Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitkä ovat nyt sellaiset korkeakoulututkinnot, joiden veikkaatte työllistävän 5v päästä parhaiten?
Tulevaisuuden työmarkkinoita on vaikea ennustaa, mutta mitä kehottaisitte opiskelemaan tai mitä opiskelisitte nyt itse, jos tavoitteena olisi mahdollisimman varma työllistyminen?
Itsellä tulee mieleen lähinnä lääketiede ja jotkin DI-alat.
Kommentit (596)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku luonnontiede, biologia, kemia, fysiikka, matematiikka.
Lääkäri, laki-ala, kirjoittaminen, kääntäminen, mainosala, tv-radioalan, valokuvaus, historioitsija, medianomi, tradenomi, elokuva-ala - kaikki nuo edellä listatut ovat kuolevia aloja.
lääkäri kuoleva ala, ei todellakaan. Kuten ei tradenomit, ei valokuvaajat (miten yrität korvata?), tv - radioala...
tradenomit korvaa tekoäly.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen kansainvälistä kenttää seurannut, niin tällä hetkellä tekoäly vie eniten työpaikkoja it-alalla (koodaus), rahoitus- ja vakuutusaloilla, markkinoinnissa, toimitustyössä, jne...
Selvää on, että työpaikat säilyvät aloilla, joiden työtehtävä vaatii läsnäoloa potilaan tai asiakkaan kanssa, siis terveydenhoidossa, sosiaalityössä, vanhustenpalveluissa, vammaispalveluissa, kampaajat ja kosmetologit, hierojat yms. säilyvät suurelta osin.
Samalla logiikalla myös säilyy eläinlääkärit, eläintenhoitajat, hevoshoitajat, ravihevosten kuljettajat, yms. Myös kätilöt ja doulat lymfaterapeutit, toimintaterapeutit, liikunnanohjaajat, koreografit, valmentajat, fysioterapeutit, personal trainerit, urheilijat. Fyysiset tehtävät kuten pelastus- ja kuljetustyöt. Lisäksi säilyvät käden taitoihin perustuvat työt kuten apuvälineteknikot, hammasteknikot, konservaattorit, suutarit, siivoojat, laitoshuoltajat, jne...
Sitten ovat säilyviä tehtäviä eri alojen opettajat ja kouluttajat, neuvontatyöt, kouluterveydenhoitajat, yms.
Muita tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata, ovat museo- ja näyttelyalojen tehtävät, messutyöntekijät, papit, tapahtumajärjestäjät, kirjasto- ja arkistointialan työtehtävät, yms. Julkishallinnon suunnittelutyötä tekevät, esim. kaupunkisuunnittelu. Julkishallinnon lakisääteisiin tehtäviin liittyvät työt, kuten viestintä, valvonta, tarkastus, maanmittaus, puhtaanapito, puutarhurit, Kelan virkailijat, yms. muut, joiden tehtäviin kuuluu antaa kansalaisille päätöksiä, yms. Lisäksi arkkitehdit, sisustusarkkitehdit, maisema-arkkitehdit, jne...
Akateemisilla aloilla veikkaisin, että tutkija on usein vaikea korvata, etenkin jos tekee ihmisiin, kulttuuriin, kieliin liittyvää laadullista tutkimusta. Yleensäkin kaikki työt, joissa tarvitaan ihmisen kykyä koskettaa, käsitellä, arvioida, nähdä, kuulla havainnoida, olla vuorovaikutuksessa jonkun tai jonkin kanssa, ja myös ajatus- ja suunnittelutyötä tekevät, en voisi kuvitella että filosofeja tai teoreetikkoja yms. voitaisiin tekoälyllä korvata. Samoin on alat, joissa suoritetaan jonkunlainen lupa tai lisenssi, niitähän ei tekoäly voi suorittaa, vaikkapa asianajajatutkinto, hygieniapassi eli ravintola-alan työt, asioimistulkit, yms.
Se mikä monella alalla on kuitenkin nähtävissä on, että tekoäly usein voi korvata kokonaan tai osittain alan alemman tason eli junioritason tehtävät, muttei senioritason työtehtäviä. Tästä tulee vielä nuoremmille sukupolville vaikea asia, tämähän näkyy nyt jo vaikkapa it-alalla, eli ns. entry-level -töitä ei ole paljon, haetaan aina kokeneita ja laaja-alaisempia työntekijöitä. Sama siis näkynee pian monilla akateemisilla aloilla. Miten vastavalmistuneet pääsevät hyppäämään koulusta konkareiksi?
Julkishallinnossa on kaikkialla käynnissä massiivisia tekoälyprojekteja, joissa nimenomaan ollaan siirtämässä arkistointiin, päätöksiin, vastauksiin, arviointeihin ym. liittyviä tehtäviä tekoälylle. Ihan juristien tekemiä ratkaisuja myöten ollaan tehtäviä siirtämässä tekoälylle, ja näin on jo alettu toimimaan monissa lakiasiaintoimistoissa.
