Lue keskustelun säännöt.
Karu fakta: MILLÄÄN MUULLA ei ole väliä parinmuodostuksessa kuin ulkonäöllä
04.06.2026 |
Hyvännäköiset jännänaiset ja -miehet viedään aina.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo uutisia murhaajista, niin sekä miehet, että naiset on hyvän näköisiä.
Ne huonomman näköiset ei pääse edes tarpeeksi lähelle ihmisiä murhatakseen...
Sellaiset harhat inkkelillä tänään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena nainen arvostaa vain komeaa miestä ja komea mies kaunista naista. Ikää tullessa enemmän ihminen arvostaa hyvää luonnetta ja yhteensopivuutta sekä tietenkin sitä rahulia.
Vierailija kirjoitti:
Totta ja sen takia tavis miehe ovatkin ikisinkkuja kun tavis naisille kelpaa vain brad pittiin näköinen komea top 10 mies.
Enpä ole itse tavisnaisena kenenkään mielenkiinnonkohteena koskaan ollut. En tavismiesten enkä brad pittin.
Vierailija kirjoitti:
Ei koreallakaan ulkonäöllä pääse kovin pitkälle, jos sosiaaliset taidot puuttuu kokonaan. Ääriesimerkkinä yksi huomattavan komea mies, joka yritti minua suunnilleen kahden minuutin tuttavuuden jälkeen kysymällä ensin tietä jonnekin ja sitten yhtäkkiä vaan että "seksiä?" Siis ihan kadulla, ei missään baarissa tms. Joo ei tippunu.
Eihän tuossa ollut kyse mistään sosiaalisista taidoista!
Minä uskon vakaasti kyllä (ihan näin miehenä) että tavismiehen on selvästi helpompi erottua edukseen naisten silmissä muilla attribuuteilla kuin ulkonäöllä kuin vastaavan naisen on. Eli vaikka hyvä ulkonäkö on aina iso helpotus, on se sitä vielä enemmän naiselle kuin miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ja muut kaltaisensa voisi mennä tekemään prisma-testin ja sen jälkeen raportoida havainnoistaan. Siis jos pystyy lähtemään ulos hikikomerostaan hetkeksi eroon somesta....
Ei pidä lainkaan paikkansa. Mene sinne Prismaan katsomaan.
Siellä tulee vastaan jos jonkinmoista pariskuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä lainkaan paikkansa. Mene sinne Prismaan katsomaan.
Siellä tulee vastaan jos jonkinmoista pariskuntaa.
Mistä tiedät onko ne pariskuntia. Ehkä sisko ja veli. Tai kavereita. Tai työkavereita. Tai miehellä on paljon rahaa.
Ok, ota sinä hyvännäköinen ja väkivaltainen narkkari jonka kanssa ei ole mitään yhteistä. Jos siis tahdot. Me muut voidaan etsiä kunnon puolisoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ns. "sosiaaliset taidot" ja "itseluottamus" tulee suureksi osaksi ulkonäöstä. "Sinulta puuttuu vain itsevarmuutta" on yleensä vain sitä, että puuttuu ulkonäköä, itseasiassa. 90% sosiaalisesta itsevarmuudesta tulee ulkonäöstä. On vaikea olla itsevarma, jos näyttää rumalta. Ihan sama kuinka älykäs tms. on, ihmiset tulkitsee sinut surkimukseksi hyvin helposti. Vaikka olisit miten pitkälle kouluttautunut ja sanavalmis, eivät he sinua kuuntele, ellet itsepintaisesti tunge esille. Sinua ei varsinaisesti haluta esille.
Niinpä. Siksi olenkin luovuttanut, koska sairauden jäljiltä näytän vastenmieliseltä. Eikä kukaan tietenkään halua kroonisesti sairasta ja toimintakyvyltään rajoittunuttakaan. Täysin valmis hautaan, 40 vuodessa on jo nähty, mitä paskaa "elämä" on. Ei kiinnosta toinen mokoma yksin ja aina vain raihnaisempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on naamastaan ruma, olen asiasta johonkin vastaavaan ketjuun jokunen kuukausi sitten kirjoittanut. Hän on itsevarma ja todella tasainen luonne. Enemmän johtuu perusluonteesta ja turvallisesta, hyvästä kotikasvatuksesta. Kroppa hänellä on kuosissa ja juuri se terve, vakaa itseluottamus, eikä hän ole ikinä haaveillut vaikkapa irtoseksistä tai että naiset keikistelisivät hänelle.
