Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te jotka ette löydä kumppania, miten pärjäätte?
20.06.2026 |
Omalla kohdalla yksinjääminen on vähän sellainen tunteiden vuoristorata. Pääasiassa olen asian kanssa jo ihan suht sinut, ennen otin oman kelpaamattomuuteni aika raskaasti ja synkät ajatukset varjostivat elämääni miltei päivittäin. Välillä syylistin naisia, välillä itseäni, kunnes lopulta myönsin itselleni sen, että oikeasti inhosin ja vihasin vain itseäni, mutta kohdistin sitä naisiin.
Ajoittain edelleen synkät ajatukset varjostavat elämääni, ja koen tiettyä kateutta niitä kohtaan, jotka saavat kokea itsensä rakastetuiksi. Kesäaika on yleensä se ikävin aika olla yksin, mutta onhan siihenkin jo vuosien varrella tottunut. Usein kyllä kysyn itseltäni, että miksi minä olen tällainen kuin olen. Mitäänsanomaton ja tylsä "mies", joka ei ole millään tasolla naisten mielenkiintoa herättävä. Miten minun pitäisi muuttua, että olisin kiinnostava? En oikein ole vastausta löytänyt.
Ajoittain minunkin elämääni ilmaantuu kivoja naisia, mutta syystä tai toisesta heidän suhteensa on mahdotonta toimia. Jos nyt enää uskaltaisi edes toimiakaan kun on sen yli 15 vuotta ikäisiään näissä asioissa jäljessä.
En minä usko koskaan rakkautta saavani kokea, mutta siitäkin huolimatta kyllä elättelen toiveita, että jospa jonain päivänä tähänkin risukasaan aurinko paistaisi, ja saisi edes muutaman päivän tai viikon ajan tuntea olevansa ihan kelvollinen ihminen jonkun naisen mielestä.
Terveisin Naispelko33
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähesty niitä tylsiä värittömiä naisia, jotka ei herätä muiden miesten mielenkiintoa.
Tämä nyt on kyllä vähän tökerö neuvo mielestäni. Eikai kukaan lähesty sellaisia ihmisiä, jotka eivät kiinnosta? Siksi kai tässä minä ja moni muukin on yksin. Eikä se väärin ole. Ei minua haittaa jos joku on tylsä, väritön jne. Koska itsekin olen, mutta pitää olla jotain kemiaa kuitenkin, että minua alkaa kiinnostamaan. Aika monenlaisista naisista olen kiinnostunut lyhyehkön elämäni aikana, mutta ei vaan osu.
Terveisin Naispelko33
Nainen on naaras ja naaraille on tyypillistä olla erittäin huomaamattomia, se on evolutiivinen selviytymiskeino. Jos viehätyt väreistä ja huomion herättämisestä saatat olla homo.
Ylipäätään se että etsit naisesta kemiaa etkä vaimoa, kenen kanssa rakentaa elämää ja kemiaa, kertoo siitä ettei sinusta ole pitkään parisuhteeseen. Haluat poimia valmiin hedelmän puusta ja käyttää sen. Pilata naisen. Näin ei synny mitään kestävää. Ajattele suhdetta koko elämänkaaren mittaisena matkana ja siinä se "kemia" on vain pikkuosa, tärkeämpää on että yhteistyönne toimii ja olette hyviä kavereita keskenänne, siedätte toisianne hyvin, ja sitä kemiaa sitten opetellaan rakentamaan yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähesty niitä tylsiä värittömiä naisia, jotka ei herätä muiden miesten mielenkiintoa.
Tämä nyt on kyllä vähän tökerö neuvo mielestäni. Eikai kukaan lähesty sellaisia ihmisiä, jotka eivät kiinnosta? Siksi kai tässä minä ja moni muukin on yksin. Eikä se väärin ole. Ei minua haittaa jos joku on tylsä, väritön jne. Koska itsekin olen, mutta pitää olla jotain kemiaa kuitenkin, että minua alkaa kiinnostamaan. Aika monenlaisista naisista olen kiinnostunut lyhyehkön elämäni aikana, mutta ei vaan osu.
Terveisin Naispelko33
Sä näet ihmisistä vaan pinnan, sen perusteella he ovat sinusta tylsiä. Et voi tietää, minkälaisia he oikeasti ovat ennen kuin tutustut heihin.
