Lue keskustelun säännöt.
IS: Wille Rydman väitti järjestöjen olevan poliitikkojen suojatyöpaikkoja - Uusi tutkimus tyrmää väitteen!
02.07.2026 |
"Jyväskylän yliopiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkimuksessa tarkasteltiin 199:n suurimpia Stea-avustuksia saaneen sote-järjestön hallitusten kokoonpanoa. Tarkoitus oli selvittää, mitkä tahot olivat edustettuina ja siten käyttämässä valtaa järjestöissä. Näiden lähes kahdensadan hallituksen reilusta 1600 jäsenestä nykyisiä tai entisiä poliitikkoja oli vain reilut 2 prosenttia.
Lisäksi järjestöjen palkatuista toiminnanjohtajista vain muutama oli entisiä valtakunnan poliitikkoja." IS
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Hyvä Rydman. Kaikki tutkimusrahoitus pitäisi kohdistaa elinkeinoelämän tarpeisiin, koska ajat ovat kovat. Voivat tutkia muita asioita omilla rahoillaan
Miksei elinkeinoelämä voisi rahoittaa itse omaa tutkimustaan. Juuri saivat yhteisöveron alennuksenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksen maksoi järjestö..
Olisi kiva saada jokin lähde tälle väitteelle.
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksen maksoi järjestö..
Eikös tässä juuri ole huudettu pää punaisena, että tällaisia tutkimuksia ei saa tehdä yhteiskunnan rahoilla. Eikö niitä saa nyt tehdä järjestöjenkään rahoilla? Myös säätiöiden rahoitus toistuvasti suututtaa persuja. Olisiko yksinkertaisempaa ihan vaan alkaa vaatia tutkimuksen täyskieltoa?
Ikäviä nuo tuommoiset tutkimukset. Vakava uhka populismille, että joku tutkii miten asia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksen maksoi järjestö..
Selattu järjestöjen johtajien nimilistat läpi. Täyttääkö edes tutkimuksen määritelmää? Lähinnä pieni tarpeelli nen faktantarkistus, kun persuministeri ei ymmärrä mistä puhuu ja mitä vastaan taistelee.
Vierailija kirjoitti:
Ikäviä nuo tuommoiset tutkimukset. Vakava uhka populismille, että joku tutkii miten asia on.
Vakava uhka mielettömille, jotka uskovat tutkimuksesta tehtyyn uutisointiin.
Tutkimuksen menetelmällinen arviointi
Keskeiset menetelmälliset heikkoudet
1. Yleistettävyyden rajoitukset (ulkovaliditeetti) Tutkijat itse myöntävät, että kyseessä on kokonaistutkimus vain 199 suurimmasta STEA-avustuksen saajasta. Tämä tarkoittaa, että tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia STEA-rahoitusta saavia järjestöjä. Pienemmät järjestöt voivat olla rakenteeltaan hyvin erilaisia, joten tutkimus kuvaa vain "suurten toimijoiden" tilannetta.
2. Mittaamisen validiteettiongelmat
Julkisen tiedon harha: Luokittelu perustuu vain julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Jos henkilö ei ole tuonut kokemusasiantuntijuuttaan tai taustaansa julkisesti esille, häntä ei voida luokitella asianosaiseksi. Tämä voi systemaattisesti vääristää tuloksia - tietyt ryhmät (esim. vähemmistöt, hiljaisemmat henkilöt) eivät välttämättä tuo taustaansa esille samalla tavalla.
Priorisointisäännön ongelmat: Henkilö luokitellaan ensisijaisesti asianosaiseksi tai kansalaisaktiiviksi, vaikka hän olisi myös asiantuntija. Tämä yksinkertaistus voi kadottaa tärkeää informaatiota hallitusten todellisesta kokoonpanosta. Esimerkiksi vammainen sosiaalityöntekijä luokitellaan "asianosaiseksi", vaikka hänen ammatillinen asiantuntijuutensa voisi olla yhtä merkittävä.
Puuttuvat tiedot: 19 puuttuvaa havaintoa taustatiedoista (n. 1,2 % kaikista jäsenistä). Vaikka määrä on pieni, niiden systemaattisuus voi vaikuttaa tuloksiin.
3. Aineistonkeruun reliabiliteetti
Lähteiden heterogeenisyys: Tiedot on kerätty järjestöjen kotisivuilta, mediasta ja sosiaalisesta mediasta. Näiden lähteiden luotettavuus, päivitystiheys ja tarkkuus voivat vaihdella merkittävästi.
Ajallinen epävarmuus: Hallituskokoonpanot on kerätty marraskuun 2023 ja tammikuun 2024 välillä, mutta ne koskevat vuoden 2020 avustusten saajia. Hallitukset ovat voineet muuttua tämän ajanjakson aikana, joten aineisto ei välttämättä kuvaa vuoden 2020 tilannetta.
Koodaajan subjektiivisuus: Seitsemän luokan luominen on tulkinnanvaraista. Tutkimuksessa ei mainita, käytettiinkö useampaa koodaajaa ja testattiinko heidän välistä yhteismitallisuuttaan (intercoder reliability). Yksittäisen koodaajan tekemät tulkinnat voivat vaikuttaa tuloksiin.
4. Analyyttiset rajoitukset
Kausaalisuuden mahdottomuus: Logistinen regressio kuvaa tilastollisia yhteyksiä, mutta poikkileikkausaineistolla ei voida päätellä kausaalisuutta. Tutkijat puhuvat "yhteyksistä", mutta lukijan on syytä olla varovainen johtopäätösten kanssa.
Muuttujien operationalisointi: Hybridisaation mittaaminen perustuu hallitusten jäsenten taustoihin, mikä on vain yksi ulottuvuus monimutkaisesta ilmiöstä. Järjestöjen todellinen hybridisyys voi ilmetä myös muilla tavoilla (toiminta, rahoitusrakenne, jne.).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksen maksoi järjestö..
