mikä on sairain juttu mitä sulle on käyny paistopisteellä?

En ole ihan vakuuttunut niiden kaikkien lähmimien pihtienkään hygieenisyydestä. 

Housuihin paskotulta viinaripulilta haiseva likainen spurgu puristeli Lahden Launeen Lidlissä kaikki paistopisteen sämpylät läpi mustilla tahmakäsillään, eikä sitten ostanut mitään. Siitä Lidlistä en enää paistotuotteita osta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä valkosipulivoipatonkeja on tosi hankala ottaa pihdeillä, koska ne hyvin helposti putoaa lattialle. Kun pihdeillä ei saa niistä kunnon pitävää otetta. Otankin sellaisen aina käsin, silloin kun sellasen ostan. Naukukaa kuinka paljon haluatte. Muut paistopistetuotteet otan aina niillä pihdeillä.

Mä käyn yleensä kipaiseen muovisen hedelmäpussin ja laitan sen käteen niin et voin sujauttaa sinne patongin niin etten koske paljain käsin.

Muovipussissa patonki säilyy pehmeänä seuraavaan päivään.

JOS pitää pehmeistä patongeista. Eikö ne oikeaoppisesti pitäisi olla rapeakuorisia? (mulle käy molemmat :D )

Vierailija kirjoitti:

En ole ihan vakuuttunut niiden kaikkien lähmimien pihtienkään hygieenisyydestä. 

Tosiaan, voisi olla parempi ottaa hedelmä pussi ja sillä noukkia paistopisteen tuotteet. 

Korona-ajan hyviä puolia oli, että paistopisteen tuotteet oli valmiiksi pussitettuja.

Tämä ei ole paistopisteeltä, mutta näin kerran kun yksi mummo avasi sulatejuustolevitteen kannen seka folion ja kurkki millaista levite on ja sitten laittoi kannen kiinni ja levitteen takaisin hyllyyn.

Kerran näin kun yksi nainen (keski-ikäinen) vaihtoi einesruuan pahvikääreen alehitaiseen pahvikääreeseen ja siihen lähes vanhentuneeseen tuotteeseen tuli sitten se normihintainen kääre päiväyksineen.

Olen myös nähnyt kun yksi naisasiakas punnitsi tomaatit, liimasi hintatarran ja sitten lisäsi 2 tomaattia pussiin.

Toivon että jäivät valvontakameroihin.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole paistopisteeltä, mutta näin kerran kun yksi mummo avasi sulatejuustolevitteen kannen seka folion ja kurkki millaista levite on ja sitten laittoi kannen kiinni ja levitteen takaisin hyllyyn.

Kerran näin kun yksi nainen (keski-ikäinen) vaihtoi einesruuan pahvikääreen alehitaiseen pahvikääreeseen ja siihen lähes vanhentuneeseen tuotteeseen tuli sitten se normihintainen kääre päiväyksineen.

Olen myös nähnyt kun yksi naisasiakas punnitsi tomaatit, liimasi hintatarran ja sitten lisäsi 2 tomaattia pussiin.

Toivon että jäivät valvontakameroihin.

Olen nähnyt vastaavaa sikailua ja ihmetellyt kuinka he kehtaavat. Aina joku huomaa tällaisen ala-arvoisen toiminnan. Jollei valvontakameroista, niin toinen asiakas.

Se että minua moinen tyhjänpäiväisyys ei kiinnosta olen varmaan jäänyt paljon elämästäni vaille kun paistopiste on aivoissani  ja niiden ajatusmaailmassa nollan arvoinen.Sen sijaan harmittaa kun en ole koskaan liukastunut banaaninkuoreen, elokuvissa kuulema voi käydä näin.

Joskus olen nähnyt lasten maistelemassa alatason karkkeja ja laittavan niitä sitten takaisin. Ne alatason karkit ovatkin usein yhtenä möykkynä.

Talvella lapset kauhovat karkkeja pussiin virttyneillä lapasilla.

Itse lopetin irtokarkkien ostamisen silloin kun Filmtown lopetti kaupungissamme. 

Siellä oli tiukka valvonta. Olin kerran paikalla kun joltain varhaisteiniltä putosi kauha lattialle, niin myyjä oli haukkana paikalla ottamassa kauhan pesuun. Tätä ei tapahdu muissa kaupoissa. Kukaan ei ehdi valvomaan.