Joten sitten klassisilla standardeilla ruma, näkyvästi vammautunut naama ei ole aiheuttanut kompleksia. Hän ei ole lähtenyt edes korjaamaan asiaa esteettisesti vaikka se olisi kustannettu julkiselta puolelta.
Minä olen kaunis. En mikään laitettu huippuinfluensseri, mutta oikeasti ihan selkeästi kaunis. Molemmat olemme miehen kanssa pienituloisia ja anoppi on sanonutkin, että ihmetteli miten mies on minut saanut kun mikään omaisuus ei voi olla syynä (rumasti sanottu) ja oli asiasta jotenkin epäluuloinen aluksi. Saan edelleen kuulla rumia kommentteja ulkonäöllisestä epäsuhdastamme ja myönnän että sosiaalisesti asia vaivasi ja ahdisti minua aluksi, etenkin kun omat ystävät eivät osanneet suhtautua. Siitä tuli riitaakin.
Ihmiset ovat todella ulkonäkökeskeisiä ja monet epävarmoja.
Jaamme mieheni kanssa kaksi todella tärkeää harrastusta (joista toinen on salillakäyntiin liittyvä), mieheni on todella älykäs, kovassa kunnossa fyysisesti ja ennen kaikkea juuri turvallinen sen itsevarmuuden kautta.
Moni ajattelee, että kun nainen haluaa turvallisen miehen niin sillä tarkoitetaan kilttiä, tottelevaista tai naistyypillisen herkkää ja empaattista hoivamiestä. Mutta itse tarkoitan sillä miestä, jonka voi luottaa olevan mahdollisimman rehellinen ja vakaa. Ei pettämistä, passiivisaggressiivista sekoilua, itsetunto-ongelmia, kontrollia...
Eli en allekirjoita aloituksen väitettä. Rumatkin pariutuu, kroonisesti sairaat pariutuu, vammautuneet pariutuu, vanhukset pariutuu, on epäsuhtaisia pareja ilman miljoonaomaisuuksia taustalla jne
Kaikki tietää sen efektin kun naapuri ostaa uuden auton. Sinä olisit pärjännyt vanhalla. Olit tyytyväinen ja jopa vähän ylpeä mutta nyt sinunkin on pakko saada uudempi ja hienompi ja ylellisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on naamastaan ruma, olen asiasta johonkin vastaavaan ketjuun jokunen kuukausi sitten kirjoittanut. Hän on itsevarma ja todella tasainen luonne. Enemmän johtuu perusluonteesta ja turvallisesta, hyvästä kotikasvatuksesta. Kroppa hänellä on kuosissa ja juuri se terve, vakaa itseluottamus, eikä hän ole ikinä haaveillut vaikkapa irtoseksistä tai että naiset keikistelisivät hänelle.
Joten sitten klassisilla standardeilla ruma, näkyvästi vammautunut naama ei ole aiheuttanut kompleksia. Hän ei ole lähtenyt edes korjaamaan asiaa esteettisesti vaikka se olisi kustannettu julkiselta puolelta.
Minä olen kaunis. En mikään laitettu huippuinfluensseri, mutta oikeasti ihan selkeästi kaunis. Molemmat olemme miehen kanssa pienituloisia ja anoppi on sanonutkin, että ihmetteli miten mies on minut saanut kun mikään omaisuus ei voi olla syynä (rumasti sanottu) ja oli asiasta jotenkin epäluuloinen aluksi. Saan edelleen kuulla rumia kommentteja ulkonäöllisestä epäsuhdastamme ja myönnän että sosiaalisesti asia vaivasi ja ahdisti minua aluksi, etenkin kun omat ystävät eivät osanneet suhtautua. Siitä tuli riitaakin.
Ihmiset ovat todella ulkonäkökeskeisiä ja monet epävarmoja.
Jaamme mieheni kanssa kaksi todella tärkeää harrastusta (joista toinen on salillakäyntiin liittyvä), mieheni on todella älykäs, kovassa kunnossa fyysisesti ja ennen kaikkea juuri turvallinen sen itsevarmuuden kautta.
