KL: Karu totuus opiskelijoiden toiveista – Yksiöön halutaan vaikka velkataakka kasvaisi
Kommentit (463)
Vierailija kirjoitti:
Ongelma soluasunnoissa on että ne on usein paljon vanhemmissa taloissa, eikä edes lähellä kampusta. Viimeiset pari vuosikymmentä on rakennettu lähinnä vain yksiöitä. Ja hintaerokaan ei ole iso. Mun poika maksaa 460 € kolmen hengen soluasunnosta.
460€ siitä, että saa asua kahden suihkussa käymättömän vauva.fi:läisen kanssa.
Herran pieksut!
Vierailija kirjoitti:
Mun soluasunnossa lappasi miehiä kun puolalainen opiskelija tienasi taskurahoja. Viikonloppuna kävi yli 20 miestä sotkemassa vessan. Ei se viikolla opiskellut. Yritä siinä nukkua ja vessa oli aina järkyttävässä kunnossa.
Solut eivät ole mitään bordelleja! Valitusta vain kehiin!
Asuuko ap itse kuinka ahtaasti? Itse en aikuisena ihmisenä sopeudu asumaan ventovietaiden kanssa. Olen siisti ihminen niin tulisin hulluksi muiden sotkuista. Ja turvallisuus mietityttää. Vaikka kämppikset olisi ok niin kaikenlaisia panokavereita pyörii osalla porukoista nurkissa. Ei kiitos. Oma koti ja oma rauha. Ei ole liikaa pyydetty.
Mun tytär sanoi, että ei halua enää soluun. Ei halua metelöiviä tyyppejä samaan kämppään ja muutenkin hän on hyvin omaehtoinen, eikä pidä ihmisistä. Liian kuormittavaksi kävi opiskelu solussa. Niinpä hän vuokrasi yksiön. 348 euroa ja siihen kuuluu vesi ja sähkö, sekä ilmainen pesutupa. Solusta maksoi 300, vesi ja sähkö erikseen. Eli suurin piirtein samalla hinnalla sai yksiön. Vanha ja kulahtanut asunto, mutta oma rauha.
19v opiskelija osti oman yksiön ja kun valmistui ja muutti toiseen kaupunkiin niin myi sen opiskelut aloittavalle veljelleen. Veli jos ja kun muuttaa pois niin vuokraa sen asunnon jollekin opiskelijalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma soluasunnoissa on että ne on usein paljon vanhemmissa taloissa, eikä edes lähellä kampusta. Viimeiset pari vuosikymmentä on rakennettu lähinnä vain yksiöitä. Ja hintaerokaan ei ole iso. Mun poika maksaa 460 € kolmen hengen soluasunnosta.
Oho, minun lapsellani on 475€ kaksio Kuopiossa.
Vänkää että vasta eilen pöyristeltiin, kun suomalaiset nuoret on köyhyyskiikussa muuhun Eurooppaan nähden. Selitykseksi ei kelvannut ilmainen maisterintutkinto ilmaisine asuntoineen ja eli kuluineen
Opiskelijoilla on ylelliset oltavat verrattuna takavuosiin!
Seuraavaksi alkaakin sitten huuto, miten ei voi verrata buumeriaikoihin eikä voi edellyttää kenenkään ottavan OPINTOLAINAA ja miten kilpailu ja aliravitsemus ja mielenterveyden haasteet kuormittaa kohtuuttomasti jajaja tulevaisuudennäkymät on NIIIIN paskat.
90-luvulla opintoraha + asumislisä olivat suurimmillaan, paljon enemmän kuin nyt. Orpo ja Purra opiskelivat niinä vuosina. Ja niin minäkin. Rahat riitti hyvin yksiöön ilman opintolainaa.
Niinkö? Mulla riitti opintoraha ja asumislisä solukämpän puolikkaaseen landeyliopistossa.
No sille ei mitään voi jos sun muuhun elämiseen meni sitten niin paljon. Pelkästään opintoraha oli esim. vuonna 1995 n. 1540 mk joka vastaa 436 €. Nykyisin opintoraha on 279 €. Ja asumisen kustannukset (vuokra, sähkö) ovat suhteessa paljon kalliimmat nyt.
Kysymys ei ollut siitä että olisin elänyt yli varojeni vaan tukien tasosta.
Ymmärrän mutta tukien taso oli faktisesti paljon parempi 90-luvulla kuin nyt. Kuinka kallis sius sun solu sitten oikein oli? Mun yksiö maksoi 1500 mk/kk ja opintoraha + asumislisä riitti mainiosti. Nykyisin tuo sama yksiö maksaisi n. 500 €/kk.
