Miksi vanhempiaan pitäisi kunnioittaa ehdoitta?

Itselläni on pitkä tie tässä. Olen traumatisoitunut, on diagnoosikin, ja vieläpä vanhemmistani. En pidä siitä melua, koska haluan tehdä töitä. Jos pitäisin, ei tarvitsisi. Olen kuitenkin selviytyjä.
Vanhempani ovat yli 80. Meillä on ollut välit poikki väliin vuosikausia. Nyt kuitenkin päätin muuttaa lähemmäs heitä ja vähän katsoa perään, että selviävät, kun ovat yli 80. Olen ainut lapsi. Meillä on aivan hirveitä riitoja välillä, varsinkin kun isä on seksistinen perverssi (insestiin taipuvainen) ja minä sanon tätä nykyä suorat sanat kaikesta ahdistelusta ja kiusaamisesta. Aluksi oli migreenejä päivittäin, nyt parin vuoden jälkeen tuntuu, että elimistöni on jo sopeutunut tilanteeseen. 
Viimeksi riideltiin kunnioituksesta. Sanoin, että jos minä hoidan nuo metsätyöt puolestasi nyt ja sinä haukut, ettei minun sp-elimilläni niitä tehdä, niin valehtelet. Ne on tehty juuri näillä elimillä, ei sinun. Sanoin myös, että kunnioitus menee molempiin suuntiin: jos hän kohtelee minua kuin paskaa, hän saa samaa paskaa takaisin. Hän voi valita. Käyttäytyä asiallisesti, tai lähden. Saa mennä vanhainkotiin. 

Raamatusta tuo vaade tulee, kuten moni muukin paha - kissojen ja vahvojen yksinäisten naisten vainoaminen (mikä johti mustarottakannan lisääntymiseen ja ruttoon ja Euroopan tuhoon sitä kautta; noitavainot liittyvät siihen että noitien kissat tapettiin kaupungeista. Rutto levisi ja tappoi 1/3 eurooppalaisista keskiajalla). 
Mitä vanhempien kunnioitukseen tulee, Raamatun kymmenen käskyä ajalta, jolloin lainsäädäntö ei ollut Välimeren maissa vielä kehittynyt, oli varmasti käyttökelpoinen juttu, mutta vuonna 2026 en todellakaan kunnioita vanhempiani, jotka eivät kunnioita minua. Voin heitä auttaa, siivota, kuunnella, mutta sanon kyllä  mielipiteeni, kun minua kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Ja sitä isä yrittää koko ajan. Hän suorastaan nauttii, kun kärsin, hymyilee leveästi. Tottakai sanon vastaan. En jätä sanomatta siksi, että joku satukirja vie minulta ihmisoikeudet, naisen oikeudet, lapsen oikeudet, kaikki oikeudet. Kaikki muu kuin itsensä puolustaminen noissa onneksi ohimenevissä tilanteissa olisi henkisen väkivallan hyväksymistä.

Tästä voisin kirjoittaa kirjan. Olen ainut lapsi, joten vaihtoehtoja ei omassa tilanteessani ole. (En avaa lisää. Tähän liittyy muutakin.) Mutta sen sanon, että ketään tässä maailmassa ei pidä kunnioittaa automaattisesti. Kunnioituksen avain on molemminpuolinen kunnioitus. Joko niin tai ei kumminkaan päin.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on pitkä tie tässä. Olen traumatisoitunut, on diagnoosikin, ja vieläpä vanhemmistani. En pidä siitä melua, koska haluan tehdä töitä. Jos pitäisin, ei tarvitsisi. Olen kuitenkin selviytyjä.
Vanhempani ovat yli 80. Meillä on ollut välit poikki väliin vuosikausia. Nyt kuitenkin päätin muuttaa lähemmäs heitä ja vähän katsoa perään, että selviävät, kun ovat yli 80. Olen ainut lapsi. Meillä on aivan hirveitä riitoja välillä, varsinkin kun isä on seksistinen perverssi (insestiin taipuvainen) ja minä sanon tätä nykyä suorat sanat kaikesta ahdistelusta ja kiusaamisesta. Aluksi oli migreenejä päivittäin, nyt parin vuoden jälkeen tuntuu, että elimistöni on jo sopeutunut tilanteeseen. 
Viimeksi riideltiin kunnioituksesta. Sanoin, että jos minä hoidan nuo metsätyöt puolestasi nyt ja sinä haukut, ettei minun sp-elimilläni niitä tehdä, niin valehtelet. Ne on tehty juuri näillä elimillä, ei sinun. Sanoin myös, että kunnioitus menee molempiin suuntiin: jos hän kohtelee minua kuin paskaa, hän saa samaa paskaa takaisin. Hän voi valita. Käyttäytyä asiallisesti, tai lähden. Saa mennä vanhainkotiin. 