Moni ajattelee, että kun nainen haluaa turvallisen miehen niin sillä tarkoitetaan kilttiä, tottelevaista tai naistyypillisen herkkää ja empaattista hoivamiestä. Mutta itse tarkoitan sillä miestä, jonka voi luottaa olevan mahdollisimman rehellinen ja vakaa. Ei pettämistä, passiivisaggressiivista sekoilua, itsetunto-ongelmia, kontrollia...
Eli en allekirjoita aloituksen väitettä. Rumatkin pariutuu, kroonisesti sairaat pariutuu, vammautuneet pariutuu, vanhukset pariutuu, on epäsuhtaisia pareja ilman miljoonaomaisuuksia taustalla jne
Mies on todella älykäs, mutta köyhä. Tässä on pieni ristiriita …
eli bimbo joka ei osaa edes nimeään tavata olis paras...lykka till
Vierailija kirjoitti:
Ja taas kerran aloittajaa voisi kehottaa käymään siellä Prismassa katselemassa niitä perusperttejä ja perttiinoja. Siellä on mukava läpileikkaus suomalaisista pariskunnista. Kaikennäköisille ja -kokoisille on näemmä vaan löytynyt ottaja, eiköstä jookosta?
Saako myös cittarissa käydä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta ja sen takia tavis miehe ovatkin ikisinkkuja kun tavis naisille kelpaa vain brad pittiin näköinen komea top 10 mies.
Ja tavis miehille se instabeibe
Ja koska instabeidet eivät halua lisääntyä, kuolee ihmiskunta sukupuuttoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on naamastaan ruma, olen asiasta johonkin vastaavaan ketjuun jokunen kuukausi sitten kirjoittanut. Hän on itsevarma ja todella tasainen luonne. Enemmän johtuu perusluonteesta ja turvallisesta, hyvästä kotikasvatuksesta. Kroppa hänellä on kuosissa ja juuri se terve, vakaa itseluottamus, eikä hän ole ikinä haaveillut vaikkapa irtoseksistä tai että naiset keikistelisivät hänelle.
Joten sitten klassisilla standardeilla ruma, näkyvästi vammautunut naama ei ole aiheuttanut kompleksia. Hän ei ole lähtenyt edes korjaamaan asiaa esteettisesti vaikka se olisi kustannettu julkiselta puolelta.
Minä olen kaunis. En mikään laitettu huippuinfluensseri, mutta oikeasti ihan selkeästi kaunis. Molemmat olemme miehen kanssa pienituloisia ja anoppi on sanonutkin, että ihmetteli miten mies on minut saanut kun mikään omaisuus ei voi olla syynä (rumasti sanottu) ja oli asiasta jotenkin epäluuloinen aluksi. Saan edelleen kuulla rumia kommentteja ulkonäöllisestä epäsuhdastamme ja myönnän että sosiaalisesti asia vaivasi ja ahdisti minua aluksi, etenkin kun omat ystävät eivät osanneet suhtautua. Siitä tuli riitaakin.
Ihmiset ovat todella ulkonäkökeskeisiä ja monet epävarmoja.
Jaamme mieheni kanssa kaksi todella tärkeää harrastusta (joista toinen on salillakäyntiin liittyvä), mieheni on todella älykäs, kovassa kunnossa fyysisesti ja ennen kaikkea juuri turvallinen sen itsevarmuuden kautta.
Moni ajattelee, että kun nainen haluaa turvallisen miehen niin sillä tarkoitetaan kilttiä, tottelevaista tai naistyypillisen herkkää ja empaattista hoivamiestä. Mutta itse tarkoitan sillä miestä, jonka voi luottaa olevan mahdollisimman rehellinen ja vakaa. Ei pettämistä, passiivisaggressiivista sekoilua, itsetunto-ongelmia, kontrollia...
