Esimieheni kiusaa minua. En enää tiedä mihin ottaisin yhteyttä.
Esimieheni on kiusannut minua nyt noin vuoden verran. Hän vetää mattoa jalkojeni alta toistuvasti, ei ole päätösteni / töitteni tukena, ei tervehdi, ei anna pitää ylitöitä vapaana (kun niistä ei edes makseta) jne.
Olen valittanut asiasta hänen esimiehelleen, joka on vähintäänkin yhtä ääliö. Olen valittanut asiasta yrityksemme henkilöstöpäällikölle, ei noteerausta. Pitää minua vainoharhaisena.
Pidän työstäni, eikä tätä työtä ole muissa yrityksissä, tässä mittakaavassa (kv). En siis aio lähteä pois. Mutta ei tämä näinkään voi jatkua, että esimies aiheuttaa pahan mielen ja ahdistuksen säännöllisesti.
Nyt olen raskaana (hän ei tiedä sitä) ja tietenkin on tunteet enemmän pinnassa. Hillitsen itseni, koska olen meistä se kehittyneempi. Mutta sisällä kiehuu niin että pitää välillä lähteä ulos jäähylle.
Olen selvinnyt tästä työstä toistaiseksi ottamalla viiniä aina tarpeen tullen, siis viikonloppuisin. Kun ahdistaa niin kummasti lasillinen pari lievittää tuskaa.
Nyt mietin, että miten mahtaa pää kestää, kun ei ole edes tuota viinivaihtoehtoa! (Raskaus siis ihan alussa). En kestä ajatusta, että minun pitää katsoa tuon äijän kiusaamista vielä puoli vuotta.
Olen sotinut tuota äijää vastaan (+ muita siihen ääliökerhoon kuuluvia tyhjäntoimittajaherroja vastaan) jo pitkään. En enää jaksa. He vain suojelevat toisiaan ja nainen tässä miesvaltaisessa konsernissa on aina se " vaikea ja väsynyt" . Helkkari soikoon.
Nyt siis täytyy opetella olemaan välittämättä. Aivot ja tunteet narikkaan ja antaa olla. Mutta kun sekään ei käy. Tässä työssä ei voi tehdä mitään, ellei ole motivaatiota, ideoita ja johdon tukea.
Kommentit (7)
Olen todella pahoillani puolestasi, olen kokenut samantapaisen tilanteen. Huomasin, että (omassa tapauksessani) apua hakiessaan löi vaan päätään seinään. " Mitään ei voida tehdä."
Purin hammasta, avauduin työkavereille ja nyyhkin ystäville - ja äitiysvapaan jälkeen vaihdoin työpaikkaa. Tästä ei sinulle kyllä apua ollut, mutta Tsemppiä!
Työpaikallasi on luultavasti työsuojeluvaltuutettu, jolle voit puhua asiasta. Toinen vaihtoehto on työterveyshuolto.
voin todella aphoin esimieheni käytöksestä johtuen. Puhuin asiasta ylemmälle esimiehelle, neuvolassa (olin myös raskaana) ja työterveyshuollossa. Työterveyshuolto otti yhteyttä työsuojelupiiriin. Työnohjauksessa kävimme, siitä ei kyllä ollut apua. Esimies ei tajunnut, mikä on ongelmana. Siitä lähtien vain kylmästi lopetin ylitöiden teon ja hänen hommiensa hoitamisen (hän niitä pitkään nakitti minulle, omia hommiaan. Ja minä tyhmä tein)
Pidin kaikki rästissä olleet lomapäivät ennen äitiyslomaa ja pyysin työterveyshuollosta sairaslomaa äitiyslomaan saakka (jäi lopuksi vain kaksi viikkoa saikkua). Syyksi sanoin, etten jaksa henkisesti töissä esimihestä johtuen. Ongelma oli silloin heillä jo valmiiksi tiedossa, kun olin siitä aiemmin puhunut. Äitiysloman jälkeen palasin samaan firmaan töihin, mutta eri yksikköön, eri esimiehen alaisuuteen. Ja nyt kaikki on kivasti :)
terv. myös yksi esimiehen kiusaama, tällä hetkellä hoitovapaalla vielä enkä halua enää takaisin entiseen työhön
Vierailija:
Olen todella pahoillani puolestasi, olen kokenut samantapaisen tilanteen. Huomasin, että (omassa tapauksessani) apua hakiessaan löi vaan päätään seinään. " Mitään ei voida tehdä."Purin hammasta, avauduin työkavereille ja nyyhkin ystäville - ja äitiysvapaan jälkeen vaihdoin työpaikkaa. Tästä ei sinulle kyllä apua ollut, mutta Tsemppiä!
Kun töihinpaluu tuli ajankohtaiseksi, niin aloin hakea uutta työtä ja sellaisen löysin. Irtisanouduin entisestä, se oli mukavaa :)
Vierailija:
terv. myös yksi esimiehen kiusaama, tällä hetkellä hoitovapaalla vielä enkä halua enää takaisin entiseen työhönVierailija:
Olen todella pahoillani puolestasi, olen kokenut samantapaisen tilanteen. Huomasin, että (omassa tapauksessani) apua hakiessaan löi vaan päätään seinään. " Mitään ei voida tehdä."Purin hammasta, avauduin työkavereille ja nyyhkin ystäville - ja äitiysvapaan jälkeen vaihdoin työpaikkaa. Tästä ei sinulle kyllä apua ollut, mutta Tsemppiä!
ph-paikka ja en voi uutta aloittaa ennen kuin lapsi pääsee hoitoon. Hoidon aloittamisen jälkeen jos ei pian löydy uutta työtä niin pakkohan se on sinne vanhaan paskaan mennä. Enhän minä voi kotiinkaan jäädä kökkimään ja odottamaan uutta työtä. Rahatilanne ei kuitenkaan anna periksi irtisanoutua ja etsiä työtä :( Voi että mikä pattitilanne.
Vierailija:
Kun töihinpaluu tuli ajankohtaiseksi, niin aloin hakea uutta työtä ja sellaisen löysin. Irtisanouduin entisestä, se oli mukavaa :)Vierailija:
terv. myös yksi esimiehen kiusaama, tällä hetkellä hoitovapaalla vielä enkä halua enää takaisin entiseen työhönVierailija:
Olen todella pahoillani puolestasi, olen kokenut samantapaisen tilanteen. Huomasin, että (omassa tapauksessani) apua hakiessaan löi vaan päätään seinään. " Mitään ei voida tehdä."Purin hammasta, avauduin työkavereille ja nyyhkin ystäville - ja äitiysvapaan jälkeen vaihdoin työpaikkaa. Tästä ei sinulle kyllä apua ollut, mutta Tsemppiä!
yritä sinnitellä vielä äitiyslomaan asti. Jos tilanne käy ylivoimaiseksi, hae sairauslomaa. Ehkä firmassa tapahtuu henkilövaihdoksia, kun olet äitiyslomalla. Entä voisitko vaihtaa firman sisällä toisen pomon alaisuuteen?