Aina vain minä huolehdin kodin kuntoon matkoille lähtiessä
Ikuisuusaihe kun ollaan oltu yhdessä yli 25 vuotta. Kun matkoille lähdetään, tyypillinen tilanne on että puoliso istuu autossa hermo kireänä odottamassa ja minä juhlin hiki päässä sisällä. Sitten kun pääsen autoon, alkaa haukkuminen, että aina saa odottaa, minä sinulla aina kestää.
Mikä siellä tosiaan kestää. Huolehdin kukkien kastelun, pesen likaiset tiskit ja pyyhin keittiön pöydän sekä tiskialtaan, vien roskat ulos, ja jos ollaan pidempään poissa, tyhjennän jääkaappia. Laitan sängyt siistiksi. Laitan eväät matkalle, juomapullot ja voileipää vähintään. Tyhjennän vessan roskiksen. Viimeiseksi tarkistan, ettei jää ikkunoita auki (paitsi kesällä yksi raolleen), kahvinkeitin on pois päältä, valot on sammutettu, takaovi lukossa.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tuota. Meillä kukat kastellaan jo edellisenä päivänä, samaten jääkaappia tyhjennetään. Lapset teinit / ohjataan suoraan sängystä autoon ja pysähdytään matkalla brunssille. Lähtöpäivänä vien roskat ulos. Sängyt saa jäädä petaamatta. Elämästään saa just niin vaikeaa kun siitä tekee.
Just joo. Brunssit. Täysin turhaa rahan ja ajan tuhlausta.
Niinpä, kyllä kunnon perhe saa tästä aiheesta marttyyri-itkut ja avioeron aikaiseksi. Mutta hei, rahaa säästyi kun tehtiin itse voileivät!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on vaativa miesvauva. Mitä haluat meiltä? Itse olet puolisosi valinnut.
Onko tuo jokin sukupuoleen sidottu ominaisuus? Ei aloituksessa ole kerrottu sukupuolta, ja toiseksi, näitä löytyy ihan molemmissa sukupuolissa.
Yhyy yhyy, siellä toinen loukkaantunut miesvauva.
Ikävä tilanne, ihmiset ovat hyvin erilaisia.
Siivoan ja järjestän kodin ennen lähtöä., valtaosan teen hyvissä ajoin ennen lähtöpäivää.
Joku toinen lähtee 10 päivän työmatkalle pölyn, ja tiskialtaassa mätänevien likaisten astioiden keskeltä (autoin miespuolista ystävääni ja tiskasin astiat). Roskat haisevat iloisesti kämpässä, lakanat on vaihdettu ehkä helmikuussa.
Onneksi asun yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tuota. Meillä kukat kastellaan jo edellisenä päivänä, samaten jääkaappia tyhjennetään. Lapset teinit / ohjataan suoraan sängystä autoon ja pysähdytään matkalla brunssille. Lähtöpäivänä vien roskat ulos. Sängyt saa jäädä petaamatta. Elämästään saa just niin vaikeaa kun siitä tekee.
Just joo. Brunssit. Täysin turhaa rahan ja ajan tuhlausta.
Niinpä, kyllä kunnon perhe saa tästä aiheesta marttyyri-itkut ja avioeron aikaiseksi. Mutta hei, rahaa säästyi kun tehtiin itse voileivät!
Tuli mieleen miesvauvojen kuningas, joka pakotti reissuun mihin en olisi halunnut lähteä. Otin matkaevääksi sipsipussukan koska itseä ei kiinnosta kiukkuperseillä vaikka mies kiukkuperseilisi. No hän sai tästäkin sitten kiukkupersekohtauksen ja alkoi ennen lähtöä väsäämään jotain lämpimiä voileipiä mitä pakkasi matkaan, joita kukaan ei syönyt. Mutta jostain syystä kiukkuperseenä piti tällainen tehdä :D Eväitä ei siis ajtellutkaan ennen kuin varauduin sipsukoilla. Onneksi oli edes ne sipsukat, niin oli matkassa jotain hyvää eikä vaan kiukkupersemiestä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä tee kaikkea yksin. Mies tietty mukaan. "Hei, vietkö roskat sillävälin kun mä pyyhin pöydän" "Katsoisitko ettei jääkaappiin jää mitään pilaantuvaa." Jne. Älä päästä sitä autolle ennenkuin koti on kunnossa.
