ADHD ja masennuskaudet

Vierailija kirjoitti:

Milloin kuukausikiertoon liityvä hormoonimuutokset ovat yhtäkkiä muuttuneet masennukseksi? Miksi normaali hormonitoiminnan aiheuttavat mielialavaihtelua kutsutaan masennukseksi? Masennus on pitkäaikainen tila.

ap puhui masennuskausista, jos tarkkoja ollaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä elä diagnoosien mukaan. Elä oma elämääsi. Koska tunnistat syyt masennukseesi, tartu niihin ja opettele elämään ongelmasi kanssa. Mitään muuta ei tarvitse tietää.

Mä kysyn nyt muitla ihmisiltä vertaistukea ja vinkkejä. Älä pliis tule pätemään ja vähättelemään mun elämääni. Vähättele vaikka omaasi, jos sellaiseen on tarvetta.

Jokainen on itse vastuussa tunteistaan, eikä omia tunteita voi verrata toisten tunteisiin. Siksi kyseleminen on turhaa. Jokaisen pitää itse löytää keinot hallita ongelmia. Parasta olisi se, että et edes tietäisi mistään ADHD:sta tai masennuksesta. Olisit silloin terveempi.

Jeps, tässä on iso pointti. Jos tällaisesta tarinasta, kuten adhd-diagnoosi tai ihan mikä tahansa muu, tekee identiteettinsä ja vahvistaa tätä päivittäisellä tasolla, se ohjaa koko elämää. Fiksumpaa olisi ajatella olevansa terve ja elää kuin olisi terve. Kun toimii terveillä tavoilla, muu keho seuraa väistämättä

yksi mutta tuossa kirjoituksessasi on: siitäkin huolimatta, että adhd:lla on oma diagnoosi, niin se ei nykytiedon valossa ole sairaus. ja jos joku kamppailee jonkun ongelman parissa ja mainitsee, että hänellä on adhd, niin se ei tarkoita, että hän piiloutuu sen taakse tai selittää sillä mitään. hän nimenomaan haki vertaistukea, miksi hänelle ei haluta sitä suoda?

Koska kaikki lähtee aina siitä samasta valitusvirrestä. Minulla on adhd ja jalkani on murtunut. Miten adhd vaikuttaa jalan murtumiseen?

Ap määrittää aina itsensä adhd kautta, koska hänellä on se niin siksi hän on masentunut kuukautisten aikaan. Hän jää paitsi isommasta vertaistuesta, koska sama ongelma on myös normiksilla. Oireilla ja ongelmilla ei välttämättä ole mitään tekemistä Adhd kanssa.

 PMDD: Vaivaa noin 3–8 % naisista. Se on PMS:n vaikea muoto, jossa oireet ovat huomattavasti voimakkaampia ja lamaannuttavia. PMDD aiheuttaa syvää masennusta, ahdistusta, raivonpuuskia ja itsetuhoisia ajatuksia.

En määritä itseäni adhd:n kautta enkä puhu masennuksesta kuukautisten aikaan tai kuukautiskiertoon liittyen. Sinä olet itse nyt keksinyt nämä asiat. Olen elänyt näiden asioiden kanssa vuosikymmeniä ja nyt oppinut tajuamaan, miten adhd aiheuttaa nuo masennusjaksot ja ne sitten ruokkivat toisiaan. Kun ei pysty tekemään ja hoitamaan asioita, ne kasautuvat, aiheuttavat lamaannuksen ja masennuksen.

