Lue keskustelun säännöt.
Onko joku asia, mitä et ole oppinut yrittämisestä huolimatta?
29.05.2026 |
Onko sinulla jokin asia, mitä et ole oppinut vuosien opettelusta huolimatta? Mikä? Kauanko ja millä intensiteetillä olet opetellut? Mikä on saanut jatkamaan opettelua, vaikkei siitä ole hyötyä? Siis mistä saat motivaatiota? Opetteletko ammattilaisen avustamana vai itsenäisesti?
Itselläni on englanti sellainen. Olen opiskellut sitä koko peruskoulun, lukion, kaksi korkeakoulututkintoa, erilaisia itse maksettuja kursseja, katson tv:tä ilman suomitekstejä, seuraan englanninkielisiä influenssereita, itsenäisesti vanhojen koulukirjojen avulla, ilmaisilla nettikursseilla ja peleillä, jne.
En osaa muodostaa yksinkertaisintakaan lausetta itse. Helppoja lauseita ymmärrän luettuna ja joitakin "have a nice day" -tason juttuja puhuttuna, jos puhuja on tosi selkeäsanainen ja puhuu hitaasti. Olen yrittänyt opetella ulkoa fraaseja, mitä käyttää, mutta niitä pitäisi osata tuhansia ulkoa ja tietää mihin tilanteisiin ne sopii. Unohdan ne nopeammin kuin opin.
Onko sinulla joku tällainen asia, mitä et opi millään?
Kommentit (61)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken oppii, jos vain haluaa. Ongelma on asenteesi, et vain halua tarpeeksi. Oppisitko, jos muuttaisit toiseen maahan, missä on pakko selvitä englannilla joka tilanteessa? Vai kuvittelisitko edelleen, että joku ahkerampi ja vastuuntuntoisempi tulee aina pelastamaan? Siitähän tuo on kiinni, et halua sitä tarpeeksi, että viitsisit vaivautua tekemään töitä sen eteen, vaan oletat että kaikki tarjoillaan sulle valmiiksi.
Olen aikoinaan oppinut englannin oleskelemalla vuoden USAssa. En kuuna päivänä opi puhumaan vierasta kieltä pelkällä itseharjoittelulla. Nyt opettelen erästä toista kieltä, jolle altistun paljon. Luen, ymmärrän TVstä vallan hyvin. Mutta auta armias, jos pitää keskustella. Ei tuu mitään. Etenkin, kun juuri kukaan ei puhu sitä opettelemaani kirjakieltä, vaan jotain "porin murretta". Että ymmärrän hyvin sinun fiilikset.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken oppii, jos vain haluaa. Ongelma on asenteesi, et vain halua tarpeeksi. Oppisitko, jos muuttaisit toiseen maahan, missä on pakko selvitä englannilla joka tilanteessa? Vai kuvittelisitko edelleen, että joku ahkerampi ja vastuuntuntoisempi tulee aina pelastamaan? Siitähän tuo on kiinni, et halua sitä tarpeeksi, että viitsisit vaivautua tekemään töitä sen eteen, vaan oletat että kaikki tarjoillaan sulle valmiiksi.
Ja sinä et opi millään sitä, että kaikki ei ole niin erinomaisia oppijoita kuin sinä. Vaikka kuinka tahtosi. Etkä myöskään opi millään tulemaan ulos idiotismin kuplastasi.
-eri-
Vierailija kirjoitti:
En ole oppinut opiskelemaan ilman seuraavana päivänä kuumottavaa deadlinea.
Onko tuo kuumottava deadline haittaava vai helpottava asia?
Siis etkö pysty opiskelemaan huomisen deadlinen vuoksi? Vai pystytkö opiskelemaan nyt sen vuoksi, että huomenna on deadline ja pakko tehdä?
Nuorempana tuo viime hetken paniikki oli ainoa millä sain asioita tehtyä. Pyysin väliin ihmisiä kylään, jotta sain siivottua, kun en kehdannut näyttää missä sotkussa elän.
Nyt sitten parin burn outin jälkeen en pysty enää toimimaan kun dedis lähesty, kun ahdistun niin paljon. Sydän hakkaa jos ajattelenkaan asiaa, mieli etsii koko ajan jotain minne paeta ja asiat etenee tuskaisen hitaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole oppinut itsereflektiota. Projisoin ongelmani muihin, ja yllätyn, kun en saa osakseni hyvää kohtelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken oppii, jos vain haluaa. Ongelma on asenteesi, et vain halua tarpeeksi. Oppisitko, jos muuttaisit toiseen maahan, missä on pakko selvitä englannilla joka tilanteessa? Vai kuvittelisitko edelleen, että joku ahkerampi ja vastuuntuntoisempi tulee aina pelastamaan? Siitähän tuo on kiinni, et halua sitä tarpeeksi, että viitsisit vaivautua tekemään töitä sen eteen, vaan oletat että kaikki tarjoillaan sulle valmiiksi.