Juu, tuo on paras neuvo. Älä päästö sitä toista autolle ennen kuin on hommat tehty. Se on yhteinen koti ja yhteinen loma. Mulla ainakin on periaate, että kun sieltä reissusta kotiin palataan, se koti ei oo kuin kaaos. Siellä ei oo tiskit haisevassa altaassa tai koneessa, roskikset ei oo täynnä, biojätettä ei oo jätetty astiaan. Sen takia just oon meillä se poliisi, joka muistuttelee, että teetkö sen tai tämän tai tuon homman, niin päästään nopeammin lähtemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä tee kaikkea yksin. Mies tietty mukaan. "Hei, vietkö roskat sillävälin kun mä pyyhin pöydän" "Katsoisitko ettei jääkaappiin jää mitään pilaantuvaa." Jne. Älä päästä sitä autolle ennenkuin koti on kunnossa.
Juu, tuo on paras neuvo. Älä päästö sitä toista autolle ennen kuin on hommat tehty. Se on yhteinen koti ja yhteinen loma. Mulla ainakin on periaate, että kun sieltä reissusta kotiin palataan, se koti ei oo kuin kaaos. Siellä ei oo tiskit haisevassa altaassa tai koneessa, roskikset ei oo täynnä, biojätettä ei oo jätetty astiaan. Sen takia just oon meillä se poliisi, joka muistuttelee, että teetkö sen tai tämän tai tuon homman, niin päästään nopeammin lähtemään.
Mutta tässä on hyvä ymmärtää se, että sinä ihan vapaaehtoisesti otat sen poliisin roolin. Toivottavasti et tehtaile nettiin marttyyrikirjoituksia siitä, kuinka joudut olemaan poliisina. Meillä kaikilla kun ei tuollaisia periaatteita ole. Minulle riittää, että roskat on viety.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on vaativa miesvauva. Mitä haluat meiltä? Itse olet puolisosi valinnut.
Onko tuo jokin sukupuoleen sidottu ominaisuus? Ei aloituksessa ole kerrottu sukupuolta, ja toiseksi, näitä löytyy ihan molemmissa sukupuolissa.
Ei löydy. Vai meneekö teidän perheessä äiti autoon odottamaan siksi aikaa että isä pakkaa lastenkin matkatavarat ja siivoaa kodin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä tee kaikkea yksin. Mies tietty mukaan. "Hei, vietkö roskat sillävälin kun mä pyyhin pöydän" "Katsoisitko ettei jääkaappiin jää mitään pilaantuvaa." Jne. Älä päästä sitä autolle ennenkuin koti on kunnossa.
Juu, tuo on paras neuvo. Älä päästö sitä toista autolle ennen kuin on hommat tehty. Se on yhteinen koti ja yhteinen loma. Mulla ainakin on periaate, että kun sieltä reissusta kotiin palataan, se koti ei oo kuin kaaos. Siellä ei oo tiskit haisevassa altaassa tai koneessa, roskikset ei oo täynnä, biojätettä ei oo jätetty astiaan. Sen takia just oon meillä se poliisi, joka muistuttelee, että teetkö sen tai tämän tai tuon homman, niin päästään nopeammin lähtemään.
Tuostapa kiva riitä tulee, kun mies vain toteaa ettei tee eikä ole syytä tehdä.
Kaverini, perheenäiti, lähti perjantai-iltana yöjunalla esiintymismatkalle Lappiin. Kotiin jäivät mies ja 17-vuotias poika. Koko perjantain hän huhki keittiössä laittaakseen viikonlopun valmiiksi ruoat jääkaappiin ja kirjoitti seikkaperäisen ohjeistuksen, miten kotona pärjätään. Sitä ennen hän oli pakannut omat tavaransa ja valmistanut esityksensä. Ja kun hän maanantaiaamuna saapuu kotiin, alkaa viikkosiivous joka hänen olisi pitänyt tehdä lauantaina. Keittiö on arvatenkin kaaoksessa, koska miesväki ei osaa edes tiskikonetta täyttää, ja vessanpönttö on täynnä sementoituneita jarrujälkiä.
Vähemmästäkin menee hermo kun pitäs lähtee ja sinä vaan juhlit sisällä
Toimikoon esimerkkinä siitä että puolison taipumuksiin tulee kiinnittää huomiota jo nuorena.
Ja itse skarpata myös: mies saattaa sanoa sinä laitat niin hyvää ruokaa, ja ai kun kotikin on nätti hienosti siivottu, siinähän sitten passaat vuosikaudet. Miehiä ei saa opettaa palveltavana olemiseen.
Älkää antako vedättää itseänne.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on vaativa miesvauva. Mitä haluat meiltä? Itse olet puolisosi valinnut.
Ja aina pakko puolison syyksi laittaa sen vaikean puolison oma vika?!