Vierailija kirjoitti:
Saan seksiä mutten kumppania. Ei naiset halua seurustella mun kanssa. Niin ollut 10 vuotta. Tapaislin yhtä naista joka asui mun naapurissa niin 8 kk tapailtiin. Sitten se muutti vaan pois. Ei vaan onna parisuhteen kanssa en tiedä miksi. Olen kätevä käsistäni raksamies ja osaan kaikkea. Näin ollut 30 vuotta etten kelpaa parisuhteeseen.
Jotenkin musta tuntuu että olet vasta n 30v ja väität ettet ole 30 vuoteen kelvannut suhteeseen. Oikeastihan et ole kelvannut vain 10 vuoteen. Ja sekään ei ole totta, koska sulla on ollut 8kk suhde.
Hyvin, vaikka olen pienituloinen.
Kukaan ei lyö minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan seksiä mutten kumppania. Ei naiset halua seurustella mun kanssa. Niin ollut 10 vuotta. Tapaislin yhtä naista joka asui mun naapurissa niin 8 kk tapailtiin. Sitten se muutti vaan pois. Ei vaan onna parisuhteen kanssa en tiedä miksi. Olen kätevä käsistäni raksamies ja osaan kaikkea. Näin ollut 30 vuotta etten kelpaa parisuhteeseen.
Jotenkin musta tuntuu että olet vasta n 30v ja väität ettet ole 30 vuoteen kelvannut suhteeseen. Oikeastihan et ole kelvannut vain 10 vuoteen. Ja sekään ei ole totta, koska sulla on ollut 8kk suhde.
Jeps. Romantisoidaan pillunnälkää "rakkaudeksi" ja lyödään säälikorttia pöytään valheilla. Nuoren tyhmän miehen touhuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se kumppanin olemassaolo takaa rakkautta tai sitä, että kokisit että sua rakastetaan.
Ap kirjoitti vihaavansa itseään. Mustakin tuntuu,e ttä vaikka joku nainen rakastaisi häntä, hän ei tajuaisi/uskoisi sitä. Ensin siis pää kuntoon.
Mielestäni aikuisen ihmisen tulee osata seistä omilla jaloillaan sekä hoitaa omat asiansa ja toimia itsenäisesti. Itse en tarvitse taluttajaa joka paikkaan enkä välitä roikkua toisessa kiinni 24 h.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein kyllä kysyn itseltäni, että miksi minä olen tällainen kuin olen. Mitäänsanomaton ja tylsä "mies", joka ei ole millään tasolla naisten mielenkiintoa herättävä. Miten minun pitäisi muuttua, että olisin kiinnostava? En oikein ole vastausta löytänyt.
Vastaus sulle on että elät elämää josta itse nautit. Teet ja harrastat asioita joista sä nautit. Sieltä se sopiva kumppani löytyy. Jos oikeasti nautit telkkarin katselusta tai pleikkarin pelaamisesta kotona verhot kiinni niin et silloin edes kaipaa ihmisen seuraa, naisen seuraa. Kenties seksiseuran kaipaat tuolloin mutta pidetään se nyt erillisenä aiheena. Jos taas nautit vaikka vaelluksesta ja kalastamisesta niin näistä harrastuksista löydät sopivan kumppanin. Liity näiden harrastusten ympärille rakennettuihin kerhoihin ja yhteisöihin. Ala vaikka pitämään jotain somekanavaa näistä aiheista, jos asut alueella jossa ei muuten kaltaisiasi ole.
Ois pitänyt tehdä lapset nuorena kun mahdollisuus oli, nyt mahdollisuus saada lapsia on vähäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä elo niin ihmeellistä ole. Muija on tullakseen jos on.
No näinhän se on ajateltava, että löytyy jos löytyy. Ihailen kyllä niitä ihmisiä, jotka pystyvät elämään niin etteivät miettisi sitä kelpaamattomuuttaan.
Omalla kohdalla tekee välillä tiukkaa kun joka paikassa toitotetaan seksin harrastamista, terapeutit ja muut kokemusasiantuntijat hehkuttavat uusia niksejään ja suuria rakkaustarinoitaan. Itse kun ei edes treffeille pääse, niin tulee väkisinkin sellainen tunne, että olenko minä oikeasti näin paska ja epänormaali ihminen, että jään kaikesta tästä paitsi, ja se on mulle vielä ihan oikein.
