Onko päihteidenkäytön ongelmat omaa syytä?
Kukaan ei yleensä pakota käyttämään päihteitä. Jostain omasta valinnasta homma on alkanut. Jotain elämän sisältöä on päihteistä alettu hakemaan. Kuitenkin päihdejutut maksaa suht paljon yhteiskunnalle. Miksi suomessakin tämmöinen kännikulttuuri?
Kommentit (29)
Se on tämän sairaan yhteiskunnan syytä että ihminen joutuu käyttämään päihteitä.
Kyllä se parantuminen päihteistä alkaa kummasti siitä, että ottaa itse vastuun omasta elämästään. Muussa tapauksessa apu on veden kantamista tyhjään kaivoon.
Päihteiden käyttö on tietysti lähtökohtaisesti oma valinta, jos ajatellaan asiaa mustavalkoisesti.
Mutta jos on esimerkiksi alaikäisenä ajautunut huonoon seuraan, koska vanhemmat eivät ole välittäneet ja ovat jopa itse päihdeongelmaisia, niin siinä täytyykin sitten miettiä, että missä kohtaa on lapsen suojeleminen jäänyt tekemättä yhteiskunnan puolelta.
Tauatalla voi myös olla seksuaalista hyväksikäyttöä tai muita vakavia traumoja, joita on sitten lähdetty lääkitsemään päihteillä ja aina apua ei saa tai osata pyytää ajoissa. Sitten, kun apua vihdoin tarjotaan, voidaan olla jo auttamattomasti myöhässä.
Mielenterveysongelmasta alunperin kärsineet eivät saa apua mielenterveysongelmiinsa, koska akuutti päihdeongelma pitäisi ensin hoitaa, jotta esimerkiksi psykoterapiasta olisi hyötyä.
Ihmiset eivät myöskään uskalla hakea apua ajoissa, koska pelkäävät leimaantumista ja mahdollisen työpaikan menetystä.
Että varmaati vaatisi vähän enemmän sellaista ykailötason tietoa, ennekuin pystyisi edes auttavasti kyetä arvioimaan, oliko se päihdeongelma täysin omaa syytä vaiko eikö.
Minulle ainakin tarjosivat viinaa sukulaiset kun olin 14v ja helvetin masentunut. Aloinkin jo 16-vuotiaana tekemään kiljua, ja kännissä oleminen oli ehdottomasti paras koskaan kokeneeni tunne.
Ryyppäsin perkeleesti 18-23-vuotiaana suorittaen kyllä opintoja samalla, kunnes valvoin 4vrk putkeen vieroitusoireista, kävin kai melko lähellä psykoosia, ja harhakuvitelmat liuottimesta ainoana syynäni elää pirstaloituivat.
Nykyään suhteeni alkoholiin on aika neutraali, enkä enää jatkuvasti odota seuraavaa känniviikonloppua. Se on toisaalta johtanut myös siihen, etten jaksa suorittaa opintoja aiempaan tapaan palkinnon puuttuessa, ja yliopisto-opinnoista, jotka eivät oikeastaan alun perinkään kauheasti kiinnostaneet (vaan suoritin niitä jotta voisin vetää kauheat perseet joka viikonloppu enkä kuitenkaan olisi "pohjalla"), ei tule enää oikein yhtään mitään.
Enpä nyt lähtisi kaikkia syyttelemään. Mutta jos on narkkarimurhaajan ainesta tai viinakiduttaja, ongelma on niillä jo vakava. Jos ei hallitse impulsseja hyvin. Ja silloin kannattaa miettiä edes yksityisen apua vieroitukseen tms.
Addiktiot on aika monimutkaisia tiloja, jotka kehittyvät vuosien saatossa, joskus alkusysäyksenä on jo taaperona opitut selviytymismallit. Siihen alkaa kytkeytyä sosiaalisia, psykologisia, neurologisia, hormonaalisia tekijöitä. Pitkälti psyykkinen tila, mutta päihteiden käytön jatkuessa tapahtuu niin paljon neurobiologisia muutoksia, ettei sitä pelkällä omalla valinnalla muuteta.
No, itse tiesin jo lapsena etten voi koskaan juoda. Alkkisvanhemmat, myöhemmin alkkisäiti ja vaihtuvat isäpuolet. Yritin luotsata sisaruksenikin raittiuden tielle, mutta kaksi veljistä päätyi sitten aikuisena päihteilemään. Aivan rappioaddikteja kun ei meidän taustoilla ja geeneillä kohtuukäyttö onnistu.
Olen saanut tästä paljon pilkkaa osakseni, mutta enpä ainakaan pelottele lapsia kännissä, ryyppää rahojani tai pissi alleni ja tule r...skatuksi jossain.
En osaa sanoa missä määrin päihdeongelma on yksilön syytä, mutta veljieni kohdalla syytän kyllä heitä. Menetin oman lapsuuteni kasvattaessani heitä ja olin ainoa jota äiti esimerkiksi haukkui, hakkasi ja retuutti, enkä silti alkanut juomaan.
Addiktiosta pääsee vain ottamalla vastuun itsestään ja myöntämällä ongelman. Parhaiten sen tietenkin välttää kun ei aloita koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sinäkään varmaan ensi kertaa alkoholia maistaessasi ajatellut, että jäät koukkuun. Ei kukaan ajattele. Kukaan ei halua tulla alkoholistiksi tai narkomaaniksi. Päihdeongelmat ovat vahvasti perinnöllisiä ja alttius on monesti synnynnäinen. Esimerkiksi adhd-tyyppiset aivot ovat suhteellisen vastustuskyvyttömät. Useimmat koukkuun jääneet itselääkitsevät nepsy- tai vaikkapa traumaoreita. Päihdesairaus on sairaus, jota kukaan ei itselleen valitse.
Päihteiden käytön aloittaminen ei ole sairaus.
Käytännössä jokainen kokeilee alkoholia jossakin vaiheessa elämäänsä. Alkoholismiin taipuvainen voi jäädä kerrasta koukkuun.
Se on pikkusen voi, voi kun nautintoaineista on myös ongelmia. Ei enemmistöä voi pakottaa raittiiksi sen takia kun vähemmistö saa päihteistä ongelmia.