Pelkään ihmisiä. Joudun aina hyljeksityksi.
En uskalla enää lähestyä ketään ja jos joku lähestyy, niin juoksen pakoon. Se ei hyvään pääty. Enkä ole mikään ruma enkä köyhäkään. Mutta aina tällaista.
Kommentit (27)
Ihmiset ovat ilon pilaajia. Raha ja yksinolo tuo onnen.
Minulla oli kerran työkaveri, joka mustamaalasi minua kaikille ja sitten vielä kaiken lisäksi kehtasi valehdella kaikille minun päähäni, että olen haukkunut kaikkia. Sai tällä tavalla kaikki minun kimppuuni haukkumaan minua. Inhosi minua jostakin syystä. Asia selvisi sitten myöhemmin. Vaihdoin työpaikkaa. Traumahan tuosta jäi.
Yleensä en ole oikein saanut ihmisiltä mitään hyvää. Enemmänkin jos on suruja, niin oikein painetaan alas. Parasta mitä minulle on ikinä sanottu. Muistan sen varmasti ikäni. Kerran eräs mies pysähtyi eteeni. Katsoi lempeästi ja sanoi, että sinä olet niin kaunis. Kaunista ja ihanaa elämää sinulle. Lähti kävelemään sitten pois. Hämmennyin niin, että menin ihan puihin. Huusin sitten hänen jälkeensä, että pelastit päiväni. Satuin vielä sinä päivänä olemaan vähän allapäin. Ajattelen vieläkin, että hän oli varmasti enkeli.
Ei kait nyt ihmiset onnea tuo, vaa vievät sen. Onni löytyy omista jutuista ilman ihmisiä. Mikä sen ihanampaa kuin kaunis kesäpäivä ja lukea hyvää kirjaa riippumatossa. Voittaa mennen tullen ihmisseuran. En kyllä kaipaa ketään pilaamaan tätä onnea.
Ohis On jännä aatella miten omakin suhtautumisessani avaukseen on sävyeroja riippuen siitä, ajattelko Ap:n olevan mies vai nainen.