Raamatusta tuo vaade tulee, kuten moni muukin paha - kissojen ja vahvojen yksinäisten naisten vainoaminen (mikä johti mustarottakannan lisääntymiseen ja ruttoon ja Euroopan tuhoon sitä kautta; noitavainot liittyvät siihen että noitien kissat tapettiin kaupungeista. Rutto levisi ja tappoi 1/3 eurooppalaisista keskiajalla). 
Mitä vanhempien kunnioitukseen tulee, Raamatun kymmenen käskyä ajalta, jolloin lainsäädäntö ei ollut Välimeren maissa vielä kehittynyt, oli varmasti käyttökelpoinen juttu, mutta vuonna 2026 en todellakaan kunnioita vanhempiani, jotka eivät kunnioita minua. Voin heitä auttaa, siivota, kuunnella, mutta sanon kyllä  mielipiteeni, kun minua kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Ja sitä isä yrittää koko ajan. Hän suorastaan nauttii, kun kärsin, hymyilee leveästi. Tottakai sanon vastaan. En jätä sanomatta siksi, että joku satukirja vie minulta ihmisoikeudet, naisen oikeudet, lapsen oikeudet, kaikki oikeudet. Kaikki muu kuin itsensä puolustaminen noissa onneksi ohimenevissä tilanteissa olisi henkisen väkivallan hyväksymistä.

Tästä voisin kirjoittaa kirjan. Olen ainut lapsi, joten vaihtoehtoja ei omassa tilanteessani ole. (En avaa lisää. Tähän liittyy muutakin.) Mutta sen sanon, että ketään tässä maailmassa ei pidä kunnioittaa automaattisesti. Kunnioituksen avain on molemminpuolinen kunnioitus. Joko niin tai ei kumminkaan päin.

No kukin valitsee tiensä. Tappelee toinen jalka haudassa olevien kanssa. Ilmeisesti suurempi omaisuus kuitenkin kannustaa .

Sekin hyvä kun on köyhä saa vanhuuden viettää rauhassa ja ostaa tarvitsemansa avun. Ei tarvitse tapella.

Muistan kun itsellä oli lapsena matkapahoinvointia ja äijä poltti röökiä autossa niin siitäpä vasta se olo huononi ja sitten se otti pultit kun laattasi autoon.

V..u mikä sika idiootti.

Kaikkia ihmisiä tulee kunnioittaa ehdoitta koska rakkaus ei ehdollista. Tämä ei ole sinulta pois vaan sinulle lisää hyvää.

Maailma muuttuu pienin askelin (paitsi islamistisissa maissa).

Vanhemmat haluavat pääosin nykyään lapsia ja se näkyy siinä kuinka niiden kanssa ollaaj ja kasvatetaan. Ei 70-luvulla suurta osaa kasvatettu. Tiedettiin että lapsi on ulkona ja annettiin ruoka-ajat. Nykyään on ihan eri meininki.

Vierailija kirjoitti:

Puolin eikä toisin tarvitse kunnioittaa. Mutta saa ja niin tekee fiksut ihmiset. Kunnioittaa muita, olipa ne ketä tahansa. 

