Löytyykö täältä apua kun vaimo ei anna?
Kommentit (18)
Ja olen eri henkilö kuin viestin 2 kirjoittaja. Näin selvennykseksi.
Mutta taisi mies tosiaan karata....
Juu ei nuo hommat oikein tahdo vaimonnkanssa luistaa, kuin kerran pari vuodessa, mitähän pitäisi tehdä että saataisiin enemmän säpinää sänkyyn?
Vai pitääkö etsiä sijainen seksihommiin?
Auttoiko tämä?
Nyt en enemmän ehdi keskustelemaan, mutta kun tulen töistä käyn täällä illalla.
Autatko tarpeeksi kotitöissä? huomioitoko tarpeeksi ihan normaalissa arkielämässä? Suukkoja, halauksia jne.. Toinen saattaa torjua halailut ja pussailut koska kokee että haluat vain seksiä, joten yritä tehdä siitä joka päiväistä. Ohimennen sipaise hiuksia, ruoan jälkeen halaa ja anna suukko ja sano kiitos. Annatko vaimosi nukkua esim viikonloppuisin hieman pidempään ja heräät itse lasten kanssa? Annatko esim iltaisin hierontaa ihan vain vaimosi iloksi?
Meillä sekä mies että minä huomioimme toisiamme jatkuvasti, teemme toisilemme aamupalaa, välipalaa tai iltapalaa. Suukottelemme ja halailemme muuten vaan. Iltaisin katselemme sylikkäin telkkaria, käymme yhdessä kävelyllä, yhdessä suihkussa jne.. Teemme tasapuolisesti kotitöitä, mies hoitaa lapsia että minä saan rauhassa tehdä jotain mitä itse tykkään, lauantaisin myös mies antaa minun nukkua juuri niin pitkään kuin haluan. Minä taas spontaanisti saatan ottaa mieheltä suihin kun katsotaan telkkaria, teen ruoat valmiiksi jne..
Lista on loputon. Eipä ole meillä koskaan ollut riitoja, ei ongelmia seksin kanssa jne.. Seksiä meillä on 3-7 kertaa viikossa ja mies ei ole yhdessäolomme aikana kertaakaan tehnyt aloitetta.
Ja seksissä mies on loistava. Esileikki kestää puolisen tuntia. Halaillaan, suudellaan, hyväillään, monesti myös antaa suuseksiä. Itse akti kestää ½-1 tunnin. Minä saan useamman kerran.
Väitän, että kun molemmat huomioivat toisiaan päivittäin niin homma luistaa paremmin ja molemmat ovat tyytyväisiä. Seksissäkin täytyy molemmat ottaa huomioon niin että molemmat nauttivat. Esileikin täytyy olla riittävää ja hyvää, että nainenkin lämpenee ja aktin kestää niin että nainenkin saa. Jos nainen joutuu useasti pettymään eikä tule tyydytetyksi (samoin kuin miehet) niin seksi vaan lakkaa kiinnostamasta. Miksi innostua asiasta josta ei itse saa mitään irti?
Eli valittajat, katsokaa itse peiliin ja miettikää mitä voitte tehdä toisin :)
-äiti80-:
Autatko tarpeeksi kotitöissä? huomioitoko tarpeeksi ihan normaalissa arkielämässä? Suukkoja, halauksia jne.. Toinen saattaa torjua halailut ja pussailut koska kokee että haluat vain seksiä, joten yritä tehdä siitä joka päiväistä. Ohimennen sipaise hiuksia, ruoan jälkeen halaa ja anna suukko ja sano kiitos. Annatko vaimosi nukkua esim viikonloppuisin hieman pidempään ja heräät itse lasten kanssa? Annatko esim iltaisin hierontaa ihan vain vaimosi iloksi?Meillä sekä mies että minä huomioimme toisiamme jatkuvasti, teemme toisilemme aamupalaa, välipalaa tai iltapalaa. Suukottelemme ja halailemme muuten vaan. Iltaisin katselemme sylikkäin telkkaria, käymme yhdessä kävelyllä, yhdessä suihkussa jne.. Teemme tasapuolisesti kotitöitä, mies hoitaa lapsia että minä saan rauhassa tehdä jotain mitä itse tykkään, lauantaisin myös mies antaa minun nukkua juuri niin pitkään kuin haluan. Minä taas spontaanisti saatan ottaa mieheltä suihin kun katsotaan telkkaria, teen ruoat valmiiksi jne..
