Lapsiperheet kaipaavat kotiavulta apua kotitöihin

Kotitöiden määrä on ihan jäätävä jos lapsia on useampi. Tämä pitäisi kaikkien ymmärtää kun lapsia aletaan tekemään. Pyykit, tiski, ruuanlaitto on jokapäiväistä hommaa. Siihen päälle palkkatyö ja harrastukset (ensin lasten, ja omat jos jää aikaa). Jos haluaa että koti on edes siedettävässä kunnossa, viikkosiivous on tehtävä ja mielellään vielä päivittäistä siistimistä ettei koti ole sikolätti. Ei pääse vähällä mutta kahden vanhemman perheessä työnjaon ja rutiinien ollessa selkeitä  kaikki hoituu jos halutaan. Jaksaminen on kaikilla kovilla, se ei ole mitenkään erikoista. Kysymys on siitä, hyväksytkö työn määrän, nouseeko perse sohvalta ja alatko tekemään. Muuta vaihtoehtoa ku n ei ole. Lapset oppii kun otetaan mukaan tekemään ja saavat sitten vastuuta kasvun myötä kotitöihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otetaan nyt meidän  perhe. MIehellä alkoi syksyllä 2014 oireet joiden syyksi paljastui myyräkuume ja borrelioosi. Itsellä taas toinen raskaus laukaisi nivelreuman. Lapset olivat 2vuotta ja 2kuukautta kun itkin neuvolassa,etten  jaksa ja neuvolan terkka lupasi että saisin kotiin apua.

Se apu oli kaksi nuorta  perhetyöntekijää joiden mielestä minun olisi pitänyt tehdä perunamuussia vauva sylissä. Kysyin voitteko pitää tyttöä hetken,eivät kuulemma saa. Sitten kysyin voivatko laittaa pesukoneen pyörimään,sanoivat ettei  kuulu heidän tehtäviinsä vaan heidän kuuluu antaa minulle työkaluja arkeen.  Kerran kävivät ja ilmoitin,ettei tarvitse tulla toiste. Tämähän poiki sitten lastensuojelun asiakkuuden koska olin "yhteistyöhaluton" ja sotkun,josta oli vaikea päästä irti (sitäkään eivät ymmärtäneet,miksei  lasten isä jaksanut osallistua keskusteluihin). Kun  iltatähteni syntyi 2023 päätin,että hoidan lapsen vaikka pää kainalossa,apua en pyydä.

Miksi ette ostaneet apua yksityiseltä yritykseltä? Olisitte saaneet juuri tarvitsemaasi apua.

Ei kun se täytyy saada nimenomaan muiden piikkiin.

Ne yöheräämiset kannattaa jakaa vanhempien kesken tai jos ei imetyksen osalta onnistu, niin äiti voi nukkua päivällä, kun isä hoitaa lapsia. Itse sossuna ajattelen, että se on perhetyön paikka, jos perhe ei saa työnjakoaan hoidettua niin, että lapset tulevat turvallisesti hoidettua.

Jos lapsi tai itse sairastaa, siinä on molemmat kyllä jo väsyneitä, vaikka olisi ylempi koordinointimaisterin tutkinto taskussa. Pelkkä vatsatauti joka käy koko perheen läpi vie voimat hetkellisesti ja koti on kuin pommin jäljiltä. 

Ja sinähän vain haluat jatkaa töissä löhöilyä - siitä tuo ns. kantasi.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on taas monta keskustelijaa, joiden motto on "kärsi kärsi niin kirkkaimman kruunun saat"

Ei vaan ei viitsittäisi maksaa omissa veroissa toisten laiskuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niin on että lapsia ei kannata tehdä jos ei tykkää siivota tai laittaa ruokaa, koska lapsiperheen arki pyörii noiden asioiden ympärillä. 

Näin on. Siivoaminen ja ruuan laittaminen jatkuu sitten vielä joka tapauksessa, kun lapset lentää pesästä. Kyllä minä teen päivittäin sapuskaa ja siivoamista/pyykinpesua/piha-askareita riittää viikon jokaiselle päivälle.

