Lue keskustelun säännöt.
"Pitäisiköhän vielä laihduttaa" -ajatus hoikalla ilman syömishäiriötä
27.05.2026 |
Laihduin normaalipainon sisällä tänä keväänä sen jälkeen kun tein ruokavaliomuutoksen jonka tarkoituksena ei ollut laihduttaminen. Tunsin hyvää oloa kun huomasin hoikistuneeni. Kroppa tuntuu ketterämmältä, kompaktimmalta ja vaatteet istuu paremmin. Nyt havahduin outoon ajatukseen. Katsellessani itseäni peilistä tunsin tyytyväisyyttä ja tuli ajatus että laihduttaisin vielä vähän. Olen jo normaalipainon alarajalla joten tajusin heti ettei ideassa ole järkeä. Minulla ei ole syömishäiriötä. Tuli sellainen olo että nyt ymmärrän paremmin niitä joille puhkeaa anoreksia. Tällaisesta se varmaan lähtee. Tuntuu että kun hoikistuminen on tuottanut hyvää oloa ja suurempaa tyytyväisyyttä itseen niin sitten se että hoikistuu vielä lisää ja vielä vähän lisää jne muka tuottaisi yhä parempaa oloa ja yhä suurempaa tyytyväisyyttä itseen. Vaikka alipainon rajalta alespäin lopputulos vaan huononee todellisuudessa.
Kommentit (23)
Kyllä sinulla jo on syömishäiriö. Lue tuo aloituksesi itse ihan ajatuksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinulla jo on syömishäiriö. Lue tuo aloituksesi itse ihan ajatuksen kanssa.
Höpsis. Nykyään tyrkytetään häiriöitä terveille.
eri
Ajatuksia tulee ja menee, mutta niiden ei saa tehdä pesää, sanotaan. Tiedostat asian, että nyt on menossa laihdutus yli kohtuuden. Voit vielä muuttaa suuntaa ja alkaa syödä normaalisti ja järkevästi kohtuullisen kokoisia aterioita 4-5 kertaa päivässä, kaikki ruoka-aineet huomioon ottaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä näe tuossa mitään häiriintynyttä? Olen entisenä mahtiläskinä vielä edelleenkin pullukka, mutta mulle ainakin on ollut ihan tärkeä oivallus se, että voin itse valita oman painoindeksini. Ja kun näin voin tehdä sen myös teen. Kokeilemallahan sen tietää, mikä itsestä parhaalta tuntuu. Ja viisautta on myös löytää se missä tuntuu parhaalta eikä jatkaa siitä enää alaspäin.
Syömishäiriön ydin on usein jossain muualla. Miksi laihdutat oikeastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, niin siinä helposti käy jos ei ole varovainen ja terve järki käytössä. Sitten jos päättää vielä vähän laihduttaa, ja tulee yhä laihemmaksi, alkaa valita vertailukohteiksi tosi laihoja esim. näyttelijöitä, ja sitten haluaa että vois vielä vähän laihemmaksi tulla. Se laihtuminen ja tulosten näkeminen aiheuttaa onnistumisen tunnetta ja tunnetta siitä että elämässä on meneillään jotain mahtavaa ja kaikki onnistuu jne. Petollista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä näe tuossa mitään häiriintynyttä? Olen entisenä mahtiläskinä vielä edelleenkin pullukka, mutta mulle ainakin on ollut ihan tärkeä oivallus se, että voin itse valita oman painoindeksini. Ja kun näin voin tehdä sen myös teen. Kokeilemallahan sen tietää, mikä itsestä parhaalta tuntuu. Ja viisautta on myös löytää se missä tuntuu parhaalta eikä jatkaa siitä enää alaspäin.
Jo laiha haluaa laihtua koska tekosyyt X, Y. Se on syömishäiriötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaalipainon alarajalla EI TARVITSE laihduttaa lisää. Se laihduttamisen autuus vaihtuu alipainoisena heikotukseen, vilun tunteeseen ja immuunipuolustus heikkenee. Mut kun jospa mä laihduttaisin silti vähän vielä tosta.. ÄLÄ.
Ei pitäisi, jos joudut AV:lta kysymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, niin siinä helposti käy jos ei ole varovainen ja terve järki käytössä. Sitten jos päättää vielä vähän laihduttaa, ja tulee yhä laihemmaksi, alkaa valita vertailukohteiksi tosi laihoja esim. näyttelijöitä, ja sitten haluaa että vois vielä vähän laihemmaksi tulla. Se laihtuminen ja tulosten näkeminen aiheuttaa onnistumisen tunnetta ja tunnetta siitä että elämässä on meneillään jotain mahtavaa ja kaikki onnistuu jne. Petollista!
Just näin. Ja kun on laihduttanut liian pitkälle ja mieli on alkanut liittää luisevan kroppatunteen onnellisuuteen niin sitten siitä anoreksiasta parantuminen voi olla hirveä kokemus. Just katsoin youtubesta videon jolla anoreksiasta toipuva nainen kuvaili että hänestä tuntuu iljettävältä käydä suihkussa kun kroppaan on tullut vähän lisää rasvakudosta (hän oli edelleen anorektisen laiha silti). Hän vihaa pesulla käyntiä kun ei enää tunne sitä luisevaa tunnetta jota oppi rakastamaan.
Tunnetko käsitteen laihaläski? Vaaka ei kerro rasvaprosenttia eikä normaalipainoisuutta.
Mulla tippui paino nopeasti normaalipainon sisällä ja se tuntui hyvältä fyysisesti ja psyykkisesti. Tässä 19bmi kohdalla tunnen olevani elämäni kunnossa. En todellakaan halunnut, että paino laskee enempää, mutta alkuun tuli kummallista mielihyvää, kun näin vaa'an lukeman menneen entistä alemmas. Tuo on ehkä se kohta, jossa kannattaa olla tarkkana ja seurata omien ajatusten kehittymistä. Se vaihe meni kuitenkin ohi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla tippui paino nopeasti normaalipainon sisällä ja se tuntui hyvältä fyysisesti ja psyykkisesti. Tässä 19bmi kohdalla tunnen olevani elämäni kunnossa. En todellakaan halunnut, että paino laskee enempää, mutta alkuun tuli kummallista mielihyvää, kun näin vaa'an lukeman menneen entistä alemmas. Tuo on ehkä se kohta, jossa kannattaa olla tarkkana ja seurata omien ajatusten kehittymistä. Se vaihe meni kuitenkin ohi.
Tämä tunne eskaloituu epätodennäköisemmin mitä merkityksellisempää elämä muuten on. Moni kokee vastaavia tuntemuksia. Pointti on siinä miten merkityksellisiksi ne kokee. Kun muu elämä on liian täyttä ja mielenkiintoista ei yksinkertaisesti halua paisutella vartaloonsa liittyviä tuntemuksia sen enempää.
Mun mielestä olisi hyvä lähettää kuva vaikka jollekin kaverimiehelle ja kysyä häneltä että kannattaako enää laihduttaa.
Miehet osaavat sanoa mikä näyttää viehättävimmältä kropan suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on jo syömishäiriö.
Laihduttaminen ei ole häiriö.
Niin se on.