Lista on loputon. Eipä ole meillä koskaan ollut riitoja, ei ongelmia seksin kanssa jne.. Seksiä meillä on 3-7 kertaa viikossa ja mies ei ole yhdessäolomme aikana kertaakaan tehnyt aloitetta.
Ja seksissä mies on loistava. Esileikki kestää puolisen tuntia. Halaillaan, suudellaan, hyväillään, monesti myös antaa suuseksiä. Itse akti kestää ½-1 tunnin. Minä saan useamman kerran.
Väitän, että kun molemmat huomioivat toisiaan päivittäin niin homma luistaa paremmin ja molemmat ovat tyytyväisiä. Seksissäkin täytyy molemmat ottaa huomioon niin että molemmat nauttivat. Esileikin täytyy olla riittävää ja hyvää, että nainenkin lämpenee ja aktin kestää niin että nainenkin saa. Jos nainen joutuu useasti pettymään eikä tule tyydytetyksi (samoin kuin miehet) niin seksi vaan lakkaa kiinnostamasta. Miksi innostua asiasta josta ei itse saa mitään irti?
Eli valittajat, katsokaa itse peiliin ja miettikää mitä voitte tehdä toisin :)
olen kanssasi samaa mieltä
ei tee yhtään mieli kun ensin tekee kotityöt ja stressaan ja sit kun lähestyy 6hetki ei tietoakaan esileikistä vaan mies luulee että tekee mieli kun painaa jotain nappia suunnilleen ja sit homma ohi 5 minuutissa.
Kotitöitä teen suurimmaksi osaksi minä, iltapalat, eväsleivät hänelle ihan spontaanisti, aamukahvit valmistelen. Yritän saada mukaan joka paikkaan, ulkoilun merkeissä.
Siltikin parempi puolisko pihtaa. Kuten myös eilen ja tänään, vaikka on vasta ollut takana ne puolukkapäivät.
En todellakaan luule, että emäntä olisi valmis nappia painamalla, paremminkin päinvastoin.
Lämmittelen, halailen etc. En itse halua suoraan asiaan, vaan vasta sitten kun tunnelma on oikea.
spontaanisti suihin oli hauska, miehenä siitä kans tykkään, kun yhessäoleminen on kivaa niin seksillekkin löytyy samat sävelet.
Parisuhde voi elämän virrassa muutta, ja kaikenlaisia ongelmia tulla, ja etäännytään, muta aina toisen löytää uudellen, ja rakastuukin uudelleen.
..älä syyllistä tuolla suhteeseen tyytymätöntä. Tietenkin aina on peiliin katsomista, MOLEMPIEN, kun suhteessa jokin mättää.
Haluttomuus ongelmana ei kuitenkaan ratkea sillä että osapuoli joka joutuu kärsimään toisen haluttomuudesta seisoo peilin edessä ja ihmettelee miksi halut ja hormoonit hyrrää ja partnerin hänelle asettama yksipuolinen selibaatti tuntuu huonolta.
Pahinta kirjoituksessai oli kuitenkin ennakkoasenne että haluttomuus johtuisi siitä että kumppania ei ole huomioitu tarpeeksi. Joskus se ehkä voi pitää paikkansa, mutta väitän että paljon useammin syyt ovat aivan muualla.
