Yle: Lääkäripariskunta ei enää lennä - matkusti taaperon kanssa junalla Etelä-Italiaan
Sinänsä kuulostaa ihan hirveän hienolta, että eivät halua lentää jne.
Mutta. Olen itse ollut tuollaisen pariskunnan lapsi, pienemmässä mittakaavassa, ei 70-80-luvulla tavalliset työssäkävijät voineet tehdä tuollaisia irtiottoja. Vanhempi voi ajatella, että kivaa, että lapsi saa kokemuksia ja olla vanhempien kanssa. Kuitenkin lapsi joutuu istumaan todella paljon junassa ja rattaissa viikkokausia. Ilman omia ikätoveriystäviään, omaa arkirutiiniaan, mahdollisuutta liikkua ja olla aktiivinen jne.
Oma hermosto ei kasvanut kestäväksi ja vaikea sanoa, mikä osuus tuolla on ollut asiaan, ainakin itsestä tuntuu, että jonkinlainen.
Hyvä ystäväni teki tosi aktiivisia ja pitkiä reissuja mitä ihmeellisimpiin maihin miehensä kanssa, mutta lasten synnyttyä ovat vaihtaneet "tavallisiin" muutamien viikkojen lomiin Etelä- ja Keski-Euroopassa, missä on kuljettu vuokra-autolla tai vaihdettu sijainti lentäen ja pysytty taas paikallaan. Olen ehdottomasti tämän mallin kannalla. Lapsi ei pysty tuossa iässä vielä ilmaisemaan sitä, onko matkailun muoto ja kesto hänelle ok vai ei.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Lääkärien palkoilla rahasta ei tule ongelmaa, hidas matkailu on kuitenkin harvojen etuoikeus.
Miten niin? Kyllähän se on ihan oma valinta mihin kesälomansa kukin käyttää. On selvää, että tuollaisen jälkeen ei jää aikaa mökkeilyyn eikä muuhunkaan, oli rikas tai ei.
Ei ole tie paskaa vailla tuolla porukalla.
On kyllä hsuska ryhmä facebookissa se Maata pitkin mstkustavat. Joskus niillä reiteillä kuormitus on lentoja raskaampaa, mutta kun se periaate.
Tärkeintä on hyvesignalointi somessa ja lapsen pitää näkyä kaikissa kuvissa!!!
interrail oli aina köyhien tapa nähdä maailmaa
Hueno reissu taaperolle, muistaa koko elämän ajan varmaan.
Miten maailmassa onkin näin idiootteja ihmisiä.
Jos asuisin Keski-Euroopassa, en ehkä lentäisi. Täältä Suomesta kun lähtee etelään, pitää matkatavaroissa olla joka sään varusteet. Jos haluan vaikka Espanjaan, niin siellä ei goretexilla tee mitään. Turhan tavaran roudaamista vältän.
Jonkun verran olen mennyt junalla ja Flixbussilla Keski-Euroopassa. Aika nopeasti meni hohto siitä kaikesta. Säästää aikaa kun ei ole oltava tuntikausia ennen asemalla, mutta sitten kuitenkin odottelet niitä myöhässä olevia junia ja busseja jollain rupusella asemalla.
Nyt en ihan ymmärtänyt??
Miksi sinulla olisi goretexit kun lähdet vaikka Espanjaan??
Kun tulin Italiaan maaliskuussa jalassa oli lenkkarit ja takkina kevyt tuulitakki - samoissa varusteissa poistun Suomeen lokakuun lopussa. Joulun tienoolla oli lenkkarit ja kevytunska. Nyt jos tulisin etelään jalassa olisi kevyet tossut/sandaalit ja päällä hellemekko. Ei edelleenkään goretexeja.
Ei väliä olisinko tullut lentäen, junalla tai autolla, samat varusteet. Sateeseen riittää sateenvarjo "varusteeksi", tosin mukana ei ole sitäkään
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksaisi istua noin pitkään. Matkustan harvoin, ja valitsen aina nopeimman, mieluiten välilaskuttoman lennon kohteeseen.
N68
Kun lapsemme olivat pieniä reissasimme kuukauden kesässä etelä-Euroopassa omalla autolla. Silloin pystyi pitämään sopivasti taukoja, käymään uimassa, huvipuistossa, eläintarhoissa, syömässä, jätskillä jne eikä ollut riippuvainen aikatauluista kuten junassa.
Matka alas etelään oli osa lomaa, siihen käytettiin 3-4pv per suunta, koluttiin Saksan linnoja, Alppien jäätiköitä jne
Ihan varmasti joo olette kolunneet pienten lasten kanssa Alppien jäätiköitä, varsinkin jos olette autolla olleet liikkeellä. Ei tartte kuin esimerkiksi Norjaan lähteä matalalla kukkulalla sijaitsevalle jäätikölle ja todeta, että se ei kyllä ole lasten paikka tarpoa. Mutta toki joo te olette reissanneet ja matkustaneet niin trendikkään itsenäisesti ja nousseet niille muutaman kilometrin korkeudessa oleville jäätiköille pienten lasten kanssa.
Kun lapsemme olivat pieniä reissasimme kuukauden kesässä etelä-Euroopassa omalla autolla. Silloin pystyi pitämään sopivasti taukoja, käymään uimassa, huvipuistossa, eläintarhoissa, syömässä, jätskillä jne eikä ollut riippuvainen aikatauluista kuten junassa.
Matka alas etelään oli osa lomaa, siihen käytettiin 3-4pv per suunta, koluttiin Saksan linnoja, Alppien jäätiköitä jne
Ihan varmasti joo olette kolunneet pienten lasten kanssa Alppien jäätiköitä, varsinkin jos olette autolla olleet liikkeellä. Ei tartte kuin esimerkiksi Norjaan lähteä matalalla kukkulalla sijaitsevalle jäätikölle ja todeta, että se ei kyllä ole lasten paikka tarpoa. Mutta toki joo te olette reissanneet ja matkustaneet niin trendikkään itsenäisesti ja nousseet niille muutaman kilometrin korkeudessa oleville jäätiköille pienten lasten kanssa.
Ihan kuule olimme mm Grindelwaldissa tekemässä lumipalloja kesäkuussa:) Silloin lapset (3) olivat 2-11v. Siitä retkeiltiin myös Eigerille niin pitkälle kuin helposti pääsimme.
Kylästä kävelymatkaa jäätikölle oli alle kilometri, nyt varmaan enemmän kuin silloin v 1992. Hyvin jaksoimme kävellä.
Toisen kerran olimme Aiglessa Ranskassa ja sieltä Les Diableretsissä hiihtohisseillä.
Myös mm Julier passissa olemme olleet lumipyryssä toukokuussa sekä Italian Alpeilla useammassa paikassa.
Nuorin oli 1. kerran ko reissussa 1v:nä.
Mikä tässä on niin vaikea uskoa??
Missä ihmeen umpisuolessa ap on elänyt kun 70-80-luvuilla tavallinen kansa ei matkustellut? Meillä on perhealbumi täynnä kuvia omalla autolla tehdyistä retkistä Norjaan ja Tanskaan 50-luvulla.
Kuinka monta ystävää hänellä oli taaperoikäisenä? Vilkas seuraelämä ja vielä muistot siitä?
Ei se maailma kuitenkaan pelastu.
Miksi lääkärin ammatti mainitaan aina?
Liittyy mihin? Näähän oli viisi viikkoa.