Ja nykyisin asumislisä + opintoraha on alle 495 € landella ja 575 € Helsingissä. Vrt. 678 € ysärillä.
En muista tarkkoja summia, mutta siis taso oli tuo, että opintoraha + asumislisä riitti kattamaan puolet opiskelija-asuntosäätiön solukämpässä olevan huoneen vuokrasta. Ja sain maksimituen, koska iskä oli juuri jäänyt eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoilla ei vaikuta olevan niin tiukkaa taloudellisesti, koska eivät hakeudu edullisimpiin asuntoihin.
Meillä kaikki ovat olleet töissä koko opiskeluajan (yksi jopa 2 työpaikassa, illat toisessa ja vkl toisessa) joten ovat voineet valita asuinpaikkansa ja asuntonsa.
Opintotuella ja asumislisällä ei makseta minkäänlaista asumista. Opimntovelkaa on yleensä pakko ottaa
Mihin halvempiin asuntoihin?
Säkin olet rikas, kun asut omistusasunnossa etkä vuokralla.
Useimmassa tapauksessa vuokrasummalla lyhentäisi jo sujuvasti asuntolainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko "nuorisoaines" keskimäärin muuttunut mahdottomiksi kämppiksiksi vai onko heidän keskimääräinen sietokykynsä epämukavuusalueella toimimiseen laskenut olemattomiin? En haluaisi uskoa, että tilanne on heikko, ja tunnen aika monia mahtavia opiskelevia ja/tai perheitä perustaneita nuoria, mutta uutisia lukiessa tuntuu, että aika monella on nyt joku ihme ongelma, alkaen vaikka tästä että aiemmin normaali soluasuminen olisi yhtäkkiä muka joku mahdoton juttu.
Ennen ei käytetty juurikaan huumeita eivätkä mielenterveysongelmat olleet räjähtäneet käsiin! Käytöstavat olivat paremmin hallinnassa ja oikeuksien lisäksi sisäistettiin myös velvollisuudet!
Kertoo siis jonkinlaisesta yleisemmästä nuorison rappiosta, jos tällainen on laajamittaista.
Mä maksaisin itse tulevaisuudessa lapsen yksiön kun antaisin ikinä mennä soluun. Itse asuin opiskelijatalon yksiössä ja solukämpissä missä kavereiden luona kävin asui vaikka mikä kulkijaa. Ihan sama laittoiko oven lukkoon nisti tiirikoi sen auki ja otti mitä tarvitsi. Kukaan ei siivonnut yhteisiä tiloja tai sitten se oli yhden kiltin tehtävä. Kävin bileissä missä yksi raukka yritti kuulosuojaimet päässä opiskella. Kauhuelokuva meininkiä. Ja sellaisiin väkisin halutaan pakottaa ihmisiä. Nuuttakaa itse soluun random tyyppien kanssa, pois niistä saastuttavista omakotitaloista!
Eipä olisi tullut 20 vuotta sitten mieleenkään muuttaa soluun. Miten siellä edes seksielämä onnistuu kuin kämpässä on muita. Tuntuisi aika irstaalta harrastaa seksiä kun kämppis on keittiössä tai viereisessä huoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Suomeen voisi tehdä enemmän sellaisia minikeittöasuntoja opiskelijoille. On oma pieni yksiö, jossa kylpyhuone ja minikeittiö (jääkaappi, keittolevy yms.)
Jokaisessa kerroksessa on lisäksi isot yhteiskeittiöt, joita voi käyttää.
Tällaiset opiskelija-asunnot on yleisiä mm. Ruotsissa.
Mitä niitä neliöitä turhaa haalimaan, sinne vaan saman huoneeseen, vessa,keittiö,sauna,vaatehuone,autotalli, pyykkitupa, oma lupa jne. Hyvä siitä tulee👍
Saisikohan autismin kirjon diagnoosilla lisätukea omaan yksiöön?
Vierailija kirjoitti:
Kansa on introverttia, ja sosiaaliset etäisyydet ovat pitkiä. Eikö asuntorakentamisessa oteta näitä perusasioita huomioon? Tietenkin halutaan yksiö.
Niihin soluihin vois laittaa nämä halpatyövoi... huutava asiantujapulaa paikkaamaan haalittuja muurahaispesämallin sosiaalisuuteen tottuneita kansallisuuksia.
No siellä soluasunnoissahan ne onkin. Yksi tulee "opiskelemaan" Suomeen ja tuo perheensä ja sukulaisensa mukanaan ja kaikki asuvat siinä pienessä asunnossa. Ei esimerkiksi TYS turhaan koko ajan muistuta asukkaitaan, ettei asunnoissa saa asua muita kuin vuokrasopimuksen tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on käsitys, että solut olisivat aina paljon yksiöitä halvempia. Kun opiskellessani muutin solusta 20 neliön yksiöön, niin vuokra nousi 25 €, mikä ei viidessäkään vuodessa ole juuri mitään vaikka velkaa sen verran ottaisi. Toki tästä on jo reippaat kymmenen vuotta aikaa.
Kyllä noi uudet yksiöt on huomattavasti kalliimpia kuin solut yleensä. Viimevuoden kulut rakentamisessa aikamoisia, vaikka opiskelija-asunnot saisivatkin tukea rakentamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on käsitys, että solut olisivat aina paljon yksiöitä halvempia. Kun opiskellessani muutin solusta 20 neliön yksiöön, niin vuokra nousi 25 €, mikä ei viidessäkään vuodessa ole juuri mitään vaikka velkaa sen verran ottaisi. Toki tästä on jo reippaat kymmenen vuotta aikaa.
Kyllä noi uudet yksiöt on huomattavasti kalliimpia kuin solut yleensä. Viimevuoden kulut rakentamisessa aikamoisia, vaikka opiskelija-asunnot saisivatkin tukea rakentamiseen.
Kun ei niitä soluja enää kauheasti ole pääkaupunkiseudun ulkopuolella!
Vierailija kirjoitti:
Saisikohan autismin kirjon diagnoosilla lisätukea omaan yksiöön?
Ei saa. Mun molemmat lapset ovat autismikirjolla. Toinen pärjää solussa, toinen ei. Mitään sellaista tukea asumiseen ei ole, jonka voisi saada autismidiagnoosilla. Jos nuori opintotuen sijaa saa kuntoutusrahaa, niin silloin voi saada asumistukea.
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa yleensä jaetaan huone ventovieraan kanssa. Suomalainen soluasuunto on tuohon verrattuna jo luksusta.
Eri tilanne, kun siellä muutenkin asutaan kampuksella. Suomi ei ole Amerikka.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan en ihmettele. Oman yksiön yksityisyydessä on etunsa ja viehätyksensä. Toisaalta asua miellyttävän kämppisten kanssa sekin antoisaa.
Monesti kimppa-asunnossa yhteinen keittiö ja kullakin oma huone. Eikö kimppa-asumisen vetovoimaa voisi koettaa kasvattaa että tekisi kimppa-asuntoja jotka "hybridi"-välimuotoja yksiön ja kimppa-asunnon välillä siihen tapaan että jokaisella oma huone, keittiönurkka ja suihku-wc ja sisääntulo-ovi mutta olohuone ja parveke yhteinen, ja nekin siten sijoitettuna että jos toinen ei tahdo tavata kämppistään niin pystyy elämään eristäytyneenä huoneissaan kohtaamatta mutta jos taas tahtoo näiden kanssa sosialiseerata niin voi mennä olohuoneeseen viettämään yhteistä aikaa.
tai vielä pidemmälle vietynä vain yhteinen piha, tai ehkei sitäkään, vaan yhteinen bussi- tai metroasema, niin ei joudu vahingossa tekemisiin niiden kämppisten eikä ehkä paljon muidenkaan ihmisten kanssa. Jospa alkaisi solunpelkääjille kelvata.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen "karu totuus"? Miksi kukaan haluaisi asua soluasunnossa? Sehän on ihan surkea asumismuoto.
Tässä ketjussa näkyy taas tuo suomalainen perusasenne, että jokaisen pitäisi tyytyä kohtaloonsa. Ei missään tapauksessa saisi pyrkiä parempaan. Sehän onkin aivan pöyristyttävää, jos joku opiskelija ei muutakaan soluasuntoon, vaan esim. 28 neliön yksiöön.
Höpöhöpö. Sitähän Suomi juuri tarvitsee, että ihmiset pyrkivät parempaan, mutta ei veronmaksajien piikkiin yhä leveämmin elämällä, vaan itse ponnistelemalla. Esim. perustasona solu on hyvä, jos sen veronmaksajilta saa, ja omin ponnistuksin tai perheen tms. sponsoroimana yksityisin varoin saa tietysti asua niin hulppeasti kuin haluaa ja pystyy.
Eläkeläiset saatetaan siirtää yleisen asumistuen piiriin eli köyhtyvät.