Meillä merkittävin syy oli yksinkertaisesti hormonaalinen. Monen lapsen jälkeen tämä on todettu, kun joka kerta seksihalut ovat palanneet muutama viikko imetyksen lopettamisen jälkeen. Kotitöiden jakamisen suhteen ei ikinä ollut ongelmaa, mutta haluttomuus oli iso ongelma. Siksi olen kurkkua myöten täynnä kotipsykologeja jotka syyllistävät isiä kotitöistä.
Mutta lopuksi, olen kyllä iloinen puolestasi että homma toimii - ja kotitöiden jakaminen on tietenkin tärkeä osa toimivaa suhdetta. Haluttomuutta kotityöt eivät kuitenkaan korjaa, eikä seksi ole kotitöiden kaupankäyntiväline.
mutta koen suhteemme 15 vuoden jälkeen ystävyyspohjaiseksi. toinen painava syy on se että mua ärsyttää ja ällöttää mieheni saamattomuus. Minä yritän pitää kroppani kunnossa kolmen lapsen jälkeenkin ja olen onnistunutkin siinä. Mitä tekee mies? Makaa sohvalla ja vahtaa telkkaria ja välillä syö. Ei mitenkään kiihottavaa mielestäni. Maha ja läskit roikkuu eikä hän tee elettäkään korjatakseen asiaa vaikka olen hänelle siitä sanonut ja yrittänyt houkutella lenkille. Lisäksi olisi kiva kun ei tuntisi itseään taloudenhoitajaksi, keittäjäksi, piiaksi ja monitoimikoneeksi. Vaikkapa tiskikoneen tyhjäys silloin tällöin olisi mukava juttu. Että semmosia juttuja meillä!
Niin, olette molemmat antaneet suhteen ajautua umpikujaan. Varmaan katkeruuskin on molemmanpuoleinen, toinen ruikuttaa että vaimo pihtaa ja sitäkautta intressi on mennyt hoitaa itseään koska ei tunne että sillä olisi mitään virkaa, ja sinä taas pihtaat ja valitat ettei mies piittaa sinusta, tekemisistään tai omasta olemuksestaan yhtään.
Olette kaivautuneet poteroihin ja syyllistätte toisianne.
Sitten kun tajuatte että seksittömyyden syypäitä olette te molemmat voitte ratkaista ongelman. Jos toista pyydätte katsomaan itseään peilistä, katsokaa ensin itse.
Varmaan kaikki mahdolliset asiat koitettu mutta ystävyydeksi muuttunut suhde ei vaan enää roihahda intohimoiseksi paloksi. Vaimo on jo pidempään sanonut kaikella ystävyydellä että mene vaan " vieraisiin" mutta en vielä ole sitä ratkaisua tehnyt. Toisekseen en halua lähteä seuraa etsimään mistään kapakoista vaikka sitä sieltä helposti löytyisikin. Jospa jostain tulisi vastaan samanlaisessa tilanteessa oleva naisihminen niin ehkäpä sitä voisi molemmin puolin etsiä helpotusta tarpeisiin. Eroa en viitsi edes harkita kun muutoin kaikki on juuri sellaista kuin itse kaipaa ja ihanat lapset kotona.
Kyllähän näistä vastauksista apua saa, kun vaan sorvaa ne meidän ongelmiin sopiviksi.
Kiitos!
Tapasin vaimoni 1971, joten meillä on melko pitkä yhteinen taival. Nykyään meillä ei valitettavasti ole seksisuhdetta. Sairastuin eturauhassyöpään vuonna 2013. Sitä seuraavassa leikkauksessa menetin sekä syövän, että kykyni rakastella. Vuonna 1971 ja sen jälkeen musiikki on ollut meidän elämässämme tärkeä, tai niin luulin, koska omistan nykyisin noin 17000€ video-audio laitteet. Musiikki, jota kuuntelimme vaimoni kanssa esim. vuonna 1972, on nykyisin täysin kielletty hänen taholtaan. Vaimo voi olla antamatta useilla eri tavoilla.
ties vaikka löytyiskin apua...