Sopisko niin, että kun joku ihminen kertoo ongelmistaan, voisi ehkä ajatella, että hänellä olisi joku näkemys siitä itsellään? Että ei tarvitse tulla kertomaan, miten asiat ovat, kun ei tiedä, miten ne ovat, ja varsinkaan ei tarvitse keksiä niitä asioita. Nyt mulle on keksitty jo tässä ketjussa esim. adhd-lääkitys ja nyt sinä keksit tuon, että puhun kuukautisiin liittyvistä masennusoireista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Estrogeenitasojen lasku pahentaa ADHD-oireita. Tästä johtuen tietyssä vaiheessa kiertoa tai vaihdevuosien lähestyessä myös masennuskaudet pahenevat. Monilla naisilla, joilla on ns. korkean toimintakyvyn ADHD, varsinaisen lääkityksen sijasta auttaisi pieni estrogeenikuuri silloin tällöin.

Ei tästä nyt mitään apua ollut, koska ei Suomessa saa estrogeenilisää ADHD-oireisiin.

Tuo olisi yks yhteen sen kanssa, mitä olen tässä kokenut. Tässä olisi kaikkia asioita, joita pitäisi hoitaa, mutta mistään ei tule mitään. Kiitos silti tiedosta.

Kumppanillani on ADHD ja jaksamistason romahdus kuukautisten alla näkyy todella selvästi. Normaalisti nokkela ja nopeaälyinen ihminen kulkee täydessä aivosumussa ja lamauttavassa voimattomuudessa kykenemättä juuri mihinkään töiden lisäksi. 

Tämän asian tiedostaminen on auttanut sen verran, että kumppanini suunnittelee arkensa mahdollisimman hyvin tämän kierron vaiheen huomioon ottaen. Toki tämä on vaikeaa, kun aina ei voi vaikuttaa töiden deadlineihin ja vastaaviin. Minä sitten puolestani paikkaan arjessa sen minkä vaan pystyn, jotta hän saa levättyä. Myös sellainen itsemyötätunnon opettelu on ollut tärkeää. Toki se on vaikeaa, kun ne tekemättömistä töistä kilkkaavat syyllistämiskellot soivat päässä.

Joo. Mä ymmärän ja tiedostan tuon suunnittelun tärkeyden, mutta se on mulle elämässä vaikeinta. Tämä kevät on ollut asioiden hoitamisen painajainen. Tuntuu, että pystyn suunnittelemaan elämää just sen verran, että laitan herätyskellon soimaan seuraavan päivän työvuoroa varten.

tuli mieleen addina, (olen hyvin stressherkkä ja stressi aiheuttaa minulle halun ja tarpeen olla korostetun yksin. Siedän vain kissamme seurakseni, koska kissa olla olla "yksin yhdessä" kanssan), että noina hetkinä, kun tuntuu ettei pysyty muuhun kuin menemään töihin ja tulemaan töistä, niin minulle auttaa silloin se, että teen vain sen. Minulla vain tuo ei ole masennusta (se tutkittiin aikoinaan osata adhd-tutkmuksia), vaan ihan vain stressiä, joka syntyy väistämättä siitä, että joutuu joka päivä olemaan ja elämään nolmien maailmassa eikä saa omassa rytmissä elää. Etenkin talvikausina se korostuu. 

 En tee mitään muuta, mitä ei ole pakollista tehdä. Jos astiakaapissa on vielä puhtaita astioita, niin en laita uusia pesuun, jos kaapissa on vielä puhtaita käyttämättömiä vaatteita, niin en ala pyykkejä pesemään. Sitten olen vain tekemättä ja suunnittelematta mitään, kunnes alkaa taas kulkea. Annan itselleni tuolloin luvan (vapaa-aikana tietenkin) ihan vain tehdä mitä sattuu huvittamaan. Nyt kun olen parisuhteessa, niin kumppani ottaa noista koppia ja hoitelee koko kodin silloin kun yritän itse vain selviytyä päivistä ja luojan kiitos ei koe sitä rasittavana, vaan ymmärtää tosi hyvin omaa sisäistä maailmaani. Silloin kun en ollut parisuhteessa, niin toki se tarkoitti sitä, että tiskipöydällä oli astiakasoja ja likapyykkikaappi pursusi vaatteita, mutta kun annoin itselleni luvan kotitöistä luistamiseen ja lisästressin lisäämiseen, niin sitten stressaaminen kodin hommista loppui. Itsehän siitä kärsin. Joskus kokeilin niin, että jos ei mitään jaksanut, niin aina hoidin kolme asiaa kerrallaan. Saaton vaikka laittaa kolme puseroa pyykkikassiin/koneeseen, tai viedä kolme lattialla lojuvaa muovikassia keittiöön muovikassilaatikkoon jne. 