Terveisin Naispelko33
Naispelko, kirjoitat minun ajatuksiani.
Ihmettelen usein, miksi kukaan ei tykkää tai lähesty. Olen jokseenkin tavallinen nainen. Haluaako kaikki vain nuoren ja timmin? Mietin myös, miten Tinder jne on täynnä miehiä, jotka haluavat lyhyttä juttua tai hupia hetkeksi. Ketään ei taida enää kiinnostaa pitkä perinteinen suhde, jonka tähtäin olisi avioliitossa.
Kaipaan paljon puolisoa ja kosketusta. Nyt lohduttaa vain se, että mieluummin yksin kuin väärän kanssa.
En kuvittele, että elämä alkaisi, kun mies löytyy tms, mutta ei se kaipausta vähennä.
n44
Minä menin ja hankin uuden elämän itselleni. Menin mukaan yhteisöön, jossa halusin toimia aktiivisesti mukana ja josta halusin löytää saman henkisen puolison. Vuodessa-parissa olin luonut täysin uuden elämän, johin kuului valtavasti ihmisiä ympäri Suomea ja olin naimisissa. Ilman tuota yhteisöön liittymistä olisin jäänyt yksin. En käynyt baareista eikä deittipalstat ollee minun juttuni. Liityin siis seurakuntaan ja meillä on puolisoni kanssa yhteisiä mielenkiinnonkohteita ja aktiviteetteja sekä valtavan paljon yhteisiä tuttuja ja ystäviä, vaikka olemme molemmat tosi rauhallisia luonteiltamme, emme mitään ekstroverttejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä elo niin ihmeellistä ole. Muija on tullakseen jos on.
No näinhän se on ajateltava, että löytyy jos löytyy. Ihailen kyllä niitä ihmisiä, jotka pystyvät elämään niin etteivät miettisi sitä kelpaamattomuuttaan.
Omalla kohdalla tekee välillä tiukkaa kun joka paikassa toitotetaan seksin harrastamista, terapeutit ja muut kokemusasiantuntijat hehkuttavat uusia niksejään ja suuria rakkaustarinoitaan. Itse kun ei edes treffeille pääse, niin tulee väkisinkin sellainen tunne, että olenko minä oikeasti näin paska ja epänormaali ihminen, että jään kaikesta tästä paitsi, ja se on mulle vielä ihan oikein.
Terveisin Naispelko33
Naispelko, kirjoitat minun ajatuksiani.
Ihmettelen usein, miksi kukaan ei tykkää tai lähesty. Olen jokseenkin tavallinen nainen. Haluaako kaikki vain nuoren ja timmin? Mietin myös, miten Tinder jne on täynnä miehiä, jotka haluavat lyhyttä juttua tai hupia hetkeksi. Ketään ei taida enää kiinnostaa pitkä perinteinen suhde, jonka tähtäin olisi avioliitossa.
Kaipaan paljon puolisoa ja kosketusta. Nyt lohduttaa vain se, että mieluummin yksin kuin väärän kanssa.
En kuvittele, että elämä alkaisi, kun mies löytyy tms, mutta ei se kaipausta vähennä.
n44
No eivät lähesty siksi koska heidän oma pääkoppansa on täynnä kirjaimellista moskaa. Naisen hyväksikäyttöä, pornoa ja näistä aiheutuvaa (ansaittua) itsevihaa. Ei se ole huono asia ollenkaan, että he eivät sinua lähesty vaan juuri niinkuin kuuluukin, jos addiktoi itsensä naisvihaan ja hyväksikäyttöön niin sietääkin pysyä erossa oikeista naisista
Minä olen ollut koko ikäni sinkku ja hyvin pärjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähesty niitä tylsiä värittömiä naisia, jotka ei herätä muiden miesten mielenkiintoa.
Tämä nyt on kyllä vähän tökerö neuvo mielestäni. Eikai kukaan lähesty sellaisia ihmisiä, jotka eivät kiinnosta? Siksi kai tässä minä ja moni muukin on yksin. Eikä se väärin ole. Ei minua haittaa jos joku on tylsä, väritön jne. Koska itsekin olen, mutta pitää olla jotain kemiaa kuitenkin, että minua alkaa kiinnostamaan. Aika monenlaisista naisista olen kiinnostunut lyhyehkön elämäni aikana, mutta ei vaan osu.
