Kun vanhemmat vihjailevat "milloin lapsia olisi tulossa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne on eläneet eri ajassa kuin me. Ymmärrettävää. 

Miksi pitäisi ymmärtää käytöstapojen puutetta? Onko nämä jotain dementoituneita vanhuksia, sitten ehkä ymmärtää?

Touché.

"Ei kannata henkeä pidätellen odottaa. Tässä voi kestää."

"Kyllä me sitten kerrotaan, jos asia muuttuu ajankohtaiseksi."

Mun äiti ei halua, että saisin lapsia - on koko elämäni yrittänyt kannustaa mua jäämään lapsettomaksi ja miehettömäksi, koska olisi itse halunnut niin itselleen. Isä taas on täysin äidin tossun alla ja on edelleen. Joten tällaisia kyselyitä ei tule. Jos mies tulee joskus mun kuvioihin, saan haukut. Olen yli 30 v.

Kerro heille, että tuo on tungettelevaa eikä ollenkaan asiallista eikä kuulu nykypäivään. 

Ehkä vähän erikoista, jos ei voi omalta lapseltaan kahden kesken kertaalleen kysäistä.

Niin ja kun poikani 40 v on ns.  vanha peräkammarin poika vaikka omillaan asuukin, niin mitä sitä lapssenlapsia edes enää toivookaan kun ei akkaakaan ole.

Eivät kysy, kun en ole vieläkään ketään naista näytille vienyt. Jotain etäsuhteen yrityksiä on turha edes mainita.

M32.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä vähän erikoista, jos ei voi omalta lapseltaan kahden kesken kertaalleen kysäistä.

Miksi pitäisi kysyä? Ei vastaukset aina ole helppoja kyllä/ ei. 

Voi olla että hoidoissa on käyty ja kumppanin sukusoluissa vikaa. Tieto on kumppanin yksityisasia ja terveystieto eikä sitä levitellä edes omille vanhemmille.

Voi olla että kumpikaan ei tiedä haluaako lapsia ja miettii vielä asiaa rauhassa eikä halua painostusta.

Voi olla, että parilla menee huonosti ja miettivät eroa.

Voi olla, että eivät vain ole seksuaalisia ja harrastavat kovin vähän mitään seksiä.

Voi olla, että keskenmenoja on ollut useita, aihe on kipeä ja pala nousee kurkkuun. Ei halua kuulla tungettelevien ihmisten vähättelyä suruun vaan on jakanut asiaa esim. keskenmenoja kokeneiden ystävien kesken.

Voi olla, että raskaus ei ala ja pohtivat luovutettjen sukusolujen käyttöä, eivät halua kertoa asiasta muille.

Voi olla, että toisella on sairaus tai lääkitys, joka estää lasten teon. 

Kukaan ei voi luvata vanhemmilleen lapsenlapsia. Mitä väliä on siis tietää yrittääkö pari vai ei ja millä intensiteetillä. Lapsia tulee jos tulee ja jos ei tule, sekin on yksityisasia. Puhu asioista, joita toinen ottaa puheeksi. Jos aihe on mieluinen, henkilö itse kertoo. 

Raskaudestakaan ei ole mikään pakko puhua tai onnitella, jos henkilö itse ei aihetta ota esiin. 

Ei saa kysellä. Voi olla herkkä asia pariskunnalle jos lasta ei kuulu yrityksestä huolimatta. Sitäpaitsi kenelläkään ei ole velvollisuutta tuottaa lapsia.