Kun kissasta tehdään vallan väline
Todella surullinen tilanne. Meillä on perheessä kissa, joka on meille kovin rakas. Olemme ns. pelastaneet kissan sen ollessa 6-vuotias, eli se tuli meille aikuisena vuosi sitten. Erään lähisukulaiseni aviopuoliso (siis ei ole meille mitään sukua) on allerginen astmaatikko. Kun otimme kissan, tämä sukulaiseni vihastui minulle siitä, että otimme tämän kissan. Hän sanoi useaan otteeseen minulle, että miksi otit kissan, kun emme nyt voi tulla käymään enää teillä?! Yritin selittää, että rakastamme kissoja ja halusimme pelastaa tämän hylätyn kissan, mutta hän palasi asiaan aina yhtä syyllistävästi. Ja he käytännössä lakkasivat käymästä meillä. Ja joka kerran muistavat mainita, että tulisimme muuten, mutta sen kissan takia emme tule.
Miten vastaisit ja reagoisit tähän? Tuntuu tosi pahalta, että lähisukulainen voi ottaa asian niin henkilökohtaisesti, ja mikä pahinta, lakata käymästä.
Kommentit (13)
pienessä kovia kokeneessa kissassamme
Karkas. Siis tuntuu pahalta, kun aina se syy on meidän pienessä kovia kokeneessa kissassamme. Me haluaisimme ottaa toisenkin kissan, mutta kun tuntuu, että he odottavat vain tämänkin kissan kuolemaa, niin siitähän se taivas repeää kun toisenkin ottaisimme.
Kyllä toki voidaan käydä heillä, mutta tuntuu pahalta, kun esimerkiksi meidän uudessa talossamme he eivät ole käyneet kertaakaan ja olemme jo asuneet tässä kohta sen vuoden verran. Kuten sanottu, kyseessä LÄHIsukulainen.
Koira meillä on ollut jo vuosia, eikä koira-allergiaoireet ole tehneet kelleen tiukkaa.
Tiedän kyllä, että kissa on pahempi allergisille, mutta voihan sitä järjestää nukkumispaikan jonnekin toisaalle ja eikä varsinkaan kesäisin muutenkaan olla sisällä kovin paljoa.
:/
Kissa jää taloon, sanoi muut mitä sanoivat. Minä en kissasta luovu sen takia, että sukulaisista joku käy kerran vuodessa meillä kylässä, mielummin sitten ilman sitäkin kyläilyä.
Ottaa vaan jotain lääkettä silloin. =)
Me kyllä käydään useammin heillä, ja laitetaan päälle kissankarvattomat vaatteet kaapista. Ei todellakaan tulisi mieleen olla pitämättä kisua.
Mukava olla kylässä, kun tuntuu ettei happi kulje?
Joidenkin eläinihmisten on yllättävän vaikea käsittää allergioiden vakavuutta. " Mutkun tää on niin söpö" . On varmasti, mutta allergiaa se silti aiheuttaa.
Mieheni on todella allerginen kissoille, ja pystyy olemaan talossa, jossa kissa/kissoja vain pienen hetken ennen oireiden ilmaantumista. Varsinkin näin keväällä siitepölyaikaan allergia on tosi pahana.
Emme toki silti vetäneet herneitä nenään, kun mieheni veljen perhe hankki kaksi kissaa. Emme vain ole heillä vierailleet, mutta välimatkaakin on kyllä sen verran, ettei ehkä olisi muutenkaan tullut käytyä. Näemme mieheni veljen perhettä anoppilassa, jossa kissatkin ovat joskus mukana, mutta siellä ei onneksi ole ennestään niin paljon eläinpölyä, että mieheni selviää jokusen hetken pidempään kuin kissojen vakituisissa asuinpaikoissa.
Ei AIKUINEN ihminen voi suunnitella elämäänsä sen mukaan, pääseekö sisko, serkku, anoppi, oma äiti tmv. käymään kylässä...!