Samoin maanmittausta ym. tehdään jo pitkälti satelliittien ja tekoälyn avustuksella jne. Terveydenhuollossa tekoälyä käytetään kirjoittamaan ammattilaisen "saneluita", ja niissäkin tekoäly käyttää ns. älykkäitä fraaseja ym. eli ei vain kirjoita puhtaaksi esim. lääkärin sanelemaa, vaan arvioi ja ohjaa itse potilastietoja sen mukaan, mitä ohjelmaan on syötetty sisään.
Tekoälyn lonkerot ulottuvat jo nyt paljon pidemmälle ja syvemmälle yhteiskunnassa kuin mitä kansalaiset tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku luonnontiede, biologia, kemia, fysiikka, matematiikka.
Lääkäri, laki-ala, kirjoittaminen, kääntäminen, mainosala, tv-radioalan, valokuvaus, historioitsija, medianomi, tradenomi, elokuva-ala - kaikki nuo edellä listatut ovat kuolevia aloja.
lääkäri kuoleva ala, ei todellakaan. Kuten ei tradenomit, ei valokuvaajat (miten yrität korvata?), tv - radioala...
tradenomit korvaa tekoäly.
Mikä tradenomien vihaaja siellä on . Siitä voi opiskella lisää .Lähipiirin tradenomi tienaa 150 th vuodessa
Kannattaa tietysti pohtia omia vahvuuksia ja harkita sellaisia ammatteja joita tekoäly ei voi korvata.
Terveydenhuollosta sen verran, että julkisen rahoituksen kuntoutusta ajetaan alas parasta aikaa kovaa vauhtia. Eli fysioterapeutti tai toimintaterapeutti työskentelee yrittäjänä tulevaisuudessa entistä useammin. Ja tätä vaikeuttaa se, että ihmisillä ei ole rahaa maksaa palvelusta. Lisäksi tekoäly sekä nykyinen koulutus, joka opettaa opiskelijoita olemaan koskematta, tutkimatta ja ohjaamatta vie ainakin fysioterapiaa siihen suuntaan, että tuki-ja liikuntaelinten vaivat hoidetaan kohta etänä tai hoitaja pystyy antamaan standardi jumppaohjeet polvi- tai selkäkipuiselle jo vastaanotolla. Eli en suosittele näitä koulutuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hammasteknikko. Eli se joka valmistaa tekareita. Tekarit alkaa tehdä taas paluuta kun kansan purukalusto huononee eikä ole varaa käydä hammaslääkärissä.
"Samalla logiikalla myös säilyy eläinlääkärit, eläintenhoitajat, hevoshoitajat, ravihevosten kuljettajat, yms. Myös kätilöt ja doulat lymfaterapeutit, toimintaterapeutit, liikunnanohjaajat, koreografit, valmentajat, fysioterapeutit, personal trainerit, urheilijat. Fyysiset tehtävät kuten pelastus- ja kuljetustyöt. Lisäksi säilyvät käden taitoihin perustuvat työt kuten apuvälineteknikot, hammasteknikot, konservaattorit, suutarit, siivoojat, laitoshuoltajat, jne..."
Ensinnäkin, suutarien määrä on ihan minimi siitä, mikä on ennen ollut. Heitä on nyt Suomessa noin 600, ja syykin on selvä: lenkkarit ja muut tekokuitukengät. Kyllä, aina tulee olemaan muutamia suutareita, mutta ei se ole mikään tulevaisuuden työllistävä ala.
Mitä tulee eläinlääkäreihin, eläintenhoitajiin, ravihevosiin jne., niin se riippuu aivan siitä, onko ihmisillä varaa lemmikkeihin tai niiden hoitokuluihin. Jo nyt ihmiset hylkäävät kissojaan ja koiriaan tai yksinkertaisesti eivät vie lääkärille, vaikka syytä olisi.
Hyvätuloiset myös keskittyvät tietyille alueille ja niin myös palvelut heitä varten ja samalla niitä on helpompi tehostaa (mikä usein tarkoittaa pienempää työntekijämäärää).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku luonnontiede, biologia, kemia, fysiikka, matematiikka.
Lääkäri, laki-ala, kirjoittaminen, kääntäminen, mainosala, tv-radioalan, valokuvaus, historioitsija, medianomi, tradenomi, elokuva-ala - kaikki nuo edellä listatut ovat kuolevia aloja.
lääkäri kuoleva ala, ei todellakaan. Kuten ei tradenomit, ei valokuvaajat (miten yrität korvata?), tv - radioala...
tradenomit korvaa tekoäly.
ihan kysymyksenä että miten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen kansainvälistä kenttää seurannut, niin tällä hetkellä tekoäly vie eniten työpaikkoja it-alalla (koodaus), rahoitus- ja vakuutusaloilla, markkinoinnissa, toimitustyössä, jne...
