Töitä kaipaava lapseton sinkku! Oletko harkinnut elämää luostarissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos alkaa tehdä seksiseuraa mieli?

Mitä jos yllätytkin huomatessasi, että luostariympäristössä seksiä ei tee niin kovasti mieli? 

Kyseessä on biologinen sisäsyntyinen tarve. Ei se ympäristöstä tule, ainakaan yksistään, vaan hormonitoiminnasta, joka säätelee libidoa. Miksi tulisi tukahduttaa omia seksuaalisia halujaan ja tarpeitaan, jos niitä yhä luonnollisesti on. Tämä on aito kysymys, johon toivoisin asiallista vastausta.

-eri

Luulisin, että tällaisista asioista on hyvä keskustella oman rippi-isän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut luostarissa töissä (palkattuna), ja arki ei ehkä ole niin aivoista kuin elokuvissa. Sielläkin voi olla huonoa johtamista, valtapelejä, hankalia ihmissuhteita, sotkuisia romansseja, sosiaalitapauksia, päihteiden väärinkäyttöä. Nämä nyt näin esimerkiksi. Luostari on harvoin sopiva paikka sellaiselle ihmiselle, joka ei viihdy muiden seurassa (erakkoluostarit toki erikseen, mutta niistä lähimmät taitavat löytyä Välimereltä).

Monen luostariyhteisön väki on myös hyvin iäkästä. Kuvittele itsesi asumaan sukulaistätiesi tai -setiesi kanssa, kaikkien heidän oikkujensa ja päähänpinttymiensä keskelle. Vielä neli- tai viisikymppisenäkin olisit kaikkien silmissä juniori (noviisi).

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut luostarissa töissä (palkattuna), ja arki ei ehkä ole niin aivoista kuin elokuvissa. Sielläkin voi olla huonoa johtamista, valtapelejä, hankalia ihmissuhteita, sotkuisia romansseja, sosiaalitapauksia, päihteiden väärinkäyttöä. Nämä nyt näin esimerkiksi. Luostari on harvoin sopiva paikka sellaiselle ihmiselle, joka ei viihdy muiden seurassa (erakkoluostarit toki erikseen, mutta niistä lähimmät taitavat löytyä Välimereltä).

Tuo sotkuiset romanssit, ja päihteiden väärinkäyttö kyllä yllättivät. Eivät tule ensimmäisenä mieleen luostarista. :D  Ilmeisesti se on hieman kuin mikä tahansa kommuunielämä, sisältäen myös samankaltaisia ongelmia. Kiitos, että valotit tätäkin puolta. Huomaan, että ainakin itselläni on aivan liian auvoinen kuva luostarielämästä, perustuen ainoastaan mielikuviin.

Tunnen vetoa hengelliseen ja yksinkertaiseen elämään mutta en ole kristitty enkä kuulu muuhunkaan uskonnolliseen yhteisöön. Suomenusko tai jonkinlainen luonnonusko on lähinnä maailmankatsomustani. Käyn töissä. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut luostarissa töissä (palkattuna), ja arki ei ehkä ole niin aivoista kuin elokuvissa. Sielläkin voi olla huonoa johtamista, valtapelejä, hankalia ihmissuhteita, sotkuisia romansseja, sosiaalitapauksia, päihteiden väärinkäyttöä. Nämä nyt näin esimerkiksi. Luostari on harvoin sopiva paikka sellaiselle ihmiselle, joka ei viihdy muiden seurassa (erakkoluostarit toki erikseen, mutta niistä lähimmät taitavat löytyä Välimereltä).

Luostari on tietysti väärä paikka niille, jotka tahtoo lukkiutua täysin neljän seinän sisälle ja joille kaupan kassan tervehtiminenkin on liian sosiaalista puuhaa. Harva omaa rauhaa arvostava introvertti kuitenkaan on sellainen erakkoluonne, että erakkoluostari edes sopisi heille. Tavallisessa luostarissa asuvalta munkilta tai nunnalta vaadittava sosiaalisuuden (ja yksinäisyydensietokyvyn) aste riippuu paljon siitä, millaisia hänen kuuliaisuustehtävänsä ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos alkaa tehdä seksiseuraa mieli?

