Minkalaisia vieraita on tapana kahvittaa? Voiko paatella olevansa ei toivottu vieras, jos ei edes kysyta, haluaako kahvia eika muutakaan tarjoilua ole? Vai ihan tavallista istua

Esim. pitkä vierailu ja sovittu vierailu, eikä mitään tarjota, vaikka isäntäväki itse syö normaalit ruokansa. Olen silloin avannut suuni ja kysynyt, että voinko kiehauttaa itselleni vaikka makaronia tai kaurapuuroa, ovat aina suostuneet...



Olen myös kokenut sellaista, että olen mennyt ensivierailulle uuteen kotiin ja tuonut perheineni monenlaista herkkua mukanani, niin että emäntä sanoo kiitti ja pistää sapuskat ja namit kaappiin. Silloin oli kyllä todella lähellä, että olisi sanonut, että tarkoitus oli, että söisimme tuliaiset, kun tiesin, ettet mitää tarjoa. Seuraavalla kerralla tässä paikassa en ojentanut tuomisia, vaan pyysin yksinkertaisesti pari kippoa, johon voin laittaa syömiset:D ja vettä vielä päälle.

Jos on yllätysvieras, niin yleensä mulla on AINA joku keksipaketti jemmassa sitä varten. Jos vieras on kutsuttu, niin mulla on kahvin lisäksi pullaa, piirakkaa tms+ keksiä, mehua/limsaa.

Miten joku voi olla niin tollo, ettei tajua, että vieraiden tuomisen arvostamista on pistää ne heti esille ja yhteisesti nautittavaksi? Vai säästetäänkö ne paremmille vieraille? Vai luuleeko se että ne nyt vain sattui tuomaan täytekakun tuomisena, ensi kerralla ehkä pyykinpesuaineutta purkki...

tarjoan ruokaa, jos sitä on riittävästi. Muutoin tarjoan vain kahvit.

Jos olen kutsunut jonkun kylään niin tarjoan yleensä ruokaa tai vähintään teetä ja sen seuraksi suolaista ja makeaa. Usein tarjoan hedelmäsalaattia. Sama pätee vieraisiin, jotka ovat kaupungissa ja kysyvät, voivatko tulla esim, tunnin varoitusajalla.



Mutta jos joku tulee varoittamatta niin en välttämättä tarjoa mitään, koska oletan, että hän on ohikulkumatkalla eikä aio viipyä.

Mekin tunnemme tuollaisen perheen.

Meillä on aina tapana tarjota vieraalle jotain. Yleensä on aina jotain tarjottavaa, vaikka olisi yllätysvieraitakin, mutta jos ei ole, niin sitten ainakin juomista; kahvia, teetä, mehua, tarjotaan.

Tämä yksi perhe, joka myös aina kestitetään, hyvin, niin ei kyllä usein edes kysy, että saisko olla jotain. Minusta tosi epäkohteliasta.

Eihän ne tarjottavat tietenkään ole pääasia, mutta on se mielestäni kohteliasta silti tarjota jotain, etenkin, jos on kutsuttu/ sovittu vierailu.

He sen sijaan ovat vierailleet meillä useasti, usein " itse itsensä" kutsumina. Välillä sanoin miehellekin (kavereita miehen kautta) että olisi kiva mennä heille, en jaksaisi taas kestitä.

No, pari tuntia ennen tätä kutsun vierailuaikaa ehdottivat, että mennäänkin ravintolaan syömään, ja sen jälkeen heille saunomaan.

Sopihan se meille... ravintolan jälkeen menimme heille; huusholli oli ylösalaisin, eikä mitään tarjottu. Itse olisin samassa tilanteessa tehnyt vaikka jonkun jälkkärin ravintolaruuan jälkeen.

Kaiken lisäksi minulla koski koko vierailun kovasti mahaan. Sen jälkeen emme ole heillä käyneet, jotenkin ikävä maku tulee aina, kun miettii tuota iltaa. En tunne, että olisimme olleet kovinkaan odotetut vieraat, kun ei mitään viitsitty vuoksemme tehdä. Edes raivata hieman olohuonetta...