Selvää on, että työpaikat säilyvät aloilla, joiden työtehtävä vaatii läsnäoloa potilaan tai asiakkaan kanssa, siis terveydenhoidossa, sosiaalityössä, vanhustenpalveluissa, vammaispalveluissa, kampaajat ja kosmetologit, hierojat yms. säilyvät suurelta osin.
Samalla logiikalla myös säilyy eläinlääkärit, eläintenhoitajat, hevoshoitajat, ravihevosten kuljettajat, yms. Myös kätilöt ja doulat lymfaterapeutit, toimintaterapeutit, liikunnanohjaajat, koreografit, valmentajat, fysioterapeutit, personal trainerit, urheilijat. Fyysiset tehtävät kuten pelastus- ja kuljetustyöt. Lisäksi säilyvät käden taitoihin perustuvat työt kuten apuvälineteknikot, hammasteknikot, konservaattorit, suutarit, siivoojat, laitoshuoltajat, jne...
Sitten ovat säilyviä tehtäviä eri alojen opettajat ja kouluttajat, neuvontatyöt, kouluterveydenhoitajat, yms.
Muita tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata, ovat museo- ja näyttelyalojen tehtävät, messutyöntekijät, papit, tapahtumajärjestäjät, kirjasto- ja arkistointialan työtehtävät, yms. Julkishallinnon suunnittelutyötä tekevät, esim. kaupunkisuunnittelu. Julkishallinnon lakisääteisiin tehtäviin liittyvät työt, kuten viestintä, valvonta, tarkastus, maanmittaus, puhtaanapito, puutarhurit, Kelan virkailijat, yms. muut, joiden tehtäviin kuuluu antaa kansalaisille päätöksiä, yms. Lisäksi arkkitehdit, sisustusarkkitehdit, maisema-arkkitehdit, jne...
Akateemisilla aloilla veikkaisin, että tutkija on usein vaikea korvata, etenkin jos tekee ihmisiin, kulttuuriin, kieliin liittyvää laadullista tutkimusta. Yleensäkin kaikki työt, joissa tarvitaan ihmisen kykyä koskettaa, käsitellä, arvioida, nähdä, kuulla havainnoida, olla vuorovaikutuksessa jonkun tai jonkin kanssa, ja myös ajatus- ja suunnittelutyötä tekevät, en voisi kuvitella että filosofeja tai teoreetikkoja yms. voitaisiin tekoälyllä korvata. Samoin on alat, joissa suoritetaan jonkunlainen lupa tai lisenssi, niitähän ei tekoäly voi suorittaa, vaikkapa asianajajatutkinto, hygieniapassi eli ravintola-alan työt, asioimistulkit, yms.
Se mikä monella alalla on kuitenkin nähtävissä on, että tekoäly usein voi korvata kokonaan tai osittain alan alemman tason eli junioritason tehtävät, muttei senioritason työtehtäviä. Tästä tulee vielä nuoremmille sukupolville vaikea asia, tämähän näkyy nyt jo vaikkapa it-alalla, eli ns. entry-level -töitä ei ole paljon, haetaan aina kokeneita ja laaja-alaisempia työntekijöitä. Sama siis näkynee pian monilla akateemisilla aloilla. Miten vastavalmistuneet pääsevät hyppäämään koulusta konkareiksi?
Julkishallinnossa on kaikkialla käynnissä massiivisia tekoälyprojekteja, joissa nimenomaan ollaan siirtämässä arkistointiin, päätöksiin, vastauksiin, arviointeihin ym. liittyviä tehtäviä tekoälylle. Ihan juristien tekemiä ratkaisuja myöten ollaan tehtäviä siirtämässä tekoälylle, ja näin on jo alettu toimimaan monissa lakiasiaintoimistoissa.
Samoin maanmittausta ym. tehdään jo pitkälti satelliittien ja tekoälyn avustuksella jne. Terveydenhuollossa tekoälyä käytetään kirjoittamaan ammattilaisen "saneluita", ja niissäkin tekoäly käyttää ns. älykkäitä fraaseja ym. eli ei vain kirjoita puhtaaksi esim. lääkärin sanelemaa, vaan arvioi ja ohjaa itse potilastietoja sen mukaan, mitä ohjelmaan on syötetty sisään.
Tekoälyn lonkerot ulottuvat jo nyt paljon pidemmälle ja syvemmälle yhteiskunnassa kuin mitä kansalaiset tietää.
voit aina mitata maata satelliitista mutta kun tulee se naapuri joka huutaa että raja ei mene siitä niin mikä on tekoälyn mahdollisuus väittää vastaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hammasteknikko. Eli se joka valmistaa tekareita. Tekarit alkaa tehdä taas paluuta kun kansan purukalusto huononee eikä ole varaa käydä hammaslääkärissä.
