Muita taloudellisen vastuun kantajia?
Kerro kuinka olet ajautunut tilanteeseen jossa vastaat muiden elatuksesta, emme tuomitse tai arvostele.
Itse olin yksinhuoltaja lähes koko ajan, mieheni sairastuttua vakavasti henkisesti sastuamme kaksi lasta nopealla aikataululla. Menimme naimisiin seurusteltuamme 7 vuotta jonka jälkeen kummallakin oli amnatti ja minulla työpaikka. Mies ajautui psykiatriselle osastolleja siitä sitten työkyvyttömyyseläkkeelle ennen kolmeakymmentä ikävuotta. Mukaan astui henkinen ja fyysinen väkivalta sekä psyykkisesti sairas arki jolloin riuhtasin itseni ja lapseni irti sairaasta kuviosta ja aloitin elämäni eri paikkakunnalla pienten lasten kanssa.
Nyt lapset ovat jo isoja mutta isä ei ole saanutelämäänsä vieläkään kasaan joten olen ollut koko ajan yksinhuoltaja ja nyt nuoret tarvitsevat tietysti itsenäisen elämänsä alussa taloudellista tukea siltä vanhemmalta, joka siihen kykenee. Nuoret ovat parikymppisiä opiskelijoita ja heidän tukemisensa on käytännössä täysin minun harteillani. Joten taloudellisen vastuun kantaminen jatkuu edelleen vaikka lapset ovatkin jo täysi-ikäisiä.
Kommentit (3)
Sama tilanne.Toivon vain, että lapseni opiskelun jälkeen saa töitä(mieluusti oman alansa)niin taloudellinen vastuu minulla vähenee.Eihän tuota kukaan toinen ymmärrä, ellei ole saman kokenut.Valitettavasti.
Hyvä että tuet lapsia. Se onnistuu jos on hyvä tulolähde. Suvusta voi olla sulle taas henkistä tukea?
??