Kyllä se kunnioitus täytyy ansaita. Fiksut ihmiset tietävät sen.

Oman isän (82 v)nähnyt viimeksi 1999 ja äidin (79v) 2000. 

Eipä tässä ikävä oo ollut, paitsi perintöä.

Vierailija kirjoitti:

Maailma muuttuu pienin askelin (paitsi islamistisissa maissa).

Vanhemmat haluavat pääosin nykyään lapsia ja se näkyy siinä kuinka niiden kanssa ollaaj ja kasvatetaan. Ei 70-luvulla suurta osaa kasvatettu. Tiedettiin että lapsi on ulkona ja annettiin ruoka-ajat. Nykyään on ihan eri meininki.

Kuitenkin 70-luvulla syntyneet on koulutetuin ikäpolvi Suomen historiassa taaksepäin..  1978 erityisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma muuttuu pienin askelin (paitsi islamistisissa maissa).

Vanhemmat haluavat pääosin nykyään lapsia ja se näkyy siinä kuinka niiden kanssa ollaaj ja kasvatetaan. Ei 70-luvulla suurta osaa kasvatettu. Tiedettiin että lapsi on ulkona ja annettiin ruoka-ajat. Nykyään on ihan eri meininki.

Kuitenkin 70-luvulla syntyneet on koulutetuin ikäpolvi Suomen historiassa taaksepäin..  1978 erityisesti.

Ehkä määrällisesti, silloin oli paljon nuoria.

Nykyäänhän on AMK:t ja "korkea"koulututkinnon suorittaa prosentuaalisesti suurempi osa.

Mä en tiedä, mistä sulle on edes tuo ajatus tullut, että vanhempiaan, tai yhtään ketään, pitäisi kunnioittaa ehdoitta. Jos ihminen ei käyttäydy kunnioitettavasti, miksi häntä pitäisi kunnioittaa?

Meillä lasten oletetaan kunnioittavan meitä vanhempia sillä tavalla, että me olemme heidän elämässään auktoriteetti. Me sanelemme säännöt niin kauan kuin lapset ovat siinä iässä, että aloittavat itsenäisen elämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma muuttuu pienin askelin (paitsi islamistisissa maissa).

Vanhemmat haluavat pääosin nykyään lapsia ja se näkyy siinä kuinka niiden kanssa ollaaj ja kasvatetaan. Ei 70-luvulla suurta osaa kasvatettu. Tiedettiin että lapsi on ulkona ja annettiin ruoka-ajat. Nykyään on ihan eri meininki.

Kuitenkin 70-luvulla syntyneet on koulutetuin ikäpolvi Suomen historiassa taaksepäin..  1978 erityisesti.

Ehkä määrällisesti, silloin oli paljon nuoria.

Nykyäänhän on AMK:t ja "korkea"koulututkinnon suorittaa prosentuaalisesti suurempi osa.

70-luvulla syntyneet se koulutetuin . 70-luvulla syntyvyys oli melko pientä, etenkin alkuvuosina kunnoli 3 kkn äitiysloma.

Nuorimmat suuret ikäluokat lopettelivat opiskelua 70-luvun alkupuolella. Olen nähnyt luvun että suurista ikäluokista 11 % olisi lukion käyneitä.

Haistattakaa vaan pitkät kunnes ovat ansainneet kunniootuksenne. Sillä se olo paranee.

Vierailija kirjoitti:

Kunnioitus on ansaittava.

Jep, jos ei kunnioita, niin pää poikki.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011822371.html

Taas ihan vänkytysmielessä tehty aloitus

Vierailija kirjoitti:

Taas ihan vänkytysmielessä tehty aloitus

Sama ihminenhän hän on joka ei pääse  elämässään lapsuudestaan irti mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Mä en tiedä, mistä sulle on edes tuo ajatus tullut, että vanhempiaan, tai yhtään ketään, pitäisi kunnioittaa ehdoitta. Jos ihminen ei käyttäydy kunnioitettavasti, miksi häntä pitäisi kunnioittaa?