Eli en allekirjoita aloituksen väitettä. Rumatkin pariutuu, kroonisesti sairaat pariutuu, vammautuneet pariutuu, vanhukset pariutuu, on epäsuhtaisia pareja ilman miljoonaomaisuuksia taustalla jne
Mies on todella älykäs, mutta köyhä. Tässä on pieni ristiriita …
Miehellä on oma talo, toimiva auto ja perittyä metsää. Kyllä sitä voi olla ihan Mensan jäsen (plääh, ainoita lieviä turn offeja ukossani, koska omat mielikuvat mensailusta), eikä suinkaan orientoitunut tahkoamaan rahaa. Tekee sitä työtä mitä jaksaa sen minkä huvittaa. Ei ole yhtään velkaa.
Esimerkiksi sen verran, että on itsenäisyys ja vapaus.
Itsekään en tyhmä ole, mutta en ole koskaan ollut kiinnostunut tekemään määräänsä enempää töitä eli teen yrittäjänä tasan sen minkä jaksan, enkä tosiaan halua esimerkiksi markkinoida itseäni aggressiivisesti tai lähteä laajentamaan.
Pienituloinenkin voi kai olla monella tavalla riippuen siitä onko omaisuutta vaiko eikö.
Joku voi olla pienituloinen ja raataa osamaksu- lainanmaksukierteessä pk-seudulla niin että joutuu hakemaan tukia palkan päälle, koska asuminen on niin kallista. Ehkä, todennäköisesti tiesitkin tämän.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä taas katkeraa tekstiä, camoon nyt... tottakai hyvästä ulkonäöstä on hyötyä, paljonkin, mutta on se muustakin kiinni. Olen itse koko elämäni onnistunut pariutumaan ns ylöspäin, merkittävästi itseäni houkuttelevamman näköisten naisten kanssa. Olen itse korkeintaan keskikastia ulkoisesti. Olen keskimittainen (ainakin nykyisten standardien mukaan), treenaamaton tavis. Mikään ulkomuodossani ei muodosta mitään vahvuutta, ihan objektiivisesti ajateltuna. Tottakai muita vahvuuksia on, mutta ne on kaikki muuhun kuin ulkonäköön liittyviä.
Myönnetään että vetoa ei juurikaan ollut parikymppisenä, mutta 30:een tultaessa tilanne oli jo aika eri. Nyt taas kun 50 tuli täyteen, huomaan ettei kiinnostusta enää samalla tavalla ole, mutta luulen että se johtuu enemmän siitä että tässä iässä ei naisetkaan enää samalla tavalla ole etsimässä mitään.
Naiset arvottaa miesten ulkonäköä eri tavalla, kuin miehet toistensa ulkonäköä. Naiset mm. etsii turvallisuutta, fyysistä, emotionaalista, taloudellista ja tekee sitten jonkinlaisen arvion miehen näistä ominaisuuksista. Sen lisäksi naiset painottaa "potentiaalia", joka sitten mahdollistaa sen, että mies pystyy huolehtimaan jälkikasvusta. Eli rahaa ei tarvitse olla, mutta pitää olla sellainen, että pystyy sitä hankkimaan, jos tarve (mahdollinen perhe) niin vaatii. Lisäksi sitten vielä ominaistuoksu, jonka perusteella alitajuisesti verrataan geenejä... Oletettavasti sinulla on nämä speksit kunnossa, vaikka et sitä itse ehkä näekään : )
On kyllä taas katkeraa tekstiä, camoon nyt... tottakai hyvästä ulkonäöstä on hyötyä, paljonkin, mutta on se muustakin kiinni. Olen itse koko elämäni onnistunut pariutumaan ns ylöspäin, merkittävästi itseäni houkuttelevamman näköisten naisten kanssa. Olen itse korkeintaan keskikastia ulkoisesti. Olen keskimittainen (ainakin nykyisten standardien mukaan), treenaamaton tavis. Mikään ulkomuodossani ei muodosta mitään vahvuutta, ihan objektiivisesti ajateltuna. Tottakai muita vahvuuksia on, mutta ne on kaikki muuhun kuin ulkonäköön liittyviä.
Myönnetään että vetoa ei juurikaan ollut parikymppisenä, mutta 30:een tultaessa tilanne oli jo aika eri. Nyt taas kun 50 tuli täyteen, huomaan ettei kiinnostusta enää samalla tavalla ole, mutta luulen että se johtuu enemmän siitä että tässä iässä ei naisetkaan enää samalla tavalla ole etsimässä mitään.