Miten päästä eroon ihastuksesta?
Otetaan vastaan hyviä vinkkejä siihen miten päästä eroon ihastuksesta sellaiseen henkilöön jota näkee lähes päivittäin. On aika raskasta elää sen tunteen kanssa
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihastuit?
Luonteeseen ja ulkonäköön. Ensin kiinnitin huomion ulkonäköön ja sitten tein sen virheen, että aloin juttelemaan hänen kanssaan enemmän, ja nyt olenkin syvässä montussa sen ihastuksen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihastuit?
Luonteeseen ja ulkonäköön. Ensin kiinnitin huomion ulkonäköön ja sitten tein sen virheen, että aloin juttelemaan hänen kanssaan enemmän, ja nyt olenkin syvässä montussa sen ihastuksen suhteen.
Miksi aloit juttelemaan jos olet varattu?
Voit syyttää vain itseäsi. Pitää ilmaista heti uusille tuttavuuksille että löytyy jo kumppani niin ei anna toiselle mahdollisuutta alkaa uneksimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihastuit?
Luonteeseen ja ulkonäköön. Ensin kiinnitin huomion ulkonäköön ja sitten tein sen virheen, että aloin juttelemaan hänen kanssaan enemmän, ja nyt olenkin syvässä montussa sen ihastuksen suhteen.
Miksi aloit juttelemaan jos olet varattu?
Voit syyttää vain itseäsi. Pitää ilmaista heti uusille tuttavuuksille että löytyy jo kumppani niin ei anna toiselle mahdollisuutta alkaa uneksimaan.
Aika rajua tuo sinun ennaltaehkäisevä varautumisesi.
-Sivusta
Onko ap itse varattu ja onko "ihastuksen", ennemmin kangastuksen kohde varattu, mutta elämänkokemuksen pohjalta neuvoja, ota tai jätä nämä:
Älä petä, älä pyri kakkoseksi. Ole rehellinen ja hyvä rakkaillesi.
Tunnen parikin ihmistä, jotka ovat hetkellisessä ikäkriisissään sössineet elämänsä täysin pilalle. Hyvän elämän, hyvän rakkausliiton, kaiken siinä. Surua, traumoja, vihaa, haavoittuneita ihmisiä, rikkinäisyyttä. Molemmat ovat katuneet katkerasti, mutta on ollut myöhäistä. Ei petetty ja pahasti loukattu puoliso enää ottanut takaisin. Ei vaikka kuinka kävi ovella itkemässä, pyysi ja aneli. Ollut aikamoisia tilanteita, kun olen yrittänyt tukea... Ihastuminen? Sitähän ei oikeastaan ollut, koska oli vain naispuolinen peluri joka halusi leikkiä tulella ja uhrillaan, ottaa varatusta itselleen huvit, luvaten jotain muuta. Kykenemätön välittämään tekojensa seurauksista.
Toinen näistä hyvän puolison ja elämän jättäneistä on nykyään alkoholisti, jolla on pelkkä ura ja syviä traumoja. Lähtökohtaisesti oli hyvä, kunnollinen tyyppi nimittäin kyseessä. Kuten arvata saattaa, se mikä naisnarsistin näytelmässä kimalsi, ei ollut kultaa. Se joka pitkään vietteli ja lopulta onnistui rikkomaan toisilta liiton ja kaiken, "täydellinen nainen", niin suosittu, niin sosiaalinen, ihana - sen ihmisen kuoren alla oli kylmä ihmissuhdepeluri. Tuliko siis onnellinen tarina pettäjä-jättäjän ja innokkaan kakkosen välille? Ei tullut. Hetken leikki kuin saaliilla, sitten häipyi. Kun miehelle valkeni mitä on tullut tehtyä, miten raskaasti on tullut mokattua ja tuhottua aito rakkaus minkä jätti sillä hetkellä kun petti, alkoi pullo kutsua.
Toiselle tutulle on käynyt sitäkin pahemmin, en mene yksityiskohtiin.
Pettäminen rikkoo lopulta, ja myös sinun sisimpäsi, ellet ole joku luonnevikainen jolla ei tunnu. Rikot petollisilla teoillasi ne ketkä sinua oikeasti rakastavat ja luottavat. Lopulta olet se, joka muistat aina mitä teit. Millä hinnalla. Itseään on vaikea paeta. Onko joku tarjolla oleva houkuttelija ja imartelija, hänen valheensa sen arvoista, että pilaat huumalla ja luulemalla enemmän kaiken ja samalla katoaa myös itsearvostuksesi. Se on peliä, se ei ole oikeaa, se pitäisi tajuta siinä vaiheessa kun on liian hyvää ollakseen totta, eikä hän välitä siitä, mitä aiheuttaa pyrkiessään lähellesi.