 

Meillä lasten oletetaan kunnioittavan meitä vanhempia sillä tavalla, että me olemme heidän elämässään auktoriteetti. Me sanelemme säännöt niin kauan kuin lapset ovat siinä iässä, että aloittavat itsenäisen elämän.

Entä jos tuo auktoriteetti on pedofiili, narsistinen sadisti? Silloinkinko lapsen tulee kunnioittaa isäänsä? Ja äitiään, joka katsoo tekoja kenties vierestä` eikä puolusta omaa lastaan?

Vierailija kirjoitti:

Maailma muuttuu pienin askelin (paitsi islamistisissa maissa).

Vanhemmat haluavat pääosin nykyään lapsia ja se näkyy siinä kuinka niiden kanssa ollaaj ja kasvatetaan. Ei 70-luvulla suurta osaa kasvatettu. Tiedettiin että lapsi on ulkona ja annettiin ruoka-ajat. Nykyään on ihan eri meininki.

NykyäänKIN on ihan älyttömän paljon ihan paskoja, välipitämättömiä vanhempia, jotka yrittää ulkoistaa kaiken päiväkodille tai koululle, sen sijaan että olisivat itse läsnä, välittäisi ja opettaisi pitkäjänteisesti miten yhteiskunnassa toimitaan ja miten pettymyksiä kestetään. Sit kun nää asiat hoidetaan kotona päin vittua, meillä kulkee tuolla kaduilla räjähdysherkkiä ihmisiä, joiden pettymyksensietokyky on nolla. Sit ihmetellään kun ne ei saa kavereita, eikä tule kenenkään kanssa toimeen. Haetaan penskalle joku diagnoosi ja syytetään ongelmia "neuroepätyypillisyydestä". Ei kun vaan penskoille ruutu käteen taaperona, odotetaan että yhteiskunta

tekee taikojaan.

Vierailija kirjoitti:

Taas ihan vänkytysmielessä tehty aloitus

trollausta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tiedä, mistä sulle on edes tuo ajatus tullut, että vanhempiaan, tai yhtään ketään, pitäisi kunnioittaa ehdoitta. Jos ihminen ei käyttäydy kunnioitettavasti, miksi häntä pitäisi kunnioittaa?

 

Meillä lasten oletetaan kunnioittavan meitä vanhempia sillä tavalla, että me olemme heidän elämässään auktoriteetti. Me sanelemme säännöt niin kauan kuin lapset ovat siinä iässä, että aloittavat itsenäisen elämän.

Entä jos tuo auktoriteetti on pedofiili, narsistinen sadisti? Silloinkinko lapsen tulee kunnioittaa isäänsä? Ja äitiään, joka katsoo tekoja kenties vierestä` eikä puolusta omaa lastaan?

Nyt on kyllä äkkiseltään vaikea ymmärtää, miksi vastasit noin mulle. Ehkä syy on siinä, että et oikeastaan lukenut viestiäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tiedä, mistä sulle on edes tuo ajatus tullut, että vanhempiaan, tai yhtään ketään, pitäisi kunnioittaa ehdoitta. Jos ihminen ei käyttäydy kunnioitettavasti, miksi häntä pitäisi kunnioittaa?

 

Meillä lasten oletetaan kunnioittavan meitä vanhempia sillä tavalla, että me olemme heidän elämässään auktoriteetti. Me sanelemme säännöt niin kauan kuin lapset ovat siinä iässä, että aloittavat itsenäisen elämän.

Entä jos tuo auktoriteetti on pedofiili, narsistinen sadisti? Silloinkinko lapsen tulee kunnioittaa isäänsä? Ja äitiään, joka katsoo tekoja kenties vierestä` eikä puolusta omaa lastaan?

Älä jaksa olla lapsellinen.