä synnytykseen saakka, onneksi olin silloin hommannut edes vaunut ja turvakaukalon etukäteen. Muuten kaikki oli hommaamatta, sairaalasta sain vähän käväistä kaupoilla ja synnytyksen jälkeen ei keskosen kanssa ravattukaan kaupungilla tarjousten perässä tai kierretty käytettyjä tavaroita haalimassa, vaan pikaisilla kauppareissuilla tuli ostettua se, mikä ekana sattui eteen == tuli kalliiksi ja kaikki ei ollut juuri sellaista mitä olisin halunnut. Olen luopunut melkein kaikista esikoisen tavaroista, kun myin ne lähes uusina pois sai hyvän hinnan.



Olen kyllä ollut onnellinen, kun tässä raskaudessa ei ole ollut juuri mitään vaivaa. Luulen sen kyllä johtuvan myös siitä, että liikun niin paljon ja muutenkin on niin positiivinen mieli. Mutta eikös nyt olekin se hehkeä keskiraskauden aika, jolloin kaikki menee hyvin.



Mulla on nyt työmatkoja, saas nähdä miltä lennot ja epäsäännölliset heräämisen vaikuttavat vointiin.



Pöhottymisestä. Olen kauhuissani katsellut nyt vaakaa. Puoleen väliin raskautta kiloja ei juuri tullut. Nyt niitä on alkanut tulemaan, varmaan yli kilo viikossa. Turvotusta ei ole, ei edellisessäkään raskaudessa. Kuulun niihin, joilla turvotus tulee vasta synnytyksessä, ja triplana tuleekin.

tiistai-illalle!



Paljon hyvia vointeja supistelijoille; pelottaa tuo ajatuskin! Kylla sita pitaa rentouttaa itsensa ja olla vasyttamatta suuremmin, vaikka kuinka olisi kotihommia ja muita lapsiakin...



Hope-neito se poukkoilee koko paivan enemman ja vahemman! Oiseen aikaan voi herattaa n. kerran kolmessa paivassa; nukkuu siis oisin hyvin. Edes vessassa en oisin kay.

Mulle siis on tullu nyt +1.5 kiloa kuukaudessa; tahan asti rauhallisemmassa tahdissa; ihan pienta turvotusta olisi kasissa ja jaloissakin nain illalla. Meilla kun nuo lammotkin ovat jo +30 asteen paremmalla puolella varjossa!



Tama paiva oli ' iso urakka' -paiva; vaihdettiin makkarin jarjestysta ja joka nurkka pestiin ja puunattiin, kiitos miehelle, joka jaksoi touhuta enempi, mullahan on tays nostokielto paalla edelleen!!



Nyt on sellainen olo etta uni tulee nopeesti kun suihkussa kavisin ensin.

Voikaa siis kaikki hyvin

-levinia ja hope rv 23+3 -