Mitä jos yllätytkin huomatessasi, että luostariympäristössä seksiä ei tee niin kovasti mieli? 

Kyseessä on biologinen sisäsyntyinen tarve. Ei se ympäristöstä tule, ainakaan yksistään, vaan hormonitoiminnasta, joka säätelee libidoa. Miksi tulisi tukahduttaa omia seksuaalisia halujaan ja tarpeitaan, jos niitä yhä luonnollisesti on. Tämä on aito kysymys, johon toivoisin asiallista vastausta.

-eri

Luulisin, että tällaisista asioista on hyvä keskustella oman rippi-isän kanssa.

Aivan. Kiitos vastauksestasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut luostarissa töissä (palkattuna), ja arki ei ehkä ole niin aivoista kuin elokuvissa. Sielläkin voi olla huonoa johtamista, valtapelejä, hankalia ihmissuhteita, sotkuisia romansseja, sosiaalitapauksia, päihteiden väärinkäyttöä. Nämä nyt näin esimerkiksi. Luostari on harvoin sopiva paikka sellaiselle ihmiselle, joka ei viihdy muiden seurassa (erakkoluostarit toki erikseen, mutta niistä lähimmät taitavat löytyä Välimereltä).

Monen luostariyhteisön väki on myös hyvin iäkästä. Kuvittele itsesi asumaan sukulaistätiesi tai -setiesi kanssa, kaikkien heidän oikkujensa ja päähänpinttymiensä keskelle. Vielä neli- tai viisikymppisenäkin olisit kaikkien silmissä juniori (noviisi).

Tuo ikäjakauma voisi kyllä tuoda haastetta. Ihminen kaipaa omanikäistäänkin seuraa vielä viisissäkymmenissä, sitä alkaa muuten vanhettua nopeammin.

Luther oli ex-munkki, joka uskonpuhdistuksen jälkeen meni naimisiin ex-nunnan kanssa. Luterilaisena kristittynä en menisi luostariin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut luostarissa töissä (palkattuna), ja arki ei ehkä ole niin aivoista kuin elokuvissa. Sielläkin voi olla huonoa johtamista, valtapelejä, hankalia ihmissuhteita, sotkuisia romansseja, sosiaalitapauksia, päihteiden väärinkäyttöä. Nämä nyt näin esimerkiksi. Luostari on harvoin sopiva paikka sellaiselle ihmiselle, joka ei viihdy muiden seurassa (erakkoluostarit toki erikseen, mutta niistä lähimmät taitavat löytyä Välimereltä).

Monen luostariyhteisön väki on myös hyvin iäkästä. Kuvittele itsesi asumaan sukulaistätiesi tai -setiesi kanssa, kaikkien heidän oikkujensa ja päähänpinttymiensä keskelle. Vielä neli- tai viisikymppisenäkin olisit kaikkien silmissä juniori (noviisi).

Tuo ikäjakauma voisi kyllä tuoda haastetta. Ihminen kaipaa omanikäistäänkin seuraa vielä viisissäkymmenissä, sitä alkaa muuten vanhettua nopeammin.

Joku viisikymppinen oli muuttanut senioritaloon. Muutti pois kun tajusi. 

Vierailija kirjoitti:

Luther oli ex-munkki, joka uskonpuhdistuksen jälkeen meni naimisiin ex-nunnan kanssa. Luterilaisena kristittynä en menisi luostariin. 

Minä vetäisin antamistasi faktoista ennemmin sellaisen johtopäätöksen, etten olisi luterilainen lainkaan. 

Onko siellä naisia, viinaa ja villiä elämää?