Näin se taas menee
Tänään olisi ollut 5+3 mutta aamu alkoi ensin ruskealla tuhrulla ja sitten kovalla vuodolla. Itken taas silmät päästäni täällä, mutta huomenna on jo varmasti paremmin :´( minulla on 3 enkelilasta pilven päällä vilkuttamassa, toivotaan että tämäkin alku pääsee omiensa joukkoon <3
Lastwish
Kommentit (7)
Kiitos kauniista runoista. Saivat kyyneliin. Omaa ensimmäistäni, enkelipienokaistani (11+6) olen ikävöinyt pääsiäisestä lähtien...
voimia
miikuli
Mulla myös alkoi eilen 4s keskenmeno. Viikkoja oli samat
5+3. Vielä ei ole yltynyt ' tulvaksi' asti mutta sitä tässä oottelen.
Saanko kysyä kauanko sulla vuotoa kesti ja koska tuhruttelu muuttui kunnon vuodoksi ?
Tuntuu niin väärältä, epäoikeudenmukaiselta. Vaan minkäs mahdat,
elämä jatkuu. Meillä meidän suureksi onneksemme on kuitenkin
2-vuotias pikkuneiti, meidän aurinkomme. Kyllä häntä eilen taas
halin ja pusin, kuinka suuri IHME onkaan että oomme hänet saaneet.
Meillä tämä oli nyt viimeinen ' yritys' saada pikkukakkosta ikää kun mulla jo yli 40v. ja nää keskenmenot ja muut ( 5-vuoden lapsettomuus hoitoineen, sekä pikkutyttömme ennenaikainen syntymä (rv32+4))
satuttavat liikaa.
Toivottavasti teillä tärppää pian uudelleen ja raskaus päättyisi
onnellisesti pikkuisen syntymään!
Parempaa alkavaa kesää toivottaen
Lämmin osaanotto ja pahoittelut keskenmenosta. Muistan sinut tuolta vauvakuumepuolelta, taisin " tavata" sinut tammitoiveissa. Elämä on julmaa. Itsekin olen täällä itkeskellyt menetettyä pienoikaistani, jonka oli määrä syntyä huomenna. No eteenpäin mennään ja vielä onnistutaan. Helmenkalastajiin oli kanssa ilmestynyt ihana runo, jonka toivon auttavan sinua surussasi. Voimia sinulle!
Ida
Katselen täältä kaukaa
Rakas Taivaan Isä, miksi äiti itkee?
Miksi isällä on niin raskaat askeleet?
Minäkö heille olen surua tuottanut,
kun vain katselen täältä kaukaa.
Enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,
että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.
Voitko, Taivaan Isä, äitiä lohduttaa,
pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa,
ettei niin kumarassa hän ois?
Kerro heille, Taivaan Isä,
etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.
Kerro, että jotkut lapset taivaassa niin rakkaita on
luojalleen ettei heitä malttaisi millään antaa pois.
Huomaisipa äiti, kun hänen luokseen
lennän perhosena ikkunaan.
Tietäisipä isä, miten tuulen mukana
hänen poskeaan silittää saan.
Vielä joskus saan siemenenä kasvaa äidin vatsassa
ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.
Ja kun vihdoin kohtaamme,
löytää tarkoituksensa pettymys jokainen
Ne on kestettävä jotta juuri minä syntyisin.
Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää
Koska saan mennä, Taivaan Isä,
joko pian pääsen omaan kotiin?
todella kaunis runo, niinkuin edellisetkin jotka olen lukenut.
Kyyneleet valuvat poskillani niitä lukiessani. Samalla annan luvan surra muutama päivä sitten menettämääni lasta, joka olisi ollut perheemme 4.lapsi.
-sinuvi-
Itselläni keskenmeno tapahtui vappuna rv6+ ja vieläkin itkettää. Itselläni takana 2 keskenmenoa ja kohdunulkoinen (jonka johdosta toinen munajohdin poistettu ja munasarja toimintakyvytön). Lohtua itselleni suo se, että lääkärini ilmoitti että pääsen hoitoihin heti kun haluan.. Annan nyt ajan kulua ja odotan hetken.. :( suru ei meinaa loppua!
Oletko itse ollut lääkäriin yhteydessä? Sinunkin pitäisi päästä kolmen keskenmenon jälkeen lapsettomuushoitoihin!
~Jasmin + tyttö -00, poika -01 ja enkelilapset -05, -06, -07~
Ajattelin antaa ajan kulua nyt hetkisen ja palaudun jälleen km:sta. Jos ei kesän aikana mitään tapahtu uudelleen raskautumisen tiimoilta niin ajattelin syksyllä hakeutua hoitoihin :)
Kiitos kauniista sanoista ja voimia sinullekin <3
L
Tässä pari runoa, jotka ovat lohduttaneet minua:
---------------------------------
Niin hiljaa kuin hiutale pieni
lennät taivaalla leijaillen.
Niin kaunis, hauras ja hento
enkeli pikkuinen.
Kun taivaan tähdet tuikkii
luokseni lentää saat
jokaisen illan myötä
unessa tavataan.
Kiitos ajasta siitä joka
yhdessä kuljettiin.
Kiitos ilonsäteistä niistä
joita hetkeksi annettiin.
Sydämessäin aina kuljet,
rakkauteni koskaan kuole ei,
vaikka ikävä aikanaan laantuu
sua unhoita, unhoita en.
--------------------------------------
Äiti, minun täytyy jatkaa,
joku kutsuu kulkemaan,
Täytyy taittaa taival matkaa,
vaikken tietä tunnekaan.
Siellä missä toisiansa,
aallot vievät tansseihin,
siellä, veden loiskinassa,
siellä olen minäkin.
Siellä missä korkealla,
siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla,
siellä olen minäkin.
Äiti, katso kuinka kasvan,
kuule, kuinka kohisen,
Minkä kasvoin viime vuonna,
tänään kasvan ohi sen.
Avara on taivaan syli.
Tuulen tietä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli,
siinä olen minäkin.
Älä pelkää, tulen kyllä.
Tulen kyllä takaisin,
iltatuulen hyväilyssä,
siinä olen minäkin.
--------------------------------
Vieläkin näitä lukiessa itken menetettyjä lapsiani.