Löysin tämän googlettamalla: Hammasteknikko on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, joka suunnittelee ja valmistaa yksilöllisiä hammasproteeseja, oikomiskojeita, purentakiskoja ja muita suun alueen hoitolaitteita. He työskentelevät tiiviissä yhteistyössä hammaslääkäreiden kanssa hammaslaboratorioissa, eivätkä yleensä itse kohtaa potilaita."
Turhaan haaveilet hammasteknikosta, joka tekee tekareita potilaalle, joka ei ole käynyt hammaslääkärissä. Sellainen ihminen ei hanki edes tekareita, vaan elää ilman puuttuvia hampaitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku luonnontiede, biologia, kemia, fysiikka, matematiikka.
Lääkäri, laki-ala, kirjoittaminen, kääntäminen, mainosala, tv-radioalan, valokuvaus, historioitsija, medianomi, tradenomi, elokuva-ala - kaikki nuo edellä listatut ovat kuolevia aloja.
lääkäri kuoleva ala, ei todellakaan. Kuten ei tradenomit, ei valokuvaajat (miten yrität korvata?), tv - radioala...
Youtubessa on vaikka kuinka paljon tekoälyn tuotoksia. Tosin, kun tykkään katsella esim. historia-aiheisia videoita, pyrin välttämään tekoälyn tekemiä.
Tekoälyn käytön koulutettu historioitsija huomaa selvästi; ne on täynnä virheitä ja lähdekritiikki puuttuu melkein täysin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen kansainvälistä kenttää seurannut, niin tällä hetkellä tekoäly vie eniten työpaikkoja it-alalla (koodaus), rahoitus- ja vakuutusaloilla, markkinoinnissa, toimitustyössä, jne...
Selvää on, että työpaikat säilyvät aloilla, joiden työtehtävä vaatii läsnäoloa potilaan tai asiakkaan kanssa, siis terveydenhoidossa, sosiaalityössä, vanhustenpalveluissa, vammaispalveluissa, kampaajat ja kosmetologit, hierojat yms. säilyvät suurelta osin.
Samalla logiikalla myös säilyy eläinlääkärit, eläintenhoitajat, hevoshoitajat, ravihevosten kuljettajat, yms. Myös kätilöt ja doulat lymfaterapeutit, toimintaterapeutit, liikunnanohjaajat, koreografit, valmentajat, fysioterapeutit, personal trainerit, urheilijat. Fyysiset tehtävät kuten pelastus- ja kuljetustyöt. Lisäksi säilyvät käden taitoihin perustuvat työt kuten apuvälineteknikot, hammasteknikot, konservaattorit, suutarit, siivoojat, laitoshuoltajat, jne...
Sitten ovat säilyviä tehtäviä eri alojen opettajat ja kouluttajat, neuvontatyöt, kouluterveydenhoitajat, yms.
Muita tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata, ovat museo- ja näyttelyalojen tehtävät, messutyöntekijät, papit, tapahtumajärjestäjät, kirjasto- ja arkistointialan työtehtävät, yms. Julkishallinnon suunnittelutyötä tekevät, esim. kaupunkisuunnittelu. Julkishallinnon lakisääteisiin tehtäviin liittyvät työt, kuten viestintä, valvonta, tarkastus, maanmittaus, puhtaanapito, puutarhurit, Kelan virkailijat, yms. muut, joiden tehtäviin kuuluu antaa kansalaisille päätöksiä, yms. Lisäksi arkkitehdit, sisustusarkkitehdit, maisema-arkkitehdit, jne...
Akateemisilla aloilla veikkaisin, että tutkija on usein vaikea korvata, etenkin jos tekee ihmisiin, kulttuuriin, kieliin liittyvää laadullista tutkimusta. Yleensäkin kaikki työt, joissa tarvitaan ihmisen kykyä koskettaa, käsitellä, arvioida, nähdä, kuulla havainnoida, olla vuorovaikutuksessa jonkun tai jonkin kanssa, ja myös ajatus- ja suunnittelutyötä tekevät, en voisi kuvitella että filosofeja tai teoreetikkoja yms. voitaisiin tekoälyllä korvata. Samoin on alat, joissa suoritetaan jonkunlainen lupa tai lisenssi, niitähän ei tekoäly voi suorittaa, vaikkapa asianajajatutkinto, hygieniapassi eli ravintola-alan työt, asioimistulkit, yms.