Tuskin näistä nyt mitään apua on muille kuin minulle, mutta tsemppiä sulle ap, toivottavasti löydät oman  ja omaan arkeesi sopivan "reseptin". Ei sitävoi oikein muuta kuin kokeilla kaikkea. Itselle tosiaan tu "antaa sitten kaiken sellaisen olla, mitä ei ole suorastaan pakko hoitaa" -systeemi toimi ja keho ja hermosto sai lepoa. 

"Koska kaikki lähtee aina siitä samasta valitusvirrestä. Minulla on adhd ja jalkani on murtunut. Miten adhd vaikuttaa jalan murtumiseen?"

Herkullinen kysymys! Minulla adhd ja käsi kerran murtui sen vuoksi, että kun olin väistämässä päälleni tippuvia kirjoja kirjahyllyn ylähyllyltä, niin samalla otin hiukan liian pitkän askeleen vain tajutakseni, että olen juuri astumassa pölynimurin päälle, josta syystä tein korjausliikkeen - taas hiukan liiallisen ja tasapaino meni sillä lailla, että tajusin kaatuvani maahan pää edellä lattialla olevaa lasimaljakkoa, joka oli siinä valokuvattavana. Kun en halunnut rikkoa päätäni tai lasimaljakkoa (tajusin siinä rytäkässä hyvin nopeasti ettei kannata kaatua lasimaljakon päälle, kun siinä voi saada hyvinkin fataalit vammat, jos huonosti käy) , otin taas korjausliikkeen ja tajusin, että voisin itse asiassa aika helposti kaatua sohvalle, niin ei satu niin paljon. mutta kuinka ollakaan, sohva ei ollut täsmälleen siellämissä sen piti olla, joten kaaduin kyllä sohvan päälle, tarkemmin, sohvan käsinojan päälle, josta syystä tasapainoni horjui uudelleen ja rojahdin lattialle ottaen kädellä tukea. Siinä rytäkässä siis murtui käsi, mutta ei yksikään tavara hajonnut. Että joo, adhd voi vaikuttaa vaikka käden murtumiseen, mikseipä jalankin murtumiseen. 

kerran teloin nilkkani, kun kompastuin imurin johtoon. se oli uusi imuri ja siinä oli huomattavasti jäykempi johto kuin edellisessä, joten nilkan nivelsiteet revähti siinä pahemmin, jouduin käyttämään ilmalastaa pari kuukautta ja nilkka oli kunnossa vasta joskus vuden päästä. 

lapsena pyörällä ajaessani kuumana kesäpäivänä olin näkevinäni kyykäärmeen keskellä tietä ja paniikissa ajoin sitten ojaan, koska en halunnut t a p ppaa käärmettä. Siinä tuli vekki otsaan ja pyöräkin vähän vääntyi. Eikä se ollut kyykäärme sitten lainkaan, se oli kippurainen oksa, mutta en ehtinyt sitä huomata, koska jäin ihailemaan tien varressa olevaa kaunista kukkaa samalla kun ajoin pyörällä. 

Tilulii. Ihminen ei muutu terveeksi sillä, että leikkii, ettei sairautta ole. Se monesti kohtaa vain sairauden pahenemiseen ja Lopulta työkyvyttömyuteen. Näin kävi itselleni ja tiedän muitakin. 

Ihminen, joka sanoo, että yritä vain olla välittämättä, ei ole itse sairastanut koskaan kyseistä sairautta. Eivät kaikki ole paniikissa sairaudestaan, vaikka se tuntuu olevan monella lääkärilläkin ajatusolettama. 