Terveisin Naispelko33
Niin, toisen kyllä pitäisi olla jollain tavalla kiinnostava 🤔 ja itse voi olla harmaa itsesäälissä rypevä surkuttelija. Näillä ikisinkuilla on usein tämä kaava, jumitetaan siinä omassa surkeudessa ihan kuin se olisi jotenkin arvokasta eikä ikinä oikeasti yritetä muuttaa mitään. Miksi kenenkään pitäisi sellaisesta ihmisestä kiinnostua, mitään et tule takaisin saamaan.
Oho! Onpas tänne tullut yllättävän paljon keskustelua. Arvelin aiheen jo kuivuneen.
Aika moni on ottanut kiinni tuohon viestiini tylsistä ja värittömistä naisista. En ilmeisesti osannut ilmaista itseäni kunnolla, koska ei minulle ole väliä pelkällä ulkonäöllä tms. ja kemialla tarkoitin sitä, että on yhteisiä kiinnostuksen kohteita, huumorintajut kohtaa jne. Sitä tarkoitin, että sen ihmisen seurassa viihtyy, ja se ei ole ulkonäöstä kiinni. Olen viihtynyt sekä viehättynyt monenlaisten ja näköisten naisten seurassa. Eihän sen ulkonäön kanssa mitään perhettä perusteta, vaan jos pitkän suhteen haluaa niin pitää sen kumppanin olla monintavoin sopivaa seuraa.
Terveisin Naispelko33
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähesty niitä tylsiä värittömiä naisia, jotka ei herätä muiden miesten mielenkiintoa.
Tämä nyt on kyllä vähän tökerö neuvo mielestäni. Eikai kukaan lähesty sellaisia ihmisiä, jotka eivät kiinnosta? Siksi kai tässä minä ja moni muukin on yksin. Eikä se väärin ole. Ei minua haittaa jos joku on tylsä, väritön jne. Koska itsekin olen, mutta pitää olla jotain kemiaa kuitenkin, että minua alkaa kiinnostamaan. Aika monenlaisista naisista olen kiinnostunut lyhyehkön elämäni aikana, mutta ei vaan osu.
Terveisin Naispelko33
Yllättyisit kuin mukavia nämä ns "tylsät ja värittömät." Naiset voi olla. Päältä saattaa näyttää ihan eriltä mitä sitten kun nainen avautuu ja uskaltaa olla oma itsensä.
Ja myös toisin päin. Olen itse persoonallinen, puhelias, enkä ulkonäöltäni ihan suomalainen. Arjessa kuitenkin melko tylsä. Minusta kiinnostuvat miehet etsivät jotakin ihmeellistä, ja kyllästyvät pian, kun olenkin kotona viihtyvä tallukka, joka ei käytä alkoholia eikä ole mitään erikoisia harrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä elo niin ihmeellistä ole. Muija on tullakseen jos on.
No näinhän se on ajateltava, että löytyy jos löytyy. Ihailen kyllä niitä ihmisiä, jotka pystyvät elämään niin etteivät miettisi sitä kelpaamattomuuttaan.
Omalla kohdalla tekee välillä tiukkaa kun joka paikassa toitotetaan seksin harrastamista, terapeutit ja muut kokemusasiantuntijat hehkuttavat uusia niksejään ja suuria rakkaustarinoitaan. Itse kun ei edes treffeille pääse, niin tulee väkisinkin sellainen tunne, että olenko minä oikeasti näin paska ja epänormaali ihminen, että jään kaikesta tästä paitsi, ja se on mulle vielä ihan oikein.
Terveisin Naispelko33
Naispelko, kirjoitat minun ajatuksiani.
Ihmettelen usein, miksi kukaan ei tykkää tai lähesty. Olen jokseenkin tavallinen nainen. Haluaako kaikki vain nuoren ja timmin? Mietin myös, miten Tinder jne on täynnä miehiä, jotka haluavat lyhyttä juttua tai hupia hetkeksi. Ketään ei taida enää kiinnostaa pitkä perinteinen suhde, jonka tähtäin olisi avioliitossa.