Se mikä monella alalla on kuitenkin nähtävissä on, että tekoäly usein voi korvata kokonaan tai osittain alan alemman tason eli junioritason tehtävät, muttei senioritason työtehtäviä. Tästä tulee vielä nuoremmille sukupolville vaikea asia, tämähän näkyy nyt jo vaikkapa it-alalla, eli ns. entry-level -töitä ei ole paljon, haetaan aina kokeneita ja laaja-alaisempia työntekijöitä. Sama siis näkynee pian monilla akateemisilla aloilla. Miten vastavalmistuneet pääsevät hyppäämään koulusta konkareiksi?
Julkishallinnossa on kaikkialla käynnissä massiivisia tekoälyprojekteja, joissa nimenomaan ollaan siirtämässä arkistointiin, päätöksiin, vastauksiin, arviointeihin ym. liittyviä tehtäviä tekoälylle. Ihan juristien tekemiä ratkaisuja myöten ollaan tehtäviä siirtämässä tekoälylle, ja näin on jo alettu toimimaan monissa lakiasiaintoimistoissa.
Samoin maanmittausta ym. tehdään jo pitkälti satelliittien ja tekoälyn avustuksella jne. Terveydenhuollossa tekoälyä käytetään kirjoittamaan ammattilaisen "saneluita", ja niissäkin tekoäly käyttää ns. älykkäitä fraaseja ym. eli ei vain kirjoita puhtaaksi esim. lääkärin sanelemaa, vaan arvioi ja ohjaa itse potilastietoja sen mukaan, mitä ohjelmaan on syötetty sisään.
Tekoälyn lonkerot ulottuvat jo nyt paljon pidemmälle ja syvemmälle yhteiskunnassa kuin mitä kansalaiset tietää.
voit aina mitata maata satelliitista mutta kun tulee se naapuri joka huutaa että raja ei mene siitä niin mikä on tekoälyn mahdollisuus väittää vastaan
Kuinka ihmeen yksinkertaisia ihmiset oikein ovat? Ei noita rajan yli huutavia naapureita epidemiaksi asti ole.
Monet alat säilyvät, mutta niihin tarvitaan jatkossa paljon vähemmän työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen kansainvälistä kenttää seurannut, niin tällä hetkellä tekoäly vie eniten työpaikkoja it-alalla (koodaus), rahoitus- ja vakuutusaloilla, markkinoinnissa, toimitustyössä, jne...
Selvää on, että työpaikat säilyvät aloilla, joiden työtehtävä vaatii läsnäoloa potilaan tai asiakkaan kanssa, siis terveydenhoidossa, sosiaalityössä, vanhustenpalveluissa, vammaispalveluissa, kampaajat ja kosmetologit, hierojat yms. säilyvät suurelta osin.
Samalla logiikalla myös säilyy eläinlääkärit, eläintenhoitajat, hevoshoitajat, ravihevosten kuljettajat, yms. Myös kätilöt ja doulat lymfaterapeutit, toimintaterapeutit, liikunnanohjaajat, koreografit, valmentajat, fysioterapeutit, personal trainerit, urheilijat. Fyysiset tehtävät kuten pelastus- ja kuljetustyöt. Lisäksi säilyvät käden taitoihin perustuvat työt kuten apuvälineteknikot, hammasteknikot, konservaattorit, suutarit, siivoojat, laitoshuoltajat, jne...
Sitten ovat säilyviä tehtäviä eri alojen opettajat ja kouluttajat, neuvontatyöt, kouluterveydenhoitajat, yms.
Muita tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata, ovat museo- ja näyttelyalojen tehtävät, messutyöntekijät, papit, tapahtumajärjestäjät, kirjasto- ja arkistointialan työtehtävät, yms. Julkishallinnon suunnittelutyötä tekevät, esim. kaupunkisuunnittelu. Julkishallinnon lakisääteisiin tehtäviin liittyvät työt, kuten viestintä, valvonta, tarkastus, maanmittaus, puhtaanapito, puutarhurit, Kelan virkailijat, yms. muut, joiden tehtäviin kuuluu antaa kansalaisille päätöksiä, yms. Lisäksi arkkitehdit, sisustusarkkitehdit, maisema-arkkitehdit, jne...
Akateemisilla aloilla veikkaisin, että tutkija on usein vaikea korvata, etenkin jos tekee ihmisiin, kulttuuriin, kieliin liittyvää laadullista tutkimusta. Yleensäkin kaikki työt, joissa tarvitaan ihmisen kykyä koskettaa, käsitellä, arvioida, nähdä, kuulla havainnoida, olla vuorovaikutuksessa jonkun tai jonkin kanssa, ja myös ajatus- ja suunnittelutyötä tekevät, en voisi kuvitella että filosofeja tai teoreetikkoja yms. voitaisiin tekoälyllä korvata. Samoin on alat, joissa suoritetaan jonkunlainen lupa tai lisenssi, niitähän ei tekoäly voi suorittaa, vaikkapa asianajajatutkinto, hygieniapassi eli ravintola-alan työt, asioimistulkit, yms.