Jos olen juuri juonut kahvia tai syönyt ja on muuta puuhaa kesken niin en ala joka kerta kaffeeta automaattisesti tarjoilemaan.

että osaavat/kehtaavat aina pyytää jos toivovat saavansa.

Kysy seuraavalla kerralla, on kyl kohteliasta ja mukavakin. Itseä ärsyttää kun yksi tuttu ei koskaan kysy. Ei mua kyllä aina halutakkaan, mutta joskus kyllä haluttaisi kupponen. Itse aina keitän kahvit yms hänelle, joten luulisi edes tuon " vuoroin vieraissa" -tavan pärtevät hälläkin... Menee osaltaan maku koko tyypistä pelkästään tämän junttiuden takia.

Se säilyy pitkään. Sen kun veden lämmittää ja kahvi on valmista.



Itsekään en juo teetä. Mutta mulla on aina teetä kaapissa vieraita varten.



Itse kysyn kaikilta meillä käyviltä juovatko kahvia. Vaikka joku tulis vain ja ainostaan tuomaan tai hakemaan pikaisesti jotakin. Poikkeuksena tietty postinkantajat, lähetit ym.

en ala tuhlaamaan jne taitaa olla aika yleistä.

Mä kysyn aina vieraalta haluaako kahvia,vaikka kävis ovella kääntymässä

kun menee yöunet. Mun mielestä kuuluu silti keittää. Kyllä vieras sanoo että älä laita jos menee, ei sitä emäntä päätä.

tottakai kysytään aina että saiskos olla jotain juotavaa, jollei talossa juoda kahvia niin sitten jotain muuta edes lasi vettä tarjotaan jos vieras haluaa. Se on kohteliasta.

Itse olen Karjalasta kotoisin ja meillä ei kyllä pääse eteistä pidemmälle ilman, että kysyisin haluaako vieras jotain. Jos on sovittu vierailusta, mulla on tietenkin kaikenlaiset leivonnaiset ja kahvi odottamassa.

Jos vieras itse kieltäytyy ja sanoo olevansa vain vaikkapa nopealla ohikulkumatkalla tai juuri juoneensa, en toki tuputa. Kyllä minäkin kokisin, että eteisessa jututtaminen ilman sisään- tai kahville kutsua on vähän kuin yrittäisi päästä vieraasta mahdollisimman pian eroon.

Jos joku ilmoittaa " piipahtavansa" , " pistäytyvänsä" tai jotain saman suuntaista, niin en tarjoa mitään. Oletan, että silloin ei ole tarkoitus olla kuin hetki (alle tunti) enkä siksi ala tuhlaamaan aikaa kahvin keittoon ja pöydän kattamiseen. Meille saa aina tulla jos ollaan kotona, mutta aina ei olla varauduttu vieraisiin.

tilanteissa täytyy mielestäni vieraalle jotain tarjota. Se on kohteliaisuutta ja vieraanvaraistuutta. remonttimieheltäkin voi kysyä haluaako kahvia tai juomaa.

Juuri junttimaista on epäkohteliaisuus ja sellainen ettei yleisiä käytöstapoja osata.

Sen verta tiukassa on karjalaiset sukujuuret, että vieraille sentään kahvit tarjotaan. Ja aina on pullaa pakkasessa, jos tulee yllätysvieraita.

Jos ei ole tarjottavaa, niin sitten voi tarjota vaan kupin kahvia.



Eli junttiuden uhriksi olet joutunut. Tuskin se kertoo mitään siitä oletko toivottu vieras tai et.

kahvilla ja jutustelemassa. Ei siinä kummempia pöydän kattamisia tarvita. Jos mulle tulee vieras kutsumatta piipahtamaan, niin olisin iloinen ja heti kahvit keittäisin ja kaivaisin kaapista/pakasteesta jotain purtavaa. Ei tulis mieleenkään istuttaa kuivin suin.

Itsekään en kyllä sellaiseen paikkaa menisi toistamiseen jossa makoiltaisiin sohvalla kalsareissa,. eikä tarjottaisi mitään. En sen takia, että olisin jotain vailla, mutta kyllä normit tavat täytyy osata. Läheisen luona voin itsekin keittää kahvit.