Vierailija kirjoitti:
Me lähdettiin parin viikon matkalle ja ihan huoletta jäi imuroinnit tekemättä ja puhtaat astiat koneeseen.
En ymmärrä jotain marttyyrimaista raivosiivoamista ennen lähtöä, kunhan nyt roskat muistaa viedä.
Samoin. Kerran unohtui roskis tyhjentämättä. Ei ollut paha vaikka kolme viikkoa poissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tuota. Meillä kukat kastellaan jo edellisenä päivänä, samaten jääkaappia tyhjennetään. Lapset teinit / ohjataan suoraan sängystä autoon ja pysähdytään matkalla brunssille. Lähtöpäivänä vien roskat ulos. Sängyt saa jäädä petaamatta. Elämästään saa just niin vaikeaa kun siitä tekee.
Just joo. Brunssit. Täysin turhaa rahan ja ajan tuhlausta.
Höpön löpö. Elämästä tekee nautinnollista nimenomaan kiireettömyys, hyvä ruoka ja palveluiden käyttö. Mies voi toki laittaa essun päälle ja tarjoilla ne prunssit jos ei halua maksaa niitä. Jos sen sijaan kitisee ja kiukkuperseilee niin sitten saa kitistä ja kiukkuperseillä sinkkuna rasvanäppitallilla muiden munallisten kanssa.
En oo sama mutta mitä järkee on käyttää rahaa johonkin ylihintaiseen brunssiin? Mä en halua pysähdellä mitään tunnin pysähdyksiä matkan varrella. Ja itse asiassa edes lentokoneessa en maksa pahasta ruuasta satasta viiden hengen perheeltä vaan otetaan evästä. Mieluummin käytetään se satanen illalliseen kohteessa. Tai vaikka elämyksiin. Käydään huvipuistossa tai jos lapissa ollaan, niin kullanhuuhdonnassa tai vuokrataan kiva sauna tai melontaretki. Ylihintaisia huoltoaseman pöperöitä ei ostella. Junassa voi ottaa pidemmällä matkalla jäätelöt ja kahvit, mutta junaankin mä pakkaan omaa evästä, kohtuuhintaista ja sellaista, mikä maistuu. Lapset/teini rakastaa viinirypäleitä, omenalohkoja, kolmiovoileipiä, itse tehtyjä cookieita. Sen kolmen junan tai huoltoaseman keksin hinnalla saa kotona tehtyä pellillisen tai kaksi. Tosin meillä tehdään yhdessä ennen lähtöä eväät. Jokainen saa itse vaikuttaa, mitä kassiin lähtee mukaan. Omenalohkot ja viinirypäleet on vakio mutta muuten vaihdellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tuota. Meillä kukat kastellaan jo edellisenä päivänä, samaten jääkaappia tyhjennetään. Lapset teinit / ohjataan suoraan sängystä autoon ja pysähdytään matkalla brunssille. Lähtöpäivänä vien roskat ulos. Sängyt saa jäädä petaamatta. Elämästään saa just niin vaikeaa kun siitä tekee.
Just joo. Brunssit. Täysin turhaa rahan ja ajan tuhlausta.
Höpön löpö. Elämästä tekee nautinnollista nimenomaan kiireettömyys, hyvä ruoka ja palveluiden käyttö. Mies voi toki laittaa essun päälle ja tarjoilla ne prunssit jos ei halua maksaa niitä. Jos sen sijaan kitisee ja kiukkuperseilee niin sitten saa kitistä ja kiukkuperseillä sinkkuna rasvanäppitallilla muiden munallisten kanssa.
En oo sama mutta mitä järkee on käyttää rahaa johonkin ylihintaiseen brunssiin? Mä en halua pysähdellä mitään tunnin pysähdyksiä matkan varrella. Ja itse asiassa edes lentokoneessa en maksa pahasta ruuasta satasta viiden hengen perheeltä vaan otetaan evästä. Mieluummin käytetään se satanen illalliseen kohteessa. Tai vaikka elämyksiin. Käydään huvipuistossa tai jos lapissa ollaan, niin kullanhuuhdonnassa tai vuokrataan kiva sauna tai melontaretki. Ylihintaisia huoltoaseman pöperöitä ei ostella. Junassa voi ottaa pidemmällä matkalla jäätelöt ja kahvit, mutta junaankin mä pakkaan omaa evästä, kohtuuhintaista ja sellaista, mikä maistuu. Lapset/teini rakastaa viinirypäleitä, omenalohkoja, kolmiovoileipiä, itse tehtyjä cookieita. Sen kolmen junan tai huoltoaseman keksin hinnalla saa kotona tehtyä pellillisen tai kaksi. Tosin meillä tehdään yhdessä ennen lähtöä eväät. Jokainen saa itse vaikuttaa, mitä kassiin lähtee mukaan. Omenalohkot ja viinirypäleet on vakio mutta muuten vaihdellen.