Olen 60+ adhd. Minullakin on masennuskausia,, joita kutsun tätä nykyä synkiksi kausiksi.  Se on ilmaisuna tietenkin keveämpi ja huijaa minua sietämään ne vaiheet helpommin. Koska synkkyys iskee yleensä stressin, ylikierrosten ja intensiivisten jaksojen jälkeen on synkkyydessä/masennuksessa myös hyvät puolensa: annan itseni olla tekemättä mitään. Tietysti pitkä terapia antoi aikanaan työkalut selvitä itseni kanssa, etenkin masennuksen iskiessä, joten en näe syytä pyristellä vastaan. Nousen synkkyydestäni joka tapauksessa joku päivä ja taas mennään. Uskon, ettei ihmisen elämä voi olla aina valoa ja iloa ja kurjatkin hetket ovat elämisen arvoisia miettiessäni onko kyse myös kehoni sekä mieleni tarpeesta vetäytyä omiin oloihini eli keräämään voimia.
Joskus synkät kaudet vaativat matkustamista ja menemistä ihan muualle, jossa saan virikettä. Katkaisin kevään masennuksen kahden viikon lomalla Etelä- Euroopassa, jossa asuin mukavassa kohteessa ja nukuin ensimmäiset viisi päivää lähes putkeen. Olin väsynyt, jota en ennen reissua ymmärtänyt ja koin oloni  vain synkäksi. 
Ei tästä vastauksestani mitään apua ollut, mutta koska en halua käyttää lääkkeitä ja puhtaasti tunnistaa mielialani, elää adhd:n kanssa, niin ehkä se on vienyt minua pois onnellisen ihmisen mallista enemmän pohdiskelevaan elämänasenteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Olen 60+ adhd. Minullakin on masennuskausia,, joita kutsun tätä nykyä synkiksi kausiksi.  Se on ilmaisuna tietenkin keveämpi ja huijaa minua sietämään ne vaiheet helpommin. Koska synkkyys iskee yleensä stressin, ylikierrosten ja intensiivisten jaksojen jälkeen on synkkyydessä/masennuksessa myös hyvät puolensa: annan itseni olla tekemättä mitään. Tietysti pitkä terapia antoi aikanaan työkalut selvitä itseni kanssa, etenkin masennuksen iskiessä, joten en näe syytä pyristellä vastaan. Nousen synkkyydestäni joka tapauksessa joku päivä ja taas mennään. Uskon, ettei ihmisen elämä voi olla aina valoa ja iloa ja kurjatkin hetket ovat elämisen arvoisia miettiessäni onko kyse myös kehoni sekä mieleni tarpeesta vetäytyä omiin oloihini eli keräämään voimia.
Joskus synkät kaudet vaativat matkustamista ja menemistä ihan muualle, jossa saan virikettä. Katkaisin kevään masennuksen kahden viikon lomalla Etelä- Euroopassa, jossa asuin mukavassa kohteessa ja nukuin ensimmäiset viisi päivää lähes putkeen. Olin väsynyt, jota en ennen reissua ymmärtänyt ja koin oloni  vain synkäksi. 
Ei tästä vastauksestani mitään apua ollut, mutta koska en halua käyttää lääkkeitä ja puhtaasti tunnistaa mielialani, elää adhd:n kanssa, niin ehkä se on vienyt minua pois onnellisen ihmisen mallista enemmän pohdiskelevaan elämänasenteeseen.

Ainakin itse kutsuin noita vaihdevuosiongelmiksi jotka parani estrogeenillä.

Eikös masennuskausi viittaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön?

Vierailija kirjoitti:

Eikös masennuskausi viittaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön?

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön viittaa se, että masennuskausien parina ovat maniakaudet. Eli kaksi vaihetta vaihtelee, aivan kuten sairsuden nimikin antaa ymmärtää.