Säästäminen ja sijoittaminen menetti merkityksensä, kun sain äkisti paljon rahaa
Olen säästänyt ja sijoittanut kohta 10 vuotta. On ollut tavoitesumma mihin yritän päästä, pörssikursseja olen seurannut päivittäin, alan podeja kuuntelin, seurannut sijoittajia instassa jne.
Isäni kuoli keväällä, ei oltu tekemisissä vuosiin. Vanhempani erosivat 90-luvulla ja isän alkoholiongelma siitä vain paheni. Joi firmansa jne. Sittemmin on raitistunut ja elellyt erakkona. Yllätyksekseni perin yli 100.000e. Yhtäkkiä sijoitettavaa rahaa on ihan älyttömästi ja rahan tiristäminen palkasta säästöön on nyt turhaa.
Jotenkin tyhjä olo. Ei mitään tavoiteltavaa, ei pinnisteltävää, ei onnistumisen tunnetta. Outoa, vai onko?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei ole kovin iso raha. Sillä ei saa asuntoa kuin jostain edulliselta alueelta. Tuollaisen rahan pystyy tuhlaamaan helposti lyhyessä ajassa jos törsäilee turhaan.
Mutta tuo toimisi hyvin sijoittamisen pesämunana. Sillä voisi päästä hyvin liikkeelle.
Ei asuntoa ehkä, mutta sillä voi elää vuosia tekemättä töitä.
Voi luoja olispa mulla sama ongelma
t. vakavan sairauden takia työkyvytön ja serkut peri mökit yms, katotaan mitä mulle jää sit joskus jos elän vanhempiani pidempään
Eihän tollasella sadallatonnilla elä kuin pari kolme vuotta jos säästeliäästi elelee. Rahat poikimaan ja tavoitteet korkeammalle!
Pystyn samastumaan sinuun, Ap. Isäni on vielä elossa, mutta perintöä tulossa arviolta 100-300t, en tiedä tarkalleen. En odota sitä innolla, koska tiedän sen vaikuttavan omaan onnellisuuteen negatiivisesti. Paras tunne tulee itse tienatuista rahoista. Minulla menee jo nyt ihan hyvin, enkä tarvitse mitään ylimääräisiä isoja rahoja. Pidän siitä kun voin vähitellen tienata, säästää ja sijoittaa. Voisihan perinnön lahjoittaa jonnekin, mutta sen kohteen pitäisi olla tarkkaan valittu eikä päätyä millekään välistävetäjille.
Vierailija kirjoitti:
Pystyn samastumaan sinuun, Ap. Isäni on vielä elossa, mutta perintöä tulossa arviolta 100-300t, en tiedä tarkalleen. En odota sitä innolla, koska tiedän sen vaikuttavan omaan onnellisuuteen negatiivisesti. Paras tunne tulee itse tienatuista rahoista. Minulla menee jo nyt ihan hyvin, enkä tarvitse mitään ylimääräisiä isoja rahoja. Pidän siitä kun voin vähitellen tienata, säästää ja sijoittaa. Voisihan perinnön lahjoittaa jonnekin, mutta sen kohteen pitäisi olla tarkkaan valittu eikä päätyä millekään välistävetäjille.
Rahoja voi käyttää myös hyväntekeväisyyteen, kohteita on loputtomasti. Ja siitä tulee hyvä mieli päinvastoin kuin perimisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyn samastumaan sinuun, Ap. Isäni on vielä elossa, mutta perintöä tulossa arviolta 100-300t, en tiedä tarkalleen. En odota sitä innolla, koska tiedän sen vaikuttavan omaan onnellisuuteen negatiivisesti. Paras tunne tulee itse tienatuista rahoista. Minulla menee jo nyt ihan hyvin, enkä tarvitse mitään ylimääräisiä isoja rahoja. Pidän siitä kun voin vähitellen tienata, säästää ja sijoittaa. Voisihan perinnön lahjoittaa jonnekin, mutta sen kohteen pitäisi olla tarkkaan valittu eikä päätyä millekään välistävetäjille.
Rahoja voi käyttää myös hyväntekeväisyyteen, kohteita on loputtomasti. Ja siitä tulee hyvä mieli päinvastoin kuin perimisestä.
Useimmissa "hyväntekeväisyys" järjestöissä 90 % rahoista päätyy aivan muualle kuin sinme minne pitäisi.
Tavoite vain korkeammalle nyt kun rahaa on enemmän. Minäkin sain mitättömän lottovoiton kerran ja tavoite nousi heti. Eihän rahan keräämisessä ole mitään kattoa eikä ylärajaa. Siksihän miljonääritkin kerää enemmän ja enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tollasella sadallatonnilla elä kuin pari kolme vuotta jos säästeliäästi elelee. Rahat poikimaan ja tavoitteet korkeammalle!
Elää kyllä pidempään kun on velaton asunto ja lapset omillaan.
Ehkä sinun pitää tarkastella kulutustottumuksiasi.
Vierailija kirjoitti:
Tavoite vain korkeammalle nyt kun rahaa on enemmän. Minäkin sain mitättömän lottovoiton kerran ja tavoite nousi heti. Eihän rahan keräämisessä ole mitään kattoa eikä ylärajaa. Siksihän miljonääritkin kerää enemmän ja enemmän.
Milksi kerätä aina vaan lisää?
Mulle on äitini ilmoittanut, että jättää minut perinnöttömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sata tonnia ole paljon. Et ole rikas ap. Jos on yli miljoonan sijoitusvarallisuus, niin sitten alkaa olla rikas.
Miljoonan jos jakaa vaikka 25 vuodelle, niin eihä se ole kuin 40.000e /vuosi.
Eikö se muka ole paljon?
25-vuoden päästä 40.000e voi olla varsin vähän rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tollasella sadallatonnilla elä kuin pari kolme vuotta jos säästeliäästi elelee. Rahat poikimaan ja tavoitteet korkeammalle!
Elää kyllä pidempään kun on velaton asunto ja lapset omillaan.
Ehkä sinun pitää tarkastella kulutustottumuksiasi.
Elää sitten 3 tai 5 vuotta, sama se. Jossei ole rahalle mitään erityistä käyttöä niin paras panna poikimaan lisää. Sitten kun on loppuelämä turvattu niin fiilis on hyvä, ei tartte stressaa yt-neuvotteluista tai taloyhtiön rempoista tai auton hajoamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sata tonnia ole paljon. Et ole rikas ap. Jos on yli miljoonan sijoitusvarallisuus, niin sitten alkaa olla rikas.
Miljoonan jos jakaa vaikka 25 vuodelle, niin eihä se ole kuin 40.000e /vuosi.
Eikö se muka ole paljon?
25-vuoden päästä 40.000e voi olla varsin vähän rahaa.
Siksikin kannattaa sijoittaa se itse pääoma ja nauttia vain 3-4% vuodessa tuottoja. Silloin pääoma kasvaa inflaation mukana ja saa vuosittain ostovoimaltaan saman tai jopa kasvavan potin käyttöön.
Eikö se muka ole paljon?