Se mikä monella alalla on kuitenkin nähtävissä on, että tekoäly usein voi korvata kokonaan tai osittain alan alemman tason eli junioritason tehtävät, muttei senioritason työtehtäviä. Tästä tulee vielä nuoremmille sukupolville vaikea asia, tämähän näkyy nyt jo vaikkapa it-alalla, eli ns. entry-level -töitä ei ole paljon, haetaan aina kokeneita ja laaja-alaisempia työntekijöitä. Sama siis näkynee pian monilla akateemisilla aloilla. Miten vastavalmistuneet pääsevät hyppäämään koulusta konkareiksi?
Julkishallinnossa on kaikkialla käynnissä massiivisia tekoälyprojekteja, joissa nimenomaan ollaan siirtämässä arkistointiin, päätöksiin, vastauksiin, arviointeihin ym. liittyviä tehtäviä tekoälylle. Ihan juristien tekemiä ratkaisuja myöten ollaan tehtäviä siirtämässä tekoälylle, ja näin on jo alettu toimimaan monissa lakiasiaintoimistoissa.
Samoin maanmittausta ym. tehdään jo pitkälti satelliittien ja tekoälyn avustuksella jne. Terveydenhuollossa tekoälyä käytetään kirjoittamaan ammattilaisen "saneluita", ja niissäkin tekoäly käyttää ns. älykkäitä fraaseja ym. eli ei vain kirjoita puhtaaksi esim. lääkärin sanelemaa, vaan arvioi ja ohjaa itse potilastietoja sen mukaan, mitä ohjelmaan on syötetty sisään.
Tekoälyn lonkerot ulottuvat jo nyt paljon pidemmälle ja syvemmälle yhteiskunnassa kuin mitä kansalaiset tietää.
voit aina mitata maata satelliitista mutta kun tulee se naapuri joka huutaa että raja ei mene siitä niin mikä on tekoälyn mahdollisuus väittää vastaan
Kuinka ihmeen yksinkertaisia ihmiset oikein ovat? Ei noita rajan yli huutavia naapureita epidemiaksi asti ole.
Monet alat säilyvät, mutta niihin tarvitaan jatkossa paljon vähemmän työntekijöitä.
niitä on olemassa. Kun naapuri vetää kettingin tien yli ja sanoo että minun maalta ei mennä niin laitatko tekoälypoliisin hommiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa työpaikkojen määrä tulee vähenemään. Suuri osa Suomessa elää jatkossa toimeentulotuella. Sijoittaminen on ala jolla voi työllistää ja elättää itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa työpaikkojen määrä tulee vähenemään. Suuri osa Suomessa elää jatkossa toimeentulotuella. Sijoittaminen on ala jolla voi työllistää ja elättää itsensä.
Kulutus pienenee ja kailta aloilta häviää työpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen kansainvälistä kenttää seurannut, niin tällä hetkellä tekoäly vie eniten työpaikkoja it-alalla (koodaus), rahoitus- ja vakuutusaloilla, markkinoinnissa, toimitustyössä, jne...
Selvää on, että työpaikat säilyvät aloilla, joiden työtehtävä vaatii läsnäoloa potilaan tai asiakkaan kanssa, siis terveydenhoidossa, sosiaalityössä, vanhustenpalveluissa, vammaispalveluissa, kampaajat ja kosmetologit, hierojat yms. säilyvät suurelta osin.
Samalla logiikalla myös säilyy eläinlääkärit, eläintenhoitajat, hevoshoitajat, ravihevosten kuljettajat, yms. Myös kätilöt ja doulat lymfaterapeutit, toimintaterapeutit, liikunnanohjaajat, koreografit, valmentajat, fysioterapeutit, personal trainerit, urheilijat. Fyysiset tehtävät kuten pelastus- ja kuljetustyöt. Lisäksi säilyvät käden taitoihin perustuvat työt kuten apuvälineteknikot, hammasteknikot, konservaattorit, suutarit, siivoojat, laitoshuoltajat, jne...
Sitten ovat säilyviä tehtäviä eri alojen opettajat ja kouluttajat, neuvontatyöt, kouluterveydenhoitajat, yms.
Muita tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata, ovat museo- ja näyttelyalojen tehtävät, messutyöntekijät, papit, tapahtumajärjestäjät, kirjasto- ja arkistointialan työtehtävät, yms. Julkishallinnon suunnittelutyötä tekevät, esim. kaupunkisuunnittelu. Julkishallinnon lakisääteisiin tehtäviin liittyvät työt, kuten viestintä, valvonta, tarkastus, maanmittaus, puhtaanapito, puutarhurit, Kelan virkailijat, yms. muut, joiden tehtäviin kuuluu antaa kansalaisille päätöksiä, yms. Lisäksi arkkitehdit, sisustusarkkitehdit, maisema-arkkitehdit, jne...