Minä, minä, minäminäminä. No me tykätään pysähdellä ja mielellämme maksetaan siitä.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini, perheenäiti, lähti perjantai-iltana yöjunalla esiintymismatkalle Lappiin. Kotiin jäivät mies ja 17-vuotias poika. Koko perjantain hän huhki keittiössä laittaakseen viikonlopun valmiiksi ruoat jääkaappiin ja kirjoitti seikkaperäisen ohjeistuksen, miten kotona pärjätään. Sitä ennen hän oli pakannut omat tavaransa ja valmistanut esityksensä. Ja kun hän maanantaiaamuna saapuu kotiin, alkaa viikkosiivous joka hänen olisi pitänyt tehdä lauantaina. Keittiö on arvatenkin kaaoksessa, koska miesväki ei osaa edes tiskikonetta täyttää, ja vessanpönttö on täynnä sementoituneita jarrujälkiä.
Meillä mä käyn työn puolesta matkoilla. Tuo on totta, että jarrujäljet on pöntössä, astianpesukone täynnä likaisia astioita, pyykinpesukone on joko täynnä tai sitten kolmen lapsen vaatteet on heidän huoneissaan likaisena. Mun työmatka voi kestää ma-pe, mut onneksi ei joka kuukausi noin pitkiä. Meillä on sama mökillä (huvilalla), että jos muu perhe on ollut siellä ja mä meen vaikka työviikon päätteeksi, niin siellä on eletty kuin pellossa. Sit me yhdessä laitellaan paikkoja kuntoon. Ja tuolla huvilalla on paha se, että me ei yksin omisteta sitä. Se on meidän käytössä tietyt viikot ja on myös 5 muuta omistajaa, niin en mä nyt haluu, että se on jokin kaatopaikka ja sit lähtöpäivänä etsitään likapyykkiä kasseihin mukaan ja ihmetellään että hups, pieni tiskikone ei vedä kaikkia likatiskejä kerralla, osa pestävä käsin. Mieluummin eläisin koko ajan niin, että ennakoidaan. Sen takia jos on yhteiselle matkalle lähtö, hoidetaan ne eväät ja pakkaukset ja muut yhdessä. Ja koti pitää jättää siistiin kuntoon, ettei tarvii matkalta tulla ja alkaa siivota ja raivata.
Mä en kans jotenkin ymmärrä tätä. Miehen mielestä kaiken pitää olla tiptop ennen reissuun lähtöä ja mä taas asennoidun, että pikkujuttuja. Ehtii mitä ehtii, kunhan saa pakkaamisen hoidettua, kukat kasteltu ja roskat pois. Se on just niin että jokaikisestä asiasta saa vaikeeta , jos haluaa. Varmaan useampi nainen olis tyytyväinen tuollaiseen mieheen? Mulle aiheuttaa lähinnä stressiä ja ahdistavan olon tollanen jatkuva säätäminen ja tekemispakko
Varmaan menee matkastakin puolen iloa jostakin tiskistä stressaamiseen. Ollaan niin epäsopivia toisillemme. Kyllä mä huolehdin aina tarpeelliset asiat kuntoon, mutten jaksa tollasta päiväkausien pakkosuorittamista. Pikkusieluista elämää jotenkin
Ei mun olo muutu siitä jääkö yksi likainen lautanen tiskialtaaseen lomaksi, mutta siitä muuttuu jos koko ajan stressataan jostain epäolennaisuuksista.
Kukat voi kastella edellispäivänä, myös eväät voi tehdä edellispäivänä. Roskat voi viedä kun lähtee ovesta ulos. En ymmärrä miksi kaikki pitää tehdä vasta siinä vaiheessa kun mies on jo autossa ? Vai tuleeko se yllätyksenä että olette lähdössä
Höpön löpö. Elämästä tekee nautinnollista nimenomaan kiireettömyys, hyvä ruoka ja palveluiden käyttö. Mies voi toki laittaa essun päälle ja tarjoilla ne prunssit jos ei halua maksaa niitä. Jos sen sijaan kitisee ja kiukkuperseilee niin sitten saa kitistä ja kiukkuperseillä sinkkuna rasvanäppitallilla muiden munallisten kanssa.