Ja sinä et opi millään sitä, että kaikki ei ole niin erinomaisia oppijoita kuin sinä. Vaikka kuinka tahtosi. Etkä myöskään opi millään tulemaan ulos idiotismin kuplastasi.
-eri-
Sun mielestä on ok asua kymmeniä vuosia maassa opettelematta kieltä? Tuo on ihan sama asia, oletetaan, että aina tulee joku tulkkaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palljon olen oppinut, mutta nyt vanhana tahtoo jo unohtua asiat. Yritän kuitenkin pitää aivot aktiivisina esim. lukemalla ulkomaisia uutisia-
Yhä kauempaa muistin lokeroista joutuu etsimään vaikka jotain nimeä. Niin se vain menee. Tosin nimimuisti ei ole koskaan ollut vahvimpia taitojani.
Mitä enemmän opiskelee, sitä enemmän voi siitä unohtaa ja silti pysyä jotakuinkin maailman tapahtumista kärryillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken oppii, jos vain haluaa. Ongelma on asenteesi, et vain halua tarpeeksi. Oppisitko, jos muuttaisit toiseen maahan, missä on pakko selvitä englannilla joka tilanteessa? Vai kuvittelisitko edelleen, että joku ahkerampi ja vastuuntuntoisempi tulee aina pelastamaan? Siitähän tuo on kiinni, et halua sitä tarpeeksi, että viitsisit vaivautua tekemään töitä sen eteen, vaan oletat että kaikki tarjoillaan sulle valmiiksi.
Ja sinä et opi millään sitä, että kaikki ei ole niin erinomaisia oppijoita kuin sinä. Vaikka kuinka tahtosi. Etkä myöskään opi millään tulemaan ulos idiotismin kuplastasi.
-eri-
Sun mielestä on ok asua kymmeniä vuosia maassa opettelematta kieltä? Tuo on ihan sama asia, oletetaan, että aina tulee joku tulkkaamaan.
Näillä tulkkauspalveluilla voisi olla joku raja, että kuinka kauan niitä saa ilmaiseksi. Esim. helpoimmissa asioissa saisi tulkin vain ensimmäiset 5 vuotta. Viranomaisasioissa ilmainen tulkkauspalvelu loppuisi 10 vuoden maassa asumisen jälkeen. Joku oikein vakava asia, vaikka oikeudenkäynti, siihen saisi tulkin max 15 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Olen aikoinaan oppinut englannin oleskelemalla vuoden USAssa. En kuuna päivänä opi puhumaan vierasta kieltä pelkällä itseharjoittelulla. Nyt opettelen erästä toista kieltä, jolle altistun paljon. Luen, ymmärrän TVstä vallan hyvin. Mutta auta armias, jos pitää keskustella. Ei tuu mitään. Etenkin, kun juuri kukaan ei puhu sitä opettelemaani kirjakieltä, vaan jotain "porin murretta". Että ymmärrän hyvin sinun fiilikset.
Vieraan kielen puhuminen on kyllä todella tökkivää, varsinkin alussa. Itse opiskelen japania itsenäisesti. Puhe usein on........ tällaista että..... tulee... pitkiä..... ajatustaukoja siihen. Kuin rikkinäinen radio. Fraaseja osaan sanoa, mutta vielä on spontaanius ihan hakusessa, ja samalla ei halua myöskään puhua murtaen.
Ja no, englantia olen opiskellut peruskoulusta lähtien. Sama juttu! Tekstiä osaan tuottaa, ymmärrys hyvä. Mutta kun pitäisi puhua? KAIKKI oppi katoaa pois päästä. Samanlaisia ajatuskatkoksia siihenkin, mutta lyhyempiä.
Ei sillä, sama juttu myös äidinkielen kanssa xD En ehkä vain ole puheihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aikoinaan oppinut englannin oleskelemalla vuoden USAssa. En kuuna päivänä opi puhumaan vierasta kieltä pelkällä itseharjoittelulla. Nyt opettelen erästä toista kieltä, jolle altistun paljon. Luen, ymmärrän TVstä vallan hyvin. Mutta auta armias, jos pitää keskustella. Ei tuu mitään. Etenkin, kun juuri kukaan ei puhu sitä opettelemaani kirjakieltä, vaan jotain "porin murretta". Että ymmärrän hyvin sinun fiilikset.