Akateemisilla aloilla veikkaisin, että tutkija on usein vaikea korvata, etenkin jos tekee ihmisiin, kulttuuriin, kieliin liittyvää laadullista tutkimusta. Yleensäkin kaikki työt, joissa tarvitaan ihmisen kykyä koskettaa, käsitellä, arvioida, nähdä, kuulla havainnoida, olla vuorovaikutuksessa jonkun tai jonkin kanssa, ja myös ajatus- ja suunnittelutyötä tekevät, en voisi kuvitella että filosofeja tai teoreetikkoja yms. voitaisiin tekoälyllä korvata. Samoin on alat, joissa suoritetaan jonkunlainen lupa tai lisenssi, niitähän ei tekoäly voi suorittaa, vaikkapa asianajajatutkinto, hygieniapassi eli ravintola-alan työt, asioimistulkit, yms.
Se mikä monella alalla on kuitenkin nähtävissä on, että tekoäly usein voi korvata kokonaan tai osittain alan alemman tason eli junioritason tehtävät, muttei senioritason työtehtäviä. Tästä tulee vielä nuoremmille sukupolville vaikea asia, tämähän näkyy nyt jo vaikkapa it-alalla, eli ns. entry-level -töitä ei ole paljon, haetaan aina kokeneita ja laaja-alaisempia työntekijöitä. Sama siis näkynee pian monilla akateemisilla aloilla. Miten vastavalmistuneet pääsevät hyppäämään koulusta konkareiksi?
Julkishallinnossa on kaikkialla käynnissä massiivisia tekoälyprojekteja, joissa nimenomaan ollaan siirtämässä arkistointiin, päätöksiin, vastauksiin, arviointeihin ym. liittyviä tehtäviä tekoälylle. Ihan juristien tekemiä ratkaisuja myöten ollaan tehtäviä siirtämässä tekoälylle, ja näin on jo alettu toimimaan monissa lakiasiaintoimistoissa.
Samoin maanmittausta ym. tehdään jo pitkälti satelliittien ja tekoälyn avustuksella jne. Terveydenhuollossa tekoälyä käytetään kirjoittamaan ammattilaisen "saneluita", ja niissäkin tekoäly käyttää ns. älykkäitä fraaseja ym. eli ei vain kirjoita puhtaaksi esim. lääkärin sanelemaa, vaan arvioi ja ohjaa itse potilastietoja sen mukaan, mitä ohjelmaan on syötetty sisään.
Tekoälyn lonkerot ulottuvat jo nyt paljon pidemmälle ja syvemmälle yhteiskunnassa kuin mitä kansalaiset tietää.
Tekoäly voi koostaa yhteenvetoja, lausuntoja, mutta ne alkuperäiset havainnot ja tutkimukset, kohtaamiset esim. sosiaalityössä tai terveydenhuollossa, suorittaa aina ihminen. Tekoälyn vaikutus työn vähenemiseen on hyvin marginaalista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku luonnontiede, biologia, kemia, fysiikka, matematiikka.
Lääkäri, laki-ala, kirjoittaminen, kääntäminen, mainosala, tv-radioalan, valokuvaus, historioitsija, medianomi, tradenomi, elokuva-ala - kaikki nuo edellä listatut ovat kuolevia aloja.
lääkäri kuoleva ala, ei todellakaan. Kuten ei tradenomit, ei valokuvaajat (miten yrität korvata?), tv - radioala...
tradenomit korvaa tekoäly.
Mikä tradenomien vihaaja siellä on . Siitä voi opiskella lisää .Lähipiirin tradenomi tienaa 150 th vuodessa
Väite: tradenomit korvaa jatkossa tekoäly.
Vastaväite: ei pidä paikkaansa
Perustelu: "siksi että lähipiirin tradenomi tienaa 150 tonnia vuodessa"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen kansainvälistä kenttää seurannut, niin tällä hetkellä tekoäly vie eniten työpaikkoja it-alalla (koodaus), rahoitus- ja vakuutusaloilla, markkinoinnissa, toimitustyössä, jne...
Selvää on, että työpaikat säilyvät aloilla, joiden työtehtävä vaatii läsnäoloa potilaan tai asiakkaan kanssa, siis terveydenhoidossa, sosiaalityössä, vanhustenpalveluissa, vammaispalveluissa, kampaajat ja kosmetologit, hierojat yms. säilyvät suurelta osin.
Samalla logiikalla myös säilyy eläinlääkärit, eläintenhoitajat, hevoshoitajat, ravihevosten kuljettajat, yms. Myös kätilöt ja doulat lymfaterapeutit, toimintaterapeutit, liikunnanohjaajat, koreografit, valmentajat, fysioterapeutit, personal trainerit, urheilijat. Fyysiset tehtävät kuten pelastus- ja kuljetustyöt. Lisäksi säilyvät käden taitoihin perustuvat työt kuten apuvälineteknikot, hammasteknikot, konservaattorit, suutarit, siivoojat, laitoshuoltajat, jne...
