G: Uskotko tutkimustuloksiin?
Miksi uskot tai miksi et?
Jos oman alansa pitkälle kouluttautunut asiantuntija suosittelee tekemään tietyllä tavalla uskotko häntä vain ajatteletko itse tietäväsi paremmin? Millä perusteella?
Kommentit (14)
Uskon ja en. Hesarissa on vähän väliä ihme tutkimuksia, esim. ravinnosta. Tuntuu ihan mahdottomalta, että ne kaikki tuntuvat kumoavan toisiaan.
Jos söisi niin kuin on hyväksi, sairastuisi varmasti ortoreksiaan, koska tutkimuksia on niin paljon, että siihen todella pitäisi syventyä!
Tieteeseen toki uskon, mutta tutkimukset on välillä vähän omituisia.
Kaikki tutkimukset eivät ole hyvin tehtyjä, virhelähteitä ei ole raportoitu asianmukaisesti jne. Jos aiheesta on riittävän monta laadukasta tutkimusta, jonka tulokset on saman suuntaisia, niin silloin uskon. Esim. uskon, että tupakointi lisää keuhkosyövän riskiä.
t. tutkija
Mitä mieltä olet tuosta vauvan yökylä-aiheesta, jota on käsitelty av:lla paljon nyt pari päivää?
koska itse olen tutkija.
Toisaalta koska itse olen tutkija, tiedän myös, että minkään tutkimuksen tulokset sinänsä harvemmin ovat sovellettavissa yhdenkään ihmisen oikeaan elämään ihan sinällään. Siksi en välttämättä monestikaan tee niin kuin tutkijan laatima keskivertosuositus sanoo, koska meidän perhe, tai minä tai lapsi tai mistä nyt sitten sattuukaan olemaan kyse, ei ole keskiverto.
Niinpä esimerkiksi julkkispsykiatreista SInkkonen, Cacciatore, Hellsten, Furman jne yksikään ei ole tutkija. He ovat kyll äsaaneet maisteritasoisen tutkimuskoulutuksen, mutta se mitä he tekevät ei ole tutkimusta vaan toisten tutkimusten popularisaatiota ja mutu-tuntuma pohjaista yleistämistä siitä, mitä heidän eteensä heidän työssään tulee. Tutkimusta tehdään kuitenkin vähän toisin, ja silloin etenkin tutkijan itsensä on otettava huoioon myös sen rajoitukset.
Rajoitukset huomioituaan tutkimukseen voi uskoa.
Vierailija:
Mitä mieltä olet tuosta vauvan yökylä-aiheesta, jota on käsitelty av:lla paljon nyt pari päivää?
En ole psykologi, joten tuon alan tutkimuksia en lähde arvioimaan. Mutta jos ylipäätään mietitään maalaisjärkeä vs. tutkimustuloksia lastenkasvatuksessa, niin vanhemmat tietysti tuntevat juuri oman lapsensa parhaiten. Joillekin esim. yökylän aiheuttamat haitat on varmasti suuremmat kuin toisille. Enemmän kuitenkin luottaisin tutkimustuloksiin kuin maalaisjärkeen siinä mielessä, että tämä meidän äitien maalaisjärki juontaa juurensa meidän varhaisista kokemuksista ja tuntemuksista, jolloin saatamme toistaa samoja (tai luoda uusia?) virheitä huomaamatta sitä itse. Tutkimukset ovat kuitenkin objektiivisia.
t. 4
Minun pitäisi itse tehdä tutkimus, jos haluaisin sellaisia alkaa kumoamaan.
On kuitenkin erittäin tärkeää, että osaa purkaa tutkimuksen tekijöihinsä ja nähdä mihin tutkimus pätee. Kun tutkitaan esim. tupakoinnin vaaroja raskauden aikana on selvää, että tupakointi ITSESSÄÄN nostaa niitä riskejä eli voidaan sanoa, että tupakointi on todella vastuutonta.
