"ei saa ottaa toisen kädestä" Kuinka kuuluu toimia?

jos Maija ei silti anna lelua Matille, sanon että äiti ottaa sen sinulta pois sitten ja antaa itse Matille jos sinä et osaa leikkiä kivasti, ja sinä tulet seuraavasta kerrasta jäähylle istumaan jos et osaa olla kivasti.

Oppiipahan Maija samalla, miltä se tuntuu, kun kädestä viedään

Mutta meillä on nyt kyllä selitetty (tulevia tilanteita varten), että aikuinen saa ottaa kädestä, jos on jotain vaarallista kädessä tai tekee jotain, mitä ei saisi.

miksi äiti saa rikkoa sääntöä

toisen kädestä ottanut.

Raivostuttaa vanhemmat jotka eivät tee mitään, vaikka heidän lapsensa ottaa lelun toisen lapsen kädestä.

Ellei Maija anna lelua toisellakaan kehoituksella, niin sanot että sinä otat sen pois. Ellei osata leikkiä sen jälkeen riitelemättä, puutut asiaan.



Mutta mitä jos Matti vei lelun Maijalta, ja hän vain otti sen takaisin? Kannattaa välttää tarpeetonta ankaruutta, ellei asioiden kulusta tiedä varmasti. Pääasia etteivät lapset kilju, pikkukinat saavat selvittää keskenään.

niin ja kun sanot että palautat lelun Matille, tietysti teet sen myös.



Yritä ohjata Maijaa keskittymään leikkimisen jatkamiseen.

poliisillakin on eri oikeudet kuin taviksilla. Kyllä se lapselle on hyvä tehdä selväksi, että vanhempia on kunnioitettava, ja vanhempi saa puuttua tilanteisiin, mihin lapsi ei saa.

niin äiti ottaa.

Selkeä juttu, miksi tästäkin pitää vääntää!

mutta voit kysyä, haluaako toinen vaihtaa." Tähän yritän kannustaa, sillä joskus lapset suostuvat vaihtamaankin.



Kun on ottanut kädestä ilman lupaa, sanon "Annatko itse takaisin vai antaako äiti?" ja sitten lasken hitaasti kolmeen, jos ei vielä tapahdu. Yleensä antaa itse takaisin.

hyvä pointti: äiti ennenkaikkea ANTAA Matille lelun takaisin

se on Maijan kädessä ilman lupaa. Ts. Maijan kuuluu antaa se takaisin Matille, ja jos Maija ei suostu sitä itse tekemään, äiti tekee sen hänen puolestaan. Äiti ei anasta lelua Maijalta itselleen leikkiäkseen sillä, joten se on eri asia kuin se että Maija on alunperin anastanut lelun Matin kädestä.

Mulla on ystävä, joka asettaa lapsensa muiden edelle. Sääntöjä ei tarvitse noudattaa ja ilkeä saa olla.



Hänen 5-vuotias tuli ja nappasi rumalla tavalla kirjan tuttavaperheen taaperolta. Vauva alkoi itkemään ja pyysin lasta palauttamaan kirjan. Kun tyttö ei totellut, otin kirjan häneltä ja annoin sen takaisin taaperolle. Ystäväni seurasi tilannetta vierestä ja houkutteli taaperon katsomaan toisaalle, samaan aikaan hän nappasi kirjan ja antoi sen tyttärelleen.



Vaikka kumpikaan lapsista ei ollut omani, jotenkin inhotti tilanne. Etenkin kun ystäväni toiminta on aina samantasoista. Hänen lapsensa ovat aina etusijalla, tarkoitti se sitten vaikka vieraillessa pyyntöä syöttää lapset keittiön pöydällä, jonka ystäväni sujuvasti sivuutta niin, että ruokkii lapsensa sohvalla. Nämä kun tarvitsevat pehmeän istuimen takamuksilleen :/

Tavaran palauttaminen on siis eri asia kuin se että äiti tekisi kuten Maija.

Jos lapsi tekee pahaa tai väärin. Siihen puututaan. Esimerkiksi jos lapsella on kynä ja sotkee sillä seinää; mitä teet? Otat kynän pois ja kiellät. Laitat nurkkaan jne.



Tavara ensin pois lapselta, torutaan tai rangaistaan. Tilanteen mukaan.



Ja niinkun joku aikasemmin kirjoitti: lapsi itsekin huomaa miltä kivan lelun vieminen tuntuu.

Mua sitten ärsyttää yhden tutun käyttäytyminen, kun hänen lapsensa ottaa jotain toisen kädestä. Äiti ei joko noteeraa ollenkaan tai hakee tälle toiselle lapselle jonkun muun lelun: "Ota sinä tämä kun eidän "Leevi" haluaa leikkiä sillä toisella lelulla." Yritä siinä sitten opettaa omille lapsille mikä on oikein ja mitä saa tehdä. Sama linja kaikessa muussakin, mitä heidän lapset tekee. Nuorimmainen on oppinut hyvin, että kun tarpeeksi huutaa, saa varmasti tahtonsa läpi (ikää 2v.).

Äiti sanoo "EI saa ottaa toisen kädestä, ANNETAAN lelu takaisin Matille" ja samalla ottaa hellästi mutta päättävästi Maijan lelua pitävästä kädestä kiinni ja ojentaa tuota kättä Mattia kohti, ja jos Matti ei ota lelua/Maija ei sitä irrota, äiti toisella kädellään vielä nätisti irrottaa lelun Maijan kädestä ja ojentaa sen Matille.



Niin että Maijalle tulisi tavallaan tunne, että hän ainakin "osin" ITSE antoi lelun takaisin, ja näin oppisi tuon toiminnan mallin ihan fyysisellä tasolla.



Jos tulee huuto ja kiukkukohtaus, niin sitten ollaan niin kuin kohtauksen aikana yleensä - rauhoittuminen sylissä muualla, tai huomion ohjaaminen toiseen leluun tai mikä milloinkin toimisi...



Kertokaa mullekin jos tämä teoriani ei toimi, sillä meillä nuorin 2v. ja nuo kädestä ottamis jutut alkaa olla ajankohtaisia...! (Onneksi lapsi päivähoidossa ja aika vähän tarttee olla hiekkiksellä itse lapsen kanssa.)

Edellisten lasten kohdalta en enää oikei muista miten toimittiin.

Vierailija kirjoitti:

poliisillakin on eri oikeudet kuin taviksilla. Kyllä se lapselle on hyvä tehdä selväksi, että vanhempia on kunnioitettava, ja vanhempi saa puuttua tilanteisiin, mihin lapsi ei saa.

Up