Sitten ovat säilyviä tehtäviä eri alojen opettajat ja kouluttajat, neuvontatyöt, kouluterveydenhoitajat, yms.
Muita tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata, ovat museo- ja näyttelyalojen tehtävät, messutyöntekijät, papit, tapahtumajärjestäjät, kirjasto- ja arkistointialan työtehtävät, yms. Julkishallinnon suunnittelutyötä tekevät, esim. kaupunkisuunnittelu. Julkishallinnon lakisääteisiin tehtäviin liittyvät työt, kuten viestintä, valvonta, tarkastus, maanmittaus, puhtaanapito, puutarhurit, Kelan virkailijat, yms. muut, joiden tehtäviin kuuluu antaa kansalaisille päätöksiä, yms. Lisäksi arkkitehdit, sisustusarkkitehdit, maisema-arkkitehdit, jne...
Akateemisilla aloilla veikkaisin, että tutkija on usein vaikea korvata, etenkin jos tekee ihmisiin, kulttuuriin, kieliin liittyvää laadullista tutkimusta. Yleensäkin kaikki työt, joissa tarvitaan ihmisen kykyä koskettaa, käsitellä, arvioida, nähdä, kuulla havainnoida, olla vuorovaikutuksessa jonkun tai jonkin kanssa, ja myös ajatus- ja suunnittelutyötä tekevät, en voisi kuvitella että filosofeja tai teoreetikkoja yms. voitaisiin tekoälyllä korvata. Samoin on alat, joissa suoritetaan jonkunlainen lupa tai lisenssi, niitähän ei tekoäly voi suorittaa, vaikkapa asianajajatutkinto, hygieniapassi eli ravintola-alan työt, asioimistulkit, yms.
Se mikä monella alalla on kuitenkin nähtävissä on, että tekoäly usein voi korvata kokonaan tai osittain alan alemman tason eli junioritason tehtävät, muttei senioritason työtehtäviä. Tästä tulee vielä nuoremmille sukupolville vaikea asia, tämähän näkyy nyt jo vaikkapa it-alalla, eli ns. entry-level -töitä ei ole paljon, haetaan aina kokeneita ja laaja-alaisempia työntekijöitä. Sama siis näkynee pian monilla akateemisilla aloilla. Miten vastavalmistuneet pääsevät hyppäämään koulusta konkareiksi?
Julkishallinnossa on kaikkialla käynnissä massiivisia tekoälyprojekteja, joissa nimenomaan ollaan siirtämässä arkistointiin, päätöksiin, vastauksiin, arviointeihin ym. liittyviä tehtäviä tekoälylle. Ihan juristien tekemiä ratkaisuja myöten ollaan tehtäviä siirtämässä tekoälylle, ja näin on jo alettu toimimaan monissa lakiasiaintoimistoissa.
Samoin maanmittausta ym. tehdään jo pitkälti satelliittien ja tekoälyn avustuksella jne. Terveydenhuollossa tekoälyä käytetään kirjoittamaan ammattilaisen "saneluita", ja niissäkin tekoäly käyttää ns. älykkäitä fraaseja ym. eli ei vain kirjoita puhtaaksi esim. lääkärin sanelemaa, vaan arvioi ja ohjaa itse potilastietoja sen mukaan, mitä ohjelmaan on syötetty sisään.
Tekoälyn lonkerot ulottuvat jo nyt paljon pidemmälle ja syvemmälle yhteiskunnassa kuin mitä kansalaiset tietää.
Tekoäly voi koostaa yhteenvetoja, lausuntoja, mutta ne alkuperäiset havainnot ja tutkimukset, kohtaamiset esim. sosiaalityössä tai terveydenhuollossa, suorittaa aina ihminen. Tekoälyn vaikutus työn vähenemiseen on hyvin marginaalista.
Ihan puhdasta koneoppimista. Terveydenhuollon tietokannoista löytyy tiedot miljoonista todellisista kohtaamisita ja havainnousta sekä näistä seuranneista toimenpiteistä ja tapahtumista.
Tekoäly oppii datan perusteella toimimaan toimimaan oikein myös sellaisissa erikoistapauksissa joiden olemassaolosta edes senioritason työntekijät eivät ole tietoisia.
Kaikki tehtävät jotka ovat loppujen lopuksi tietyn sääntöjen ja lakien rajoittaman prosessin toistamista uudelleen ja uudelleen joka asiakkaan kohdalla ovat ensimmäisiä jotka tekoäly voi ottaa täysin hoitoonsa.
Alue: Aihe vapaa
Tekoäly tekee kirjanpitäjien ja asianajajien työt parin vuoden päästä.