Kun puhutaan ihmisistä, eivät tutkimustulokset ole koskaan niin yksiselitteisiä. Jos puhutaan esim. että ammattioppilaitoksen käyneillä on keskimäärin huonompi yleistieto, voidaan kuitenkin ymmärtää, että ammattioppilaitos ei itsessään tee kenestäkään tyhmää. Tähän vaikuttavat ihmisen luonteenpiirteet ja ominaisuudet, pitääkö hän lukemisesta jne. Toisin sanoen, nämä tutkimukset menettävät yksilötasolla merkityksensä, koska kaikki tekijät eivät ole tiedossa.
Tämä hoitoon vieminen ja siihen liittyvät tutkimukset ovat myöskin asioita, jotka eivät ole niin yksiselitteisiä. Tutkimukset kertovat asioista yleisellä tasolla ja tämä pitäisi aina ymmärtää. Näissä asioissa kokonaisuus on se joka ratkaisee. Jos lapsella on rakastavat vanhemmat, jotka antavat hänelle huomiota, hoitoon vieminen tuskin aiheuttaa ongelmia. Ja huomioikaa, että tässä on edelleenkin kyse satunnaisesta lyhytkestoisesta hoidosta.
mutta tuo nyt liikkeellä oleva " uusi tutkimus adhd:sta" -ketju on aika hyvä esimerkki siitä, miten väärin ihmiset tutkimuksia lukevat.
Anna hieman enemmän tietoa tästä hypoteettisesta tutkimuksestasi?
Jos vaikka tutkimus sanoo, että 25% ihmisistä näkee hirven luonnossa (toivottavasti ymmärrätte, että on hatusta vedettu tutkimus), pitää se luultavasti paikkansa. Ymmärrätte kuitenkin varmasti sen, että jos on kyseessä ihminen, joka asuu maalla ja ihminen joka asuu Helsingin keskustassa, todennäköisyys ei ole sama. Eikö? Tekijöitä on enemmänkin eli suoria johtopäätöksiä on turha tehdä, eiks jee?
Vierailija:
Tekijöitä on enemmänkin eli suoria johtopäätöksiä on turha tehdä, eiks jee?
hankala kysymys vastata. Puhumattakaan siitä, että jos vastaan " joo" , niin mikä on se mihin myönnyn/minkä uskon.
Usein lehdissä on se popularisoitu tulos ylimalkaisesti hutaistuna, ja itse tutkijatkin voivat harmaantua sen nähdessään...
tutkimus osoittaa samaan suuntaan. Siis oikea tieteellinen tutkimus, ei mikään markkinatutkimus.
Mutta: en usko mihinkään Hesarin tiedesivujen raportointeihin: olen itse tutkija ja tiedän omalta alaltani että niissä on valtavasti virheitä. Lisäksi niillä sivuilla kutsutaan usein ' tutkimuksiksi' yleistajuisia amerikkalaisia puolihömppäkirjoja (esim. puhuttaessa geeneistä lähteet on ihan järkyttäviä).
Aina pitäisi muistaa myös kyseenalaistaa, MIKSI tällainen tutkimus on tehty, ketä se hyödyttää ja mitkä tahot vaikuttavat tutkimuksen taustalla. Esim. alkoholitutkimuksia, joissa todetaan alkoholin suotuisia terveysvaikutuksia, rahoittavat alkoholiyhtiöt... Ja tutkimustuloksistahan saa justiinsa sellaisia kuin haluaa.
Eri juttu on sitten se, onko tutkimus hyvin tehty (aika usein tulee juttuja, joissa tulos on huonon järjestelyn takia vääristynyt).
Ja senkin jälkeen arvioin, onko tuloksella mitään käytännön merkitystä ja onko esim. jostain arjen tekemisten muutttamisesta vaivaa vastaavaa hyötyä. Esimerkiksi ne ruotsalaisten " paistettu ruoka aiheuttaa syöpää" -jutut menee tähän kategoriaan, varmaan totta sinänsä, mutta ei käytännössä merkittävä asia.
Yksittäisiä lapsia ei tutkimustuloksilla kasvateta, eli jokaiselle lapselle ei sovi sama menettely. Eikä jokainen lapsena piiskattu piiskaa omia lapsiaan.