Oliko sinulla lapsena mummolaa maalla? Oliko se sellainen onnela, kuin saduissa? Minulla oli häijy mummo.

Tylyjä muistoja ei ole yhtään. Minulla tai meillä, veljelläni ja minulla oli kaksi mummolaa maaseudulla ja molemmissa viihdyttiin hyvin ja mummut pitivät hyvänä meitä, mukavampaa siellä oli kuin kotona. Toinen mummu oli ollut pitokokki ja saatiin hyviä ruokia ja leipomisia. Pappat olivat myös mukavia ja ottivat mukaan touhuihinsa ja kertoivat mukavia tarinoita omasta lapsuudestaan meille. Oli tosi idyllistä näin jälkeenpäin ajatellen, ei taida olla enää missään tuollaista. 

Oli kaikki perinteiset lehmälaitumet ja maitolaiturit jne mutta ei minua sinne viety kuin muutaman kerran lapsuudessani

Ainoa isovanhempani joka oli minun aikana elossa, oli äitini äiti.

Äksy laiska vanha lihava nainen, joka oli sitä mieltä että lapset ovat vain tiellä ja lasten tulee palvella häntä. Mummolaan ei päästy, sinne jouduttiin.

M43

Asuin maalla mummon kanssa samassa talossa. Mummo oli hieman tyly ja olisi halunnut että tytöt tekevät kotitöitä ja istuvat mekko päällä sohvalla. Minä ajoin traktoreilla, ratsastin lehmillä, kiipeilin puihin jne. Tein toki kotitöitäkin paljon mutta tosiaan en ollut toivottu rauhallinen tyttö.

Toinen mummola oli samalla kylällä noin 100 metrin päässä. Tämän mummon kanssa tultiin tosi hyvin toimeen. En tainnut koskaan käydä siellä yökylässä kun oli niin lähellä. Tämä mummo eli vanhaksi ja kävimme yhteisillä lomamatkoillakin kaksistaan.

Oma mummo asui maalla kun olin alle kouluikäinen. Myöhemmin vietti kesät maalla.

Eläimiä ei enää ollut ja pellot myyty naapurille, mutta oli kukkia, marjapuskia ja kasvimaata.

Tunnepuoli oli mummolla jotenkin traumatisoitunut omassa lapsuudessa. Ei osannut lohduttaa ja otti serkkupojan mukaan ilkkumaan, kun itkin, että "tuolla se tekee törömyssyä". 

Pääasiassa muistot on kuitenkin hyviä. Pelattiin korttia ja mummo laittoi hyvää ruokaa ja leipoi paljon. Mummon kanssa kävin marjassa ja opin pyörittämään pullia. Aina oli tervetullut, vaikka olisi tullut ilmoittamatta ja aina sai murkinaa rinnan alle.

Mulla oli mukavat isovanhemmat. Oli köyhää, mutta kiva oli olla siellä kuitenkin. Olen iloinen, että sain heidät. 

Mamma ja pappa asuivato melko lähellä, oikein lempeitä ihmisiä. 

Olen 60-luvun lapsi ja molemmat mummolani sijaitsivat kaupungissa.

50-luku : mummola oli saman talon alakerrassa Helsingissä ja ihana olikin

Ei ollut. En tunne sukulaisia. 

Ei, mummolta oli kaupungissa toinen mummo oli äkäinen, toki jäänyt sodan takia leskeksi yksin seitsemän lapsen kanssa, toinen taas tuurijuoppo joka saattoi olla pari kuukautta kännissä, hankalaa oli käydä kun ei koskaan tiennyt onko missä kunnossa, ei jääty kahville jos oli kännissä 

Minun mummola oli yksiö Helsingin Kalliossa, mummo oli ihan mukava, pappa ei ollut niin mukava, mutta enimmäkseen siedettävä kunhan teki niinkuin se halusi. Toinen mummo oli dementoituneena vanhainkodissa ja en muista että olisin ikinä siellä käynyt.

Hassua, olin lapsuuteni kesät aina mummolassa ja muistan tunteen, että siellä oli hyvä olla, mutten sanaakaan mistään keskustelusta, ainoastaan sen että mummo huusi "Syömään!". Ehkä me ei oikeasti koskaan juteltu, vaan touhuttiin omiamme.

Toinen mummola oli sen verran kaukana, että siellä käytiin kerran kesässä. Minulla ei ole mummosta kuin pari muistikuvaa, ei oltu läheisiä.

Toinen mummola oli 150 kilometrin päässä, siellä käytiin usein. Meidät lapset lähetettiin sinne viikoiksi, joskus koko kesäksi. Siellä oli työtä aamusta iltaan. Mummo oli vanha ja väsynyt eikä arvostanut tyttöjä, ukki oli niin vihaisen näköinen, että pelkäsin häntä, ei se minulle puhunutkaan mitään. Olisin ollut mieluummin kesät kotona, mutta ei minua sinnekään haluttu.

Viihdyn maalla. Siellä oli kivaa. Mummo ja ukki olivat tosi kivoja, samoin muut sukulaiset. Joka kesä mentiin ihan mielellään sinne ja oltiin aika pitkäkään maalla

Meillä oli juuri tuollainen ihana mummola maalla 80-90 luvulla. Mummo asui kyllä pienen kunnan taajamassa, mutta siellä me lapset juostiin omakotitalon pihalla pyöräiltiin ympäri kuntaa. Mummo oli ihana. 

Meillä oli myös Helsingissä toinen ihana mummo ja mummola jossa päästiin käymään paljon. Heillä oli myös omakotitalo, eli saimme juosta pihalla ja tutkia takapihan vieressä olevaa metsää. 

Minun mummoni asui Tampereen keskustassa. Olin usein hoidossa hänen luonaan. Mummoni joi Koskenkorvaa ja minulle hän antoi kaakaolikööriä. Usein kulkiessamme Tampereen keskustassa ihmiset tulivat valittaen sanomaan kuinka ikävää, että lapsi on noin vammainen. Mummoni sanoi vain, että lapsihan on kännissä. Meni lapsuus juopotellessa Mummoni kanssa. Hän oli hyvä mummo.

On ollut mummoloita kaupungissa ja sitten vähän maaseudummassa molemmissa

Minulla oli aivan ihana mummi. Tuli lapsena ollessani aina avosylin ottamaan vastaan, laittoi hyvää ruokaa ja paistoi lettuja. Toki opetti kotitöitäkin, mutta ei koskaan vaatinut liikoja. Lohdutti myös, kun joskus tuli pidempään hoidossa ollessa vanhempia ikävä.

Ei ollut. Kumpikin mummo asui kaupungin keskustassa. Me itse asuttiin omakotitaloalueella kaukana keskustasta.