Ei sitä kuule kokkaa tai varsinkaan siivoa, jos on esimerkiksi murtanut jalkansa/kätensä tai ollut isossa leikkauksessa.

Eikö sun puoliso osaa siivota ja kokata?

Me ollaan työssäkäyviä. Varmaan vaikea syrjäytyneen incelin hahmottaa!

Itse ihmettelen myös sitä, että jos tilanne on, että lapsiperheessä äiti on vaikka ollut onnettomuudessa ja kotona loukkaantuneena pyristelee pienten lasten hoidon kanssa, niin isän työtilanne ei siitä salli mitään joustoa. Jos ei saa lomaa, niin palkatonta voi aina ottaa pariksi viikoksi ja hoitaa äidin ja lapset itse. Olen nähnyt pörssifirmankin toimitusjohtajan lähtevän välittömästi kotiin, kun siellä on hätä, mutta suomalainen duunari ei kotiin ehdi apuun mitenkään. 

Toimari on usein sen verran oma pomonsa, että todellakin lähtee vaan.

Palkkakin toimarilla varmaan on sen verran paljon parempi kuin duunarilla, että yksi rokulipäivä sinne tai tänne ei paljon tilipussissa paina, toisin kuin duunarilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otetaan nyt meidän  perhe. MIehellä alkoi syksyllä 2014 oireet joiden syyksi paljastui myyräkuume ja borrelioosi. Itsellä taas toinen raskaus laukaisi nivelreuman. Lapset olivat 2vuotta ja 2kuukautta kun itkin neuvolassa,etten  jaksa ja neuvolan terkka lupasi että saisin kotiin apua.

Se apu oli kaksi nuorta  perhetyöntekijää joiden mielestä minun olisi pitänyt tehdä perunamuussia vauva sylissä. Kysyin voitteko pitää tyttöä hetken,eivät kuulemma saa. Sitten kysyin voivatko laittaa pesukoneen pyörimään,sanoivat ettei  kuulu heidän tehtäviinsä vaan heidän kuuluu antaa minulle työkaluja arkeen.  Kerran kävivät ja ilmoitin,ettei tarvitse tulla toiste. Tämähän poiki sitten lastensuojelun asiakkuuden koska olin "yhteistyöhaluton" ja sotkun,josta oli vaikea päästä irti (sitäkään eivät ymmärtäneet,miksei  lasten isä jaksanut osallistua keskusteluihin). Kun  iltatähteni syntyi 2023 päätin,että hoidan lapsen vaikka pää kainalossa,apua en pyydä.

Miksi ette ostaneet apua yksityiseltä yritykseltä? Olisitte saaneet juuri tarvitsemaasi apua.

Ei kun se täytyy saada nimenomaan muiden piikkiin.

Minkä muiden? Sinä et ole maksanut ikinä veroja, tumppi-incel. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis pyykkikone, lapsiperheissä usein kuivausrumpukin, tiskikone, mikro, kaupasta saa väsypäiviin eines-ja pakasteruokaa,  mies voi tehdä isoja annoksia vaikka lasten mieliruokia pakastimiin.  Kaupasta saa tilattua ostokset. Lapsikin voi imuroida kun annetaan vaan osallistua.

Tottakai voi olla väsynyt ja lapset kyllästyneitä kun ei ole päiväkotikavereita ja ohjelmaa.

Joo ja sitten se 3v adhd maistaa pesupulveria kun äidin silmä välttää  ja samalla 6kk refluksivauva  tukehtuu oksennukseen sitterissä kun äidin huomio pyykeissä ja sisaressa.

Ei kannata tehdä lapsia kun ei selviä arjessa.

Ongelmahan tässä on juuri se,että umpiväsynyt äiti jonka ajatusmaailma ei enää pelitä koettaa hoitaa lapsia ja kotia. Siinä jää sitten pesuaineet pöydille ja ulko-ovi auki kun aivot eivät enää toimi.

