Ahdistun kun mietin maapallon tuhoutumista!
Kommentit (9)
niin varmaan moni muukin ahdistuu! et oo yksin :)
Me kerran saatiin tämä maapallo asuttavaksi. Tyhjästä se ei ole voinut tulla mitenkään. Täytyy olla Luoja, joka kaiken suunnitteli. Jumalalla on kaikki hanskassa. Usko ja lue Raamattua ihmeellisestä tulevaisuudesta maan saastumisen ja viimeisen sodan jälkeen. Olemme menossa pahempaan päin, mutta sitten kaikki taas paranee!
ja aivan oikeasti syy on se, että tulevaisuus on niin synkkä.
En toki murehdi ja märehdi asioita kaiken aikaa, enkä missään tapauksessa tahdo siirtää lapseeni ahdistusta.
Nautimme kuitenkin tästä elämästä ja kauniista maailmasta, ja yritämme omalta osaltamme hidastaa tuhoa omilla valinnoillamme.
Keväiset koivut hiirenkorvilla, lintujen pökerryttävän ihana laulu kevätaamuna, auringon kiamllus sinisellä järvenselällä, koko kevääseen heräävä luonto ja eläimet...
Silloin tulee mieleen, että me ahneet, kyltymättömät, itsekkäät ihmispaskat tuhoamme maailman ja viattomat luontokappaleet.
Georgekin uskoo, eikä ole ainakaan tehnyt muuta kuin pahaa tämän asian suhteen.
mutta se että miten ihminen pärjää siinä kyydissä on eri juttu. Lajien massatuhoja on ollut ennenkin, tällä kertaa aiheuttajana ihminen.
ahdistuminen ei hyödytä mitään.