Miten selvisit siellä ennen kuin osasit englantia? Olen miettinyt tätäkin vaihtoehtona, mutta kuvitellut aina että kieltä kannattaisi osata edes vähän ennen toiseen maahan muuttoa. Löysitkö kuitenkin suomeksi kaikki ohjeet, esim mitä lupia tarvitaan jne? Millä rahoitit tuon vuoden? Töitä tuskin ummikko saa ja opiskelukin aika turhaa, jos mitään ei ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aikoinaan oppinut englannin oleskelemalla vuoden USAssa. En kuuna päivänä opi puhumaan vierasta kieltä pelkällä itseharjoittelulla. Nyt opettelen erästä toista kieltä, jolle altistun paljon. Luen, ymmärrän TVstä vallan hyvin. Mutta auta armias, jos pitää keskustella. Ei tuu mitään. Etenkin, kun juuri kukaan ei puhu sitä opettelemaani kirjakieltä, vaan jotain "porin murretta". Että ymmärrän hyvin sinun fiilikset.
Vieraan kielen puhuminen on kyllä todella tökkivää, varsinkin alussa. Itse opiskelen japania itsenäisesti. Puhe usein on........ tällaista että..... tulee... pitkiä..... ajatustaukoja siihen. Kuin rikkinäinen radio. Fraaseja osaan sanoa, mutta vielä on spontaanius ihan hakusessa, ja samalla ei halua myöskään puhua murtaen.
Ja no, englantia olen opiskellut peruskoulusta lähtien. Sama juttu! Tekstiä osaan tuottaa, ymmärrys hyvä. Mutta kun pitäisi puhua? KAIKKI oppi katoaa pois päästä. Samanlaisia ajatuskatkoksia siihenkin, mutta lyhyempiä.
Ei sillä, sama juttu myös äidinkielen kanssa xD En ehkä vain ole puheihmisiä.
Sä osaat siis muodostaa lauseita kirjoittamalla, niin käytännössä osaat jo melkein kaiken mitä puhumiseen tarvitaan. Ne samat lauseen käy puhuessa ja kirjoittaessa, puhuessa on toki omat haasteensa. Tämä ei ollut väheksyntää, lähinnä ihailua.
-AP, opiskellut englantia yli 30 vuotta ja en tosiaan saa edes yhtä yksinkertaista lausetta oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa napsauttaa sormiani niin että kuuluisi se napsahduksen ääni.
Vierailija kirjoitti:
En osaa napsauttaa sormiani niin että kuuluisi se napsahduksen ääni.
Tämä olisi hauska osata :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aikoinaan oppinut englannin oleskelemalla vuoden USAssa. En kuuna päivänä opi puhumaan vierasta kieltä pelkällä itseharjoittelulla. Nyt opettelen erästä toista kieltä, jolle altistun paljon. Luen, ymmärrän TVstä vallan hyvin. Mutta auta armias, jos pitää keskustella. Ei tuu mitään. Etenkin, kun juuri kukaan ei puhu sitä opettelemaani kirjakieltä, vaan jotain "porin murretta". Että ymmärrän hyvin sinun fiilikset.
Miten selvisit siellä ennen kuin osasit englantia? Olen miettinyt tätäkin vaihtoehtona, mutta kuvitellut aina että kieltä kannattaisi osata edes vähän ennen toiseen maahan muuttoa. Löysitkö kuitenkin suomeksi kaikki ohjeet, esim mitä lupia tarvitaan jne? Millä rahoitit tuon vuoden? Töitä tuskin ummikko saa ja opiskelukin aika turhaa, jos mitään ei ymmärrä.
Pöljä, se opiskeli siellä. Vaihtarina ei tarvitse hoitaa itse mitään byrokratiaa tai käytännön järjestelyjä, kun oma ja/tai vastaanottava oppilaitos hoitaa. Asuminen, eläminen ja ruoka tuodaan tarjoiltuna. Opiskelu on helppoa, kukaan ei oletakaan että opit mitään, kun et ymmärrä kieltä ja saat ulkkiksena kurssit säälipisteillä läpi. Kotimaassa voit sitten ratsasta ulkomaan kokemuksella ja "osaamisella".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa napsauttaa sormiani niin että kuuluisi se napsahduksen ääni.
Tämä olisi hauska osata :D
Minäkään en osaa tätä. Olen muutaman kerran yrittänyt opetella, mutta saan vain sormet kipeäksi.
Vierailija kirjoitti:
Kitara
Soittaminen, rakentaminen, korjaaminen,..?
Kahvin keittäminen. Teen sen täsmälleen samoin kuin muutkin, mutta vain mun keittämästä valitetaan.
En ole oppinut opiskelemaan ilman seuraavana päivänä kuumottavaa deadlinea.