Pettäminen on mielestäni väkivaltarikollisuutta. Tiedän miten pahaa jälkeä sillä aikaansaa. Kakkoseksi pyrkiminen, kun varatuksi jonkun tietää, on myös sitä. Täysin arvotonta toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Ajattele että rakasruit paskaan💩
Ytimekäs ja hyvä neuvo noissa tilanteissa.
Sehän noissa voimakkaissa ihastumisissa on vaikeaa, että useinhan ne perustuvat vanhoille traumoille joihin ihastuksen kohde (usein tiedostamatta) tuntuu ratkaisulta. Niin kuin viimeinkin olisi löytynyt se puuttuva palanen, joka korjaa ihastuneen. Järjen tasolla voi hyvinkin tunnistaa sen hölynpölyksi, mutta oikeasti tarvittaisiin tunnetason kokemus siitä, että ei tämä nyt taaskaan ollut mikään oikea palikka. Sitä oikeaa kokemusta ei kuitenkaan voi saada, kun ei ole mahdollisuutta kokea uutta suhdetta vaikeuksineen. Paine vain pakkautuu pulloon ilman ulospääsyä.
Itse olen töissä ollessani ihastunut työkaveriin. Olin itse avioliitossa, jossa ei ollut mitään hyvää. Ihastukseni kohde oli vapaa. Ero oli ainoa ja oikea vaihtoehto.
En pettänyt. Ihastuin, lähestyin sitten lopulta ihastustani ja tein eropäätöksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihastuit?
Luonteeseen ja ulkonäköön. Ensin kiinnitin huomion ulkonäköön ja sitten tein sen virheen, että aloin juttelemaan hänen kanssaan enemmän, ja nyt olenkin syvässä montussa sen ihastuksen suhteen.
Miksi aloit juttelemaan jos olet varattu?
Voit syyttää vain itseäsi. Pitää ilmaista heti uusille tuttavuuksille että löytyy jo kumppani niin ei anna toiselle mahdollisuutta alkaa uneksimaan.
En minä ole varattu. Ja vaikka olisinkin niin eihän se juttelua pois sulje. Viattomasta jutustelusta se minunkin ihastumiseni pikkuhiljaa kehittyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihastuit?
Luonteeseen ja ulkonäköön. Ensin kiinnitin huomion ulkonäköön ja sitten tein sen virheen, että aloin juttelemaan hänen kanssaan enemmän, ja nyt olenkin syvässä montussa sen ihastuksen suhteen.
Miksi aloit juttelemaan jos olet varattu?
Voit syyttää vain itseäsi. Pitää ilmaista heti uusille tuttavuuksille että löytyy jo kumppani niin ei anna toiselle mahdollisuutta alkaa uneksimaan.
En minä ole varattu. Ja vaikka olisinkin niin eihän se juttelua pois sulje. Viattomasta jutustelusta se minunkin ihastumiseni pikkuhiljaa kehittyi.
Eli ihastuksen kohde on varattu ja sitten vielä joko pomo, tai alainen. Ei kai tuossa auta muu kuin yrittää pitää etäisyyttä mahdollisuuksien mukaan, pyrkiä hoitamaan vain pakolliset työasiat hänen kanssaan ja välttää ainakin niitä kahdenkeskisiä rupattelu tuokioita, jos se kerran tekee itaelle kipeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihastuit?
Luonteeseen ja ulkonäköön. Ensin kiinnitin huomion ulkonäköön ja sitten tein sen virheen, että aloin juttelemaan hänen kanssaan enemmän, ja nyt olenkin syvässä montussa sen ihastuksen suhteen.
Miksi aloit juttelemaan jos olet varattu?
Voit syyttää vain itseäsi. Pitää ilmaista heti uusille tuttavuuksille että löytyy jo kumppani niin ei anna toiselle mahdollisuutta alkaa uneksimaan.
En minä ole varattu. Ja vaikka olisinkin niin eihän se juttelua pois sulje. Viattomasta jutustelusta se minunkin ihastumiseni pikkuhiljaa kehittyi.
Eli ihastuksen kohde on varattu ja sitten vielä joko pomo, tai alainen. Ei kai tuossa auta muu kuin yrittää pitää etäisyyttä mahdollisuuksien mukaan, pyrkiä hoitamaan vain pakolliset työasiat hänen kanssaan ja välttää ainakin niitä kahdenkeskisiä rupattelu tuokioita, jos se kerran tekee itaelle kipeää.
Ei ole pomo eikä alainen. Mainitsin jo aiemmin, että ollaan tasavertaisessa asemassa. Siviilisäädystään en tiedä kun ei ole asiaa ottanut puheeksi, enkä kehtaa alkaa asiasta suoraan utelemaankaan ja olla liian läpinäkyvä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihastuit?
Luonteeseen ja ulkonäköön. Ensin kiinnitin huomion ulkonäköön ja sitten tein sen virheen, että aloin juttelemaan hänen kanssaan enemmän, ja nyt olenkin syvässä montussa sen ihastuksen suhteen.