Kaipaan paljon puolisoa ja kosketusta. Nyt lohduttaa vain se, että mieluummin yksin kuin väärän kanssa.
En kuvittele, että elämä alkaisi, kun mies löytyy tms, mutta ei se kaipausta vähennä.
n44
Tinder on kyllä aika kehno paikka sitä kumppania etsiä. Koko sovellus luo niin vääristyneen kuvan koko pariutumiskentästä, katsot jonkun kuvaa tuhanneosasekunnin ja teet valinnan onko se ihminen sopiva vai ei. Pidin enemmän niistä perinteisistä deittisivustoista joissa pystyi kirjoittamaan kenelle tahansa, silloin joku sentään välillä vastasikin kun kehtasi viestiin panostaa, eikä välttämättä edes kuvaa tarvinnut.
Terveisin Naispelko33
Vierailija kirjoitti:
Usein kyllä kysyn itseltäni, että miksi minä olen tällainen kuin olen. Mitäänsanomaton ja tylsä "mies", joka ei ole millään tasolla naisten mielenkiintoa herättävä. Miten minun pitäisi muuttua, että olisin kiinnostava? En oikein ole vastausta löytänyt.
Vastaus sulle on että elät elämää josta itse nautit. Teet ja harrastat asioita joista sä nautit. Sieltä se sopiva kumppani löytyy. Jos oikeasti nautit telkkarin katselusta tai pleikkarin pelaamisesta kotona verhot kiinni niin et silloin edes kaipaa ihmisen seuraa, naisen seuraa. Kenties seksiseuran kaipaat tuolloin mutta pidetään se nyt erillisenä aiheena. Jos taas nautit vaikka vaelluksesta ja kalastamisesta niin näistä harrastuksista löydät sopivan kumppanin. Liity näiden harrastusten ympärille rakennettuihin kerhoihin ja yhteisöihin. Ala vaikka pitämään jotain somekanavaa näistä aiheista, jos asut alueella jossa ei muuten kaltaisiasi ole.
No siihen kai se on vaan luotettava, että kyllä se sopiva ihminen tulee joskus vastaan harrastuksien kautta. En ole kyllä vielä yksinäiseen naiseen esim. kalastamassa törmännyt, yleensä ovat miestensä matkassa jo. En siis väitä etteikö kalastavia sinkkunaisia ole, mutta ei ole kyllä kohdalle osunut näillä leveysasteilla. Noita somejuttuja olen kyllä joskus miettinyt, mutta ei minulla ole sillä rintamalla mitään annettavaa. Enhän muutenkaan somea juuri käytä.
Terveisin Naispelko33
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kumppanin olemassaolo takaa rakkautta tai sitä, että kokisit että sua rakastetaan.
Ap kirjoitti vihaavansa itseään. Mustakin tuntuu,e ttä vaikka joku nainen rakastaisi häntä, hän ei tajuaisi/uskoisi sitä. Ensin siis pää kuntoon.
Olen kyllä tätäkin joskus pohtinut. Tai lähinnä sitä, että olisinko riittävän hyvä kumppani, että minua ei heti jätettäisi tai petettäisi. Ja miten sellaisen sitten oikein kestäisin jos niin tapahtuisikin? Eihän noihin asioihin voi kukaan etukäteen tietää vastausta.
Siitä olen kuitenkin hyvin varma, että jos saisin kokea edes hetkellisesti sen, että joku nainen minut kelpuuttaisi niin itsetuntoni nousisi kohisten sen suhteen, että en minä niin huono ja toivoton tapaus olekaan. Tällä hetkellä se vaan tuntuu pahalta kun ei näytä kelpaavan kellekään. Aiheuttaa tiettyä hämmennystä, että miksi minun on niin vaikea löytää ketään kun vaikka minkälaiset ihmiset onnistuvat pariutumaan. En minä mikään ihmishirviö mielestäni ole, joka ei missään nimessä ansaitsisi löytää kumppania. Joku varmasti niinkin kyllä ajattelee, mutta suotakoon se hänelle.
Terveisin Naispelko33
Alue: Aihe vapaa
Ei se kumppanin olemassaolo takaa rakkautta tai sitä, että kokisit että sua rakastetaan.