Jos joku tuttu/sukulainen on allerginen, niin jättää sitten tulematta. Itselläni esim. on allergisia tuttuja, ja he voivat käydä meillä vierailulla (jos esim. syntymäpäiviä tmv. ) yöksi eivät kuitenkaan jää. Osalla oireet niin lieviä, etteivät lemmikkimme haittaa heitä, jos eivät " syliin tunge" (olemme toki siivonneet asunnon hyvin ennen heidän tuloaan) ja osa ottaa jotakin allergialääkettä etukäteen ettei oireita tule.
Ymmärrän jos joku on kuolettavan pahasti allerginen, eikä voi sen vuoksi tulla käymään, mutta pitääkö sen vuoksi katkaista välit...? Eikö esim. kesällä voi tavata, istua ulkona grillaamassa tmv? Ja ainahan sitä voi nähdä myös ravintolassa/kahvilassa/tai vaikka uimarannalla...!
Minä ottaisin ap:na niin monta kissaa kun perheeseen " tuntuu kuuluvan" ja en välittäisi allergisten marttyyrien lässytyksestä... On eri asia luopua/olla ottamatta lemmikkiä jos oma lapsi allerginen, mutta ei elämäänsä voi elää jokainen serkun kummin kaima huomioiden...
On esim. ihan fiksua huomioida allergiset kahvipöydässä varaamalla heille jotakin tarjottavaa, mutta ei sentään pidä heidän antaa alkaa säätelemään elämäänsä! Kohta ollaan siinä pisteessä että oltas haluttu ostaa punanen auto mutta ---- ei voi sietää punaista, joten ostettiin sitten sininen...
On ihmisiä, jotka pompottavat muita mitä typerimmillä (teko)syillä, heille ei pidä antaa valtaa, vaan tiukasti, mutta ASIALLISESTI kertoa mikä on homman nimi, ja joissain tapauksissa tarjota kompromissiä (tässä esim. tapaamista ravintolassa)
Minusta tuntuu, että he puolestaan eivät ollenkaan välitä siitä, miten rakas kissa on meille ja minulle. Oli kova päätös ylipäätään ottaa kissa, kun tiesi, että siitä voi seurata hankaluuksia tällä sektorilla. Mutta kissa on tuottanut niin paljon onnea ja iloa, että ilman en haluaisi olla.
Tämä sukulaiseni ei halua tulla käymään yksinkään, ettei kissapöly kulkeennu hänen vaatteissaan kotiin.
Kissa (kuvannoillinen :D) pöydälle vain ja selvitätte asian.
Ymmärrätte, että he eivät voi käydä teillä, mutta syyllistäminen saa loppua. Pyritte järkkäämään tapaamisia heidän luonaan tai muissa tiloissa (ravintolat, ulkona ym.).
Tätä kutsutaan kompromissiksi.
Riippuu toisen allergia (ja astma)-asteesta, mutta se kumppanin vaatteissa kulkeutuva eläinpölykin voi todella olla haitaksi.
en ymmärrä, miten tuosta voi tehdä niin ison asian. Toki ymmärrän että eihän sille allergialle mitään voi, eikä vierailut välttämättä enää onnistu, mutta ei kai tuollaisen takia välejä voi/kannata katkaista. Tehän voitte mennä käymään heidän luonaan tai voitte nähdä jossain muualla.
Ei minulle ainakaan tulisi mieleenkään kysyä ystäviltä ja tuttavilta, että sopiihan se nyt varmasti heille, jos ottaisimme kissan/koiran tms. Itsehän me täällä asutaan ja itse lemmikkimme hoitaisimme.
Ei ole kyse mistä tahansa ystävästä/tuttavasta.
ap
Muakin rupeaa helposti ahdistamaan vanhempieni luona, kun heillä on kissoja. En esim. jää mielelläni yöksi.