Ensisijaisesti vastuuttaisin tässä perheen toista vanhempaa. Jos näkee että puoliso on niin väsynyt että arki on jo lapsille vaarallista niin siinä ei mikään viikottainen parin tunnin perhetyö auta, vaikka olisi sitä perussiivoustakin. Tuossa kohtaa sen työssäkäyvän vanhemman pitää hetkellisesti ottaa enemmän koppia kotitöistä ja lasten hoidosta, jotta väsynyt äiti saa kurottua univajetta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on taas monta keskustelijaa, joiden motto on "kärsi kärsi niin kirkkaimman kruunun saat"

Ei vaan ei viitsittäisi maksaa omissa veroissa toisten laiskuutta.

Mutta ne loputtomat tyhjää toimittavat tätikaartit sinne soffalle kyllä haluat maksaa? Ja huostaanotot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni kävi syöpähoidoissa ja minulla roikkui tississä vauvaikäiset kaksoset sekä helmoissa 2v isosisar. Toivoin apua esim. siivoukseen tai lasten hoitamiseen hetken,jotta saisin käydä suihkussa ja nukkua vähän.

'Ei, 2 naista tuli opastamaan miten pestään pyykkiä! Kun kerroin että olen pyykkiä pessyt ja  makaronilaatikkoa vääntänyt jo 12vuotiaasta niin he sanoivat,etteivät nyt näe voivansa olla mitenkään hyödyksi koska minulla on selvästi tiedot hallussa. Että sellainen "apu!"

Ps. Mies selvisi ja minäkin selvisin,mitä nyt jäi vaikea masennus ja paniikkikohtauksia.

Suomessa suhtaudutaan aivan mahdottoman negatiivisesti siihen, että joku tarvitsee vaikka lyhytaikaisesti apua arjessaan. Heti äimistellään, että miten se nyt on mahdollista, miten ei pysty! Kaverillakin on mies maannut sairaalassa halvaantuneena joulukuusta saakka, mutta ainut apu on ihmettely että mikä siinä nyt on.

Aina maailmassa on on ollut ihmisiä jotka tarvitsevat apua jossain, ja niin se tulee varmaan olemaan tästä eteenpäinkin.

Jaa no mun lasten isä oli viikot töissä ja lähti viikonloppuina talkoisiin omakotityömaalle. Aika hävytöntä siltä perheeltä pyytää miestä talkoisiin kun miehellä on kotona 2 vaippaikäistä lasta. Ei puhettakaan, että olis edes vapaapäivinä tehnyt omalle perheelle askareita. Tästä syystä en kauan katsonutkaan lasten isää samassa huushollissa.

Oli äijällä sormi suussa kun kukaan ei sinne omaan kämppään kantanut ruokaa/kokkaillut/siivonnut/pessyt pyykkiä ja maksellut laskuja. Mun piti käydä näyttämässä, että miten lasku maksetaan.

Eli jatkoit passaamista vielä eron jälkeenkin? Tsiisus...

Vierailija kirjoitti:

Ne yöheräämiset kannattaa jakaa vanhempien kesken tai jos ei imetyksen osalta onnistu, niin äiti voi nukkua päivällä, kun isä hoitaa lapsia. Itse sossuna ajattelen, että se on perhetyön paikka, jos perhe ei saa työnjakoaan hoidettua niin, että lapset tulevat turvallisesti hoidettua.

 

Jos lapsi tai itse sairastaa, siinä on molemmat kyllä jo väsyneitä, vaikka olisi ylempi koordinointimaisterin tutkinto taskussa. Pelkkä vatsatauti joka käy koko perheen läpi vie voimat hetkellisesti ja koti on kuin pommin jäljiltä. 

 

Ja sinähän vain haluat jatkaa töissä löhöilyä - siitä tuo ns. kantasi.

Vatsatauti kestää pari päivää. Siinä ajassa ei mitään apua järjesty muutenkaan kunnalta. Kannattaa miettiä perheessä suunnitelma etukäteen miten toimitaan. 

Kova väsymys vastaa humalatilaa

Väsynyt vanhempi unohtaa ne karkin näköiset tiskikonetabletit keittiön pöydälle sen sijaan että nostaisi ne yläkaappiin. Väsynyt vanhempi  laittaa vauvan kylpyyn rauhoittumaan ja nukahtaa.