Miksi aloit juttelemaan jos olet varattu?
Voit syyttää vain itseäsi. Pitää ilmaista heti uusille tuttavuuksille että löytyy jo kumppani niin ei anna toiselle mahdollisuutta alkaa uneksimaan.
En minä ole varattu. Ja vaikka olisinkin niin eihän se juttelua pois sulje. Viattomasta jutustelusta se minunkin ihastumiseni pikkuhiljaa kehittyi.
Eli ihastuksen kohde on varattu ja sitten vielä joko pomo, tai alainen. Ei kai tuossa auta muu kuin yrittää pitää etäisyyttä mahdollisuuksien mukaan, pyrkiä hoitamaan vain pakolliset työasiat hänen kanssaan ja välttää ainakin niitä kahdenkeskisiä rupattelu tuokioita, jos se kerran tekee itaelle kipeää.
Ei ole pomo eikä alainen. Mainitsin jo aiemmin, että ollaan tasavertaisessa asemassa. Siviilisäädystään en tiedä kun ei ole asiaa ottanut puheeksi, enkä kehtaa alkaa asiasta suoraan utelemaankaan ja olla liian läpinäkyvä
Miksi sinun pitää päästä ihastuksesta eroon? Maailman normaalein asia, että ihastutaan ja pariudutaan. Työpaikka on yleisimpiä paikkoja pariutua.
Mä kuulin just et mun ihastus on tuomassa uuden tyttöystävänsä meidän kaveriporukan juhannusjuhliin. Eli joudun katselemaan koko juhannuksen, kun hän kuhertelee jonkun toisen kanssa. Tekis mieli keksiä joku tekosyy miksi en pääsekään paikalle. Sattuu ihan tarpeeksi jo se, kun kuulin hänen alkaneen seurustella.
Jännä että siitä pitäisi päästä eroon. Omat ihastumiseni ovat saaneet työpäivän tuntumaan mukavalta. Kun on nähnyt sitä ihastustaan. Jo se että pääsee häntä näkemään antaa energiaa elämään. Niin hullua kuin se onkin, jopa odottaa sitä töihin menoa.
Vierailija kirjoitti:
Mä kuulin just et mun ihastus on tuomassa uuden tyttöystävänsä meidän kaveriporukan juhannusjuhliin. Eli joudun katselemaan koko juhannuksen, kun hän kuhertelee jonkun toisen kanssa. Tekis mieli keksiä joku tekosyy miksi en pääsekään paikalle. Sattuu ihan tarpeeksi jo se, kun kuulin hänen alkaneen seurustella.
Mitä vetkuttelit. Kannattaa lähestyä niitä ihastuksia eikä ihastella kaukaa tai miettiä miten pääsisi eroon.
Hyvällä tuurilla riitaantuvat ja sinä olet paikalla.
Tee raatorehellinen lista tyypin miinuspuolista, kysy kaverilta niitä lisää, jos et itse keksi.
Lue listaa läpi aina kun kaihottaa ja kiitä luojaasi, ettei natsannut
Kiitollisuuden voima on ihmeellinen
Menkää naimisiin, riidelkää ja erotkaa.
Samaa pohtinut itse.
Yli puoli vuotta jatkunut molemminpuolinen ihastus, mutta mies ei aktiivisesti ehdota näkemistä, vaikkei hirveä välimatka meillä olekaan (eri paikkakunnilla kuitenkin).
Antoi myös aluksi kuumaa-kylmää energiaa, joka sai aikaan sellaisen dopamiinikoukun aina kun hän soittaa tai laittaa viestiä niin leijun ilmassa. Se tuntuu upealta palkinnolta sen jälkeen kun ollut radiohiljaisuus taas muutaman päivän.
Kukaan muu ei vaan kiinnosta vaikka olen yrittänyt tutustua muihinkin. Hänessä on haastetta, ei heti halua nähdä jatkuvasti kuten aiemmat eikä aluksi edes soitellut vaan viestailtiin vaan. Eli kun saa vähän sitä energiaa ettei toinen olekaan heti lääpällään niin sen jälkeenhän itse nyt haluaa palavasti kyseistä ihmistä. Hohhoijaa.
Kunpa vaan tilanne ratkeaisi jotenkin ja saisin ajatukset irti hänestä ja elämä jatkuisi.. Olen kyllä yrittänyt mutta mitä enemmän sitä teen niin sitä enemmän haluan saada juuri tuon miehen..
Neuvoja?
Tämä ollut itselläkin ongelmana ja eipä siihen etenkään pakko-oireiluun taipuvaisena aspergerinä oikein muu olisi varmaan auttanut kuin vaihtaa maisemia.
Realismia ja välttelyä olen käyttänyt tähän asti. Välttely nyt on vähän hankalaa, mutta jos saa yhteiset hetket edes puolitettua niin olen tyytyväinen