Lapsivakuutus vai tapaturmavakuutus?

Nimenomaan sairastelu lisääntyy hoidon aloituksen myötä, ei tapaturmat :) Eli lapsivakuutuksesta saattaisi olla enemmän hyötyä. Onko siitä sitten tarpeeksi hyötyä kattamaan melko korkeat maksut, ei voi tietää ilman kristallipalloa :)



Tapiolan vakuutuksessa voi kerätä vuoden tapahtumat yhteen hakukertaan jolloin menee vain yksi omavastuu, riippumatta onko eri sairauksia vai sama sairaus kyseessä. Ehkä se kannattaisi paremmin kuin sellainen vakuutus, jossa menee omavastuu joka sairaudesta erikseen?

Sairastelu varmastikin lisääntyy ja siksi sairauskuluvakuutus varmaan paikallaan. Teille ei tulisi edes entisten sairauksien vuoksi rajoitteita, niinkuin meille tuli 10 vuodeksi kaikki korvatulehdukseen liittyvä rajattu pois, myös kitarisaleikkaus.



Otin lisäksi tapaturmavakuutuksen, vuosimaksu alle 8euroa ja siinä ei ole minkäänlaista omavastuuosuutta, sairauskuluissa on meillä 90e omavastuu. Nyt en muista oliko per sairaus vai vakuutuskausi.

Vakuutushan maksaa aina keskimäärin enemmän kuin mitä siitä hyötyy. Käytännössä siis vain ne kaikkein sairaimmat hyötyvät vakuutuksesta ja muut maksavat enemmän. Tietenkin tätä on vaikea ennustaa etukäteen mihin vakuutukset tietenkin perustuvatkin. Mutta sehän on tosiasia että tappiokseen vakuutusyhtiöt eivät vakuutuksia myy.



Sairaus- ja tapaturmavakuutuksista lienee eniten hyötyä silloin jos lapsi sairastelee paljon pääasiassa pikkujuttuja jotka haluaa hoitaa nimenomaan yksityisellä. Julkisen puolen sairaala- ja terveyskeskusmaksut ovat niin pieniä että niitä varten vakuutuksen ottaminen ei yleensä kannata - ja julkisellahan hoidetaan yleensä sitten joka tapauksessa ne isommat jutut.



Merkittävin asia minusta on vakuutusyhtiön valinta. Oleellisin pointti tällä hetkellä lienee välttää Pohjolaa. Pohjolahan on lisännyt ainakin kaikkiin tapaturmavakuutuksiinsa nykyisin pykälän jonka mukaan hoito korvataan vain Pohjolan valitsemissa lääkärikeskuksissa tiettyjen lääkärien hoidossa. Tässä tietenkin menetetään se tärkein etu mikä yksityisellä on tarjota: potilaan vapaus valita lääkärinsä! Pohjola kilpailuttaa lääkärit ja tarjoaa vakuutusasiakkailleen hoitoa vain kaikkein halvimpien hoidossa. Halvimpia hintoja taas tietysti tarjoavat ne lääkärit jotka eivät muuten saa potilaslistojaan täyteen.

Ovat kuitenkin olleet kotihoidossa joten tauteja on voinut " vältellä" .Ajattelin vakuutusta lähinnä siksi että voisi esim. yöaikaan käyttää flunssissa yms. yksityistä ja esim. mahdollisissa korvatulehdusepäilyissä korvalääkäriä.Tosin isommalta todennäköisesti suljetaan vakuutuksesta pois kurkunpääntulehdukset mutta niitä ei onneksi ole ollut vuoteen

Oma poikani (täyttää parin viikon päästä 2 vuotta) on ollut päiväkodissa kohta 9 kk eikä ole ollut kertaakaan sairaana eli ei se ole automaatio, että sairastelee hoidon aloitettuaan.



Itse olen laskenut asian niin, että sillä vuosimaksulla ja omavastuuosuudella käy aika monta kertaa näyttämässä korvia tms. yksityisellä lääkäriasemalla. Ja jos jotain muuta tulee, niin sitten joko yhteiskunta sen korvaa (leikkaukset sun muut) tai sitten meillä on varaa se maksaa, jos emