Sohvakalusto ja keittiön pöytä ja tuolit miehen pojan ekaan kotiin hankittu. Eiköhän jo riitä?!

En ostaisi nuorelle noinkaan paljon, ennemminkin uuden imurin ja mikron, jos kerran sänky löytyy. Huutonet, kierrätyskeskus, lähetystorit on pullollaan käytettyjä ja hyväkuntoisia huonekaluja, joista vähävaraisempienkin on varaa osaa.



Nykyään vaan on tapana, että vanhemmat ostaa kaikki kalusteet uusina ja kerralla. Ja eihän sitä voi olla toista huonompi (muka), meillä tilanne se että poikamme tyttöystävän vanhemmat pisti ostaten mikrot, taulu tv:t, keittiön kalusteet jne. Meillä ei ollut tarkoitus ostaa kun sinipiika ja kattilat, mutta ostettiin sitten pesukone ja pölynimuri ja vieläkin harmittaa että se meni näin..

Mä en kyllä tiedä ketään henkilöä, jonka vanhemmat olis ostanut huonekalut tämän eka asuntoon. Sillon kun joskus kotoa oon pois muuttanut vuonna kirves ja puukko, ei olis kyllä tullut mieleenkään tämmöinen että vanhemmat olis ostanut huonekalut, enkä kyllä olis halunnutkaan, enkä kehdannut ottaa. Kaikki on ite hankittua.



Mitä mieltä se poika ite on? Luulis että tälläkin olis kivempi fiilis kun ite olis ostellut omilla rahoilla jotain uutta sitten kun varaa, ja nyt aluks olis haalinut tutuilta ja osto- ja myyntiliikkeestä mitä tarvii. Vanhemmat olis sitten muuten voinu auttaa missä tarvii.



Muutenkaan ei sen asunnon heti tarvi olla kuin jostain sisustuslehdestä repäisty. Ja sitäpaitsi just lehdissä on persoonallisia koteja nuorilla joissa sisustuksessa käytetty mielikuvitusta.