Selattu järjestöjen johtajien nimilistat läpi. Täyttääkö edes tutkimuksen määritelmää? Lähinnä pieni tarpeelli nen faktantarkistus, kun persuministeri ei ymmärrä mistä puhuu ja mitä vastaan taistelee.
Ainahan herra ministeri voi selata listat itse uudelleen ja paremmin läpi. Hänellä tuntuu olevan kiinnostusta tällaiseen askarointiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikäviä nuo tuommoiset tutkimukset. Vakava uhka populismille, että joku tutkii miten asia on.
Vakava uhka mielettömille, jotka uskovat tutkimuksesta tehtyyn uutisointiin.
Tutkimuksen menetelmällinen arviointi
Keskeiset menetelmälliset heikkoudet
1. Yleistettävyyden rajoitukset (ulkovaliditeetti) Tutkijat itse myöntävät, että kyseessä on kokonaistutkimus vain 199 suurimmasta STEA-avustuksen saajasta. Tämä tarkoittaa, että tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia STEA-rahoitusta saavia järjestöjä. Pienemmät järjestöt voivat olla rakenteeltaan hyvin erilaisia, joten tutkimus kuvaa vain "suurten toimijoiden" tilannetta.
2. Mittaamisen validiteettiongelmat
Julkisen tiedon harha: Luokittelu perustuu vain julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Jos henkilö ei ole tuonut kokemusasiantuntijuuttaan tai taustaansa julkisesti esille, häntä ei voida luokitella asianosaiseksi. Tämä voi systemaattisesti vääristää tuloksia - tietyt ryhmät (esim. vähemmistöt, hiljaisemmat henkilöt) eivät välttämättä tuo taustaansa esille samalla tavalla.
Priorisointisäännön ongelmat: Henkilö luokitellaan ensisijaisesti asianosaiseksi tai kansalaisaktiiviksi, vaikka hän olisi myös asiantuntija. Tämä yksinkertaistus voi kadottaa tärkeää informaatiota hallitusten todellisesta kokoonpanosta. Esimerkiksi vammainen sosiaalityöntekijä luokitellaan "asianosaiseksi", vaikka hänen ammatillinen asiantuntijuutensa voisi olla yhtä merkittävä.
Puuttuvat tiedot: 19 puuttuvaa havaintoa taustatiedoista (n. 1,2 % kaikista jäsenistä). Vaikka määrä on pieni, niiden systemaattisuus voi vaikuttaa tuloksiin.
3. Aineistonkeruun reliabiliteetti
Lähteiden heterogeenisyys: Tiedot on kerätty järjestöjen kotisivuilta, mediasta ja sosiaalisesta mediasta. Näiden lähteiden luotettavuus, päivitystiheys ja tarkkuus voivat vaihdella merkittävästi.
Ajallinen epävarmuus: Hallituskokoonpanot on kerätty marraskuun 2023 ja tammikuun 2024 välillä, mutta ne koskevat vuoden 2020 avustusten saajia. Hallitukset ovat voineet muuttua tämän ajanjakson aikana, joten aineisto ei välttämättä kuvaa vuoden 2020 tilannetta.
Koodaajan subjektiivisuus: Seitsemän luokan luominen on tulkinnanvaraista. Tutkimuksessa ei mainita, käytettiinkö useampaa koodaajaa ja testattiinko heidän välistä yhteismitallisuuttaan (intercoder reliability). Yksittäisen koodaajan tekemät tulkinnat voivat vaikuttaa tuloksiin.
4. Analyyttiset rajoitukset
Kausaalisuuden mahdottomuus: Logistinen regressio kuvaa tilastollisia yhteyksiä, mutta poikkileikkausaineistolla ei voida päätellä kausaalisuutta. Tutkijat puhuvat "yhteyksistä", mutta lukijan on syytä olla varovainen johtopäätösten kanssa.
Muuttujien operationalisointi: Hybridisaation mittaaminen perustuu hallitusten jäsenten taustoihin, mikä on vain yksi ulottuvuus monimutkaisesta ilmiöstä. Järjestöjen todellinen hybridisyys voi ilmetä myös muilla tavoilla (toiminta, rahoitusrakenne, jne.).
Kyllä se vaan on niin paljon parempi, että Wille kertoo miten asiat hänen mielestään on. Ei tule validiteettiongelmia.
Muuten ihanko oikeasti väität, että niitä poliitikkoja löytyy pienistä järjestöistä enemmän? Tähän astihan meille on kerrottu, että heitä on pilvin pimein juuri siellä suurissa järjestöissä, joita tässä on tutkittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo ai-huttu oli aivan mainiota! Varokaa salapoliitikkoja, hiljaisia ihmisiä, joista kukaan ei aavista, että he ovat poliitikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ai-huttu oli aivan mainiota! Varokaa salapoliitikkoja, hiljaisia ihmisiä, joista kukaan ei aavista, että he ovat poliitikkoja.
Ajatelkaa, jos vaikka vahingossa äänestäisi jotain hiljaista ihmistä, ja sitten kävisikin ilmi, että hän on poliitikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos Stubb on tunnustanut olleensa koulukiusaaja, mitäköhän Wille on puuhastellut nuoruudessaan. Veemäisempää käppänää saa hakea. Vaikea kuvitella, että kukaan haluaa sosialisoida tuon kanssa vapaaehtoisesti.
Ikävää että Rydman jäi valheesta kiinni. Parempia valheita ensi kerralla.
Tää tätien kampaviinerien morkkaus saa jo mainioita piirteitä, kun setien kampaviinerit on 35 miljoonan arvoisia.