Tälläinen vanhempi EI kaipaa sohvalla istujaa joka huutelee että tänään opetellaan leipomaan sämpylöitä.

Jos tarkastelee Suomen historiaa, niin koskaan aikaisemmin lapsiperheet eivät ole olleet niin yksin ja omillaan, kuin tänäpäivänä. . 

Ennen 2000-lukua lapsiperheet saivat, ilman sen kummempia syitä, ilmoitus riitti kunnallisen kodinhoitajan, joka oli luotettava js osaava. Sen lisäksi hoitoapua antoivat isovanhemmat ja suku, kun jäätiin aikaisin eläkkeelle, jopa 58v. nyt moni isovanhempi töisså, lisäksi eri järjestöt auttoivat lapsiperheitä, kuten MLL, 4h nuoret, Martat jne.nyt se on lähes estetty lainsäädännöllä tai  se on kallis sen lisäksi oli paljon työelämässä avustavia työtehtäviä  ja niihin koulutus .johon sisältyi harjoitusjaksoja perheissä kuten lastenh.koulutus, taloskoulu, emöntäkoulu jne. ja nämä olivat ilmaisia perheille. 

Myös perheisiin kynnys palkata esim. kotiapulainen oli alhainen, vielä 90-luvulle saakka, koska perheessä oli yhteisverotus, joka mahdollisti alhaisemman verotuksen. Lisäksi verotuksessa lapsivähennys. 

Nyt nämä kaikki on poistettu ja lapsiperheet jätetty yksin selviintymään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne yöheräämiset kannattaa jakaa vanhempien kesken tai jos ei imetyksen osalta onnistu, niin äiti voi nukkua päivällä, kun isä hoitaa lapsia. Itse sossuna ajattelen, että se on perhetyön paikka, jos perhe ei saa työnjakoaan hoidettua niin, että lapset tulevat turvallisesti hoidettua.

 

Jos lapsi tai itse sairastaa, siinä on molemmat kyllä jo väsyneitä, vaikka olisi ylempi koordinointimaisterin tutkinto taskussa. Pelkkä vatsatauti joka käy koko perheen läpi vie voimat hetkellisesti ja koti on kuin pommin jäljiltä. 

 

Ja sinähän vain haluat jatkaa töissä löhöilyä - siitä tuo ns. kantasi.

Vatsatauti kestää pari päivää. Siinä ajassa ei mitään apua järjesty muutenkaan kunnalta. Kannattaa miettiä perheessä suunnitelma etukäteen miten toimitaan. 

Kun se vatsatauti kestää paljon pidempään kuin kaksi päivää, kun yleensä ne taudit sairastetaan eri aikaan. Ensin yksi lapsi (joka sen taudin kotiin kantaa), sitten toinen lapsi, sitten toinen vanhemmista jne.

Koronassa meillä meni kepoisasti kolmekin viikkoa.

Onhan se lapsenteko mukavampaa kuin siivoaminen. Ja etenkin miesten kanssa jotka tahtoo vain mukavan puolen ei kannata lisääntyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne yöheräämiset kannattaa jakaa vanhempien kesken tai jos ei imetyksen osalta onnistu, niin äiti voi nukkua päivällä, kun isä hoitaa lapsia. Itse sossuna ajattelen, että se on perhetyön paikka, jos perhe ei saa työnjakoaan hoidettua niin, että lapset tulevat turvallisesti hoidettua.

 

Jos lapsi tai itse sairastaa, siinä on molemmat kyllä jo väsyneitä, vaikka olisi ylempi koordinointimaisterin tutkinto taskussa. Pelkkä vatsatauti joka käy koko perheen läpi vie voimat hetkellisesti ja koti on kuin pommin jäljiltä. 

 

Ja sinähän vain haluat jatkaa töissä löhöilyä - siitä tuo ns. kantasi.

Vatsatauti kestää pari päivää. Siinä ajassa ei mitään apua järjesty muutenkaan kunnalta. Kannattaa miettiä perheessä suunnitelma etukäteen miten toimitaan. 

