Lue keskustelun säännöt.
Onneksi jätin hoitoalan taakseni, mutta en tiedä toivunko ikinä
01.07.2026 |
sen jättämistä traumoista ja voinko ikinä elää normaalia elämää. Tuhlasin nuoruuteni, ensikertalaisuuteni, kaiken alalle. En ole koskaan ollut treffeillä tai missään. En ole oikeasti elänyt. Nyt on kai jo myöhäistä.
Kommentit (30)
Ymmärrän sinua, AP! Tein saman virheen itse nuorena ja ymmärrän täysin mitä tarkoitat traumoilla. Ei kukaan normaalia elämää elänyt ikätoveri voi sitä ymmärtää.
Nyt olen keski-iässä ja mutkien kautta takaisin hoitoalalla, kuitenkin varsinaisen hoitotyön "yläpuolella" mutta en pysty olemaan ajattelematta kuinka kaikkea kamalaa tapahtuu ihmisille organisaatiossani. Haluan pois alalta mutta ei ikään suojannut uusilta traumoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä menettää ihmisyytensä ja muuttuu muiden hyödykkeeksi.
Onneksi lopetin kyseiset hommat korona-aikaan.. Se hulluus kun alkoi. Tajusin että nyt minulle riitti. Olisi pitänyt ottaa kaikki rokotukset. Ja käyttää nenä-suurättiä koko ajan.
Sulla on kaksi vaihtoehtoa. Jäät vatvomaan noita traumojasi loppuelämäksesi ja kuvittelet, että muiden ihmisten elämä on ollut jotenkin yksinkertaisempaa kuin sinun. Tai sitten ryhdistäytyt ja otat vastuun omasta elämästäsi ja tulevaisuudestasi. Ja päätät mihin suuntaan haluat elämässäsi mennä.
Ihmisellä pitää olla tervettä itsekkyyttä, sellaista, että osaa pitää puoliaan ja itsestään huolta. Liian kiltti ei saa olla. Olipa ala mikä tahansa. Hoitoalalla varsinkin palaa hetkessä loppuun, jos ei itsetunto ole kunnossa. Ja työasiat pitää jättää työpaikalle vaikka olisit nähnyt vaikka mitä kauheuksia. Jos ei siihen pysty niin ei ole oikealla alalla.
T. 27 vuotta sairaanhoitajana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla on kaksi vaihtoehtoa. Jäät vatvomaan noita traumojasi loppuelämäksesi ja kuvittelet, että muiden ihmisten elämä on ollut jotenkin yksinkertaisempaa kuin sinun. Tai sitten ryhdistäytyt ja otat vastuun omasta elämästäsi ja tulevaisuudestasi. Ja päätät mihin suuntaan haluat elämässäsi mennä.
Jos jostakin jää pitkään vaikuttavia traumoja ja myöntää tosiasian, se ei tarkoita sitä, että kaiken päälle aktiivisesti vatvoisi niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala nyt käydä treffeillä kun olet uudelleen syntynyt.
Ei kukaan enää halua minua tai no ei koskaan edes halunnut ja menneisyyttään ei pääse pakoon.
ap
No mitä sä oot mennyt tekemään?
Mikä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vika on jossain muualla kun hoitoalassa jos et ole ikinä ollut treffeillä.
No jaa. Itse olin kahtena kesänä töissä hoitoalalla ja olihan se niin kamalaa, että joka päivä meni vain selviytymiseen. Treffeillä en jaksanut käydä enkä mitään muutakaan. Pitkittyessään varmaan olisi mennyt kokonaan elämä ohi. Jännä sinänsä, et nyt kun olen työtön raksaduunari, nainen vieläpä, mulle öyhätetään et pitäis mennä hoitoalalle. En helevetissä mene.
..hele hele
Oletko edes ylioppilas? Et.
Vierailija kirjoitti:
Joku sanoi joskus, että nainen voi lähteä hoitoalalta, mutta hoitoala ei lähde naisesta. Vaikka opiskelisi yliopistossa oikean tutkinnon, niin kaiken akateemisuuden alla on katkeroitunut tupakkaääninen oman elämänsä pikkumyy.
Läski narkki anorektikko
Kunnon draamakuningatar