Kun se vatsatauti kestää paljon pidempään kuin kaksi päivää, kun yleensä ne taudit sairastetaan eri aikaan. Ensin yksi lapsi (joka sen taudin kotiin kantaa), sitten toinen lapsi, sitten toinen vanhemmista jne.

 

Koronassa meillä meni kepoisasti kolmekin viikkoa.

Ei kai kukaan ulkopuolinen lähde sairaan perheen kotiin itseään sairastuttamaan. Voit ihan unohtaa, että sinne kukaan tulisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tuommoista kotiapua edes saa?

Nykyään enää harva.

Mutta toisaalta kun tuen piiriin pääsee, niin sitä kyllä saa. Sukulaisen tyttärellä kolme(!) erityislasta, koululaisilla molemmilla käy kaksi kertaa viikossa tukihenkilö, joka tekee lapsen kanssa jotain pari tuntia. Lisäksi käy viikottain perhetyö, ohjaa arjen askareissa ja pitää seuraa. Uutena siivooja kerran viikossa, ja nimenomaan siivoaa, perheen äiti seisoo vieressä juttelemassa. 

Onko äiti erityisäiti? Käykä ihan täysillä?

Erityislapsilla on erityisvanhemmat yleensä aina. Neurokirjo on niin periytyvä juttu. 
Geenit ja kaoottinen ympäristö, sukupolviksi. 

Vierailija kirjoitti:

Suomi on uskomaton maa ja erityisesti naisiin kohdistuva naisviha, halveksunta, syyllistäminen ja suorainen henkinen väkivalta, joita kommenteissa huokuu.  Ei ihme jos Suomi on Eu toiseksi vaarallisin msa naiselle.  Niin syvällä on asenteet. 

 

Oikein ylpeillään ja nautitaan tilsnteesta, kun joku synnytyksestä toipuvan keskosen äiti ei ole saanut apua ja lisää lyödää ja haukutaan äitiä laiskaksi, saamattomaksi kermaperseeksi, vaikka ei edes tiedetä tilanne. Jos tuo äiti tuli vauvoinen julkiselle paikalla, täällä oleva porukka olisi valmis kivittämään kuoliaaksi niin äidin kuin vauvan, niin täällä valitseva naisviha on käsin kosketeltaissa ja kommenteista päätellen sitä harrsstavat myös naiset. Sairasta touhua. 

 

Ei ihme jos Suomessa alhainen syntyvyys. Muualla maailmassa, kuten Euroopassa vastaava keskustelua ei käytäisi. 

Höpö höpö ja lässyn lässyn. Ei ole kysymys mistään naisvihasta. Kyse on siitä, että Suomi on nykyään jo puolen maailman sosiaalitoimisto, kaikkea kaikille, 'ilmaiseksi'. Verotus on jo riittävän korkeaa ja kaatuu sille osalle kansaa, joka jotain tekee. Jos jotain omalla työllä hankit, sekin verotetaan tappiin. Sama kansanosa yleensä saa vähiten etuja, joten kyllä se alkaa vituttamaan, kun sillä muulla osalla kansaa on aina käsi ojossa ja oletuksena, että kyllä valtio maksaa ja pitää maksaa kaiken maailman tukia. Yhtään ei jakseta miettiä mistä se raha tulee. Aivan, toisilta. Siihen nähden voisi ajatella, että jokaisen pitäisi jaksaa hoitaa omat asiansa niin pitkälle kuin mahdollista. Erikoistilanteet, kuten mainitsemasi keskosen äiti, on asia erikseen. Mutta älä viitsi lässyttää sitä jonain naisvihana, jos muiden oletuksena on, että itsekin pitäisi jotain jaksaa, ilman muiden rahoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis pyykkikone, lapsiperheissä usein kuivausrumpukin, tiskikone, mikro, kaupasta saa väsypäiviin eines-ja pakasteruokaa,  mies voi tehdä isoja annoksia vaikka lasten mieliruokia pakastimiin.  Kaupasta saa tilattua ostokset. Lapsikin voi imuroida kun annetaan vaan osallistua.

Tottakai voi olla väsynyt ja lapset kyllästyneitä kun ei ole päiväkotikavereita ja ohjelmaa.

Joo ja sitten se 3v adhd maistaa pesupulveria kun äidin silmä välttää  ja samalla 6kk refluksivauva  tukehtuu oksennukseen sitterissä kun äidin huomio pyykeissä ja sisaressa.

No juuri tällaisiin perheisiin tarvitaan sitä neuvomista.

Ei auta että hoitaja vahtii sitä kolmeveetä pari tuntia, vaan hän neuvoo vanhemmalle että pesuaineet laitetaan yläkaappiin ja parvekkeen oveen haka. 

No oma 2vmaistoi pesujauhetta kun nostin jauhepurkin lapsiturvallisesta yläkaapista pesukoneen päälle annostelua varten, ja käännyin työntämään likaisia vaatteita koneeseen. Poika ajoi siinä  tyytyväisenä pikkuautolla ja äkkiä oli sormi pulveripurkissa ja suussa. Noi on nopeita!

Niin, jauhepurkki otetaan, annostellaan, annostusluukku kiinni ja samantien paketti sinne yläkaappiin. Ei ole vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis pyykkikone, lapsiperheissä usein kuivausrumpukin, tiskikone, mikro, kaupasta saa väsypäiviin eines-ja pakasteruokaa,  mies voi tehdä isoja annoksia vaikka lasten mieliruokia pakastimiin.  Kaupasta saa tilattua ostokset. Lapsikin voi imuroida kun annetaan vaan osallistua.

Tottakai voi olla väsynyt ja lapset kyllästyneitä kun ei ole päiväkotikavereita ja ohjelmaa.

Joo ja sitten se 3v adhd maistaa pesupulveria kun äidin silmä välttää  ja samalla 6kk refluksivauva  tukehtuu oksennukseen sitterissä kun äidin huomio pyykeissä ja sisaressa.

Ei kannata tehdä lapsia kun ei selviä arjessa.

Ongelmahan tässä on juuri se,että umpiväsynyt äiti jonka ajatusmaailma ei enää pelitä koettaa hoitaa lapsia ja kotia. Siinä jää sitten pesuaineet pöydille ja ulko-ovi auki kun aivot eivät enää toimi.

Mun kuopuksella oli pienenä refluksi, astma ja liuta allergioita. Olin sairaalassa yön hänen kanssaan (taas) ja yritin mennä taksilla kotiin sieltä, mutten enää muistanut omaa osoitettani. Aivot oli niin tiltissä väsymyksestä.

Miksi lapsen toinen vanhempi ei auttanut asiassa. Miksi hän ei mennyt sinne sairaalaan lapsen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Jos tarkastelee Suomen historiaa, niin koskaan aikaisemmin lapsiperheet eivät ole olleet niin yksin ja omillaan, kuin tänäpäivänä. . 

 

Ennen 2000-lukua lapsiperheet saivat, ilman sen kummempia syitä, ilmoitus riitti kunnallisen kodinhoitajan, joka oli luotettava js osaava. Sen lisäksi hoitoapua antoivat isovanhemmat ja suku, kun jäätiin aikaisin eläkkeelle, jopa 58v. nyt moni isovanhempi töisså, lisäksi eri järjestöt auttoivat lapsiperheitä, kuten MLL, 4h nuoret, Martat jne.nyt se on lähes estetty lainsäädännöllä tai  se on kallis sen lisäksi oli paljon työelämässä avustavia työtehtäviä  ja niihin koulutus .johon sisältyi harjoitusjaksoja perheissä kuten lastenh.koulutus, taloskoulu, emöntäkoulu jne. ja nämä olivat ilmaisia perheille. 

 

Myös perheisiin kynnys palkata esim. kotiapulainen oli alhainen, vielä 90-luvulle saakka, koska perheessä oli yhteisverotus, joka mahdollisti alhaisemman verotuksen. Lisäksi verotuksessa lapsivähennys. 

 

Nyt nämä kaikki on poistettu ja lapsiperheet jätetty yksin selviintymään. 

Suomi on lapsiperheiden onnela. Mutta sellaista onnelaa ei tietysti olekaan, että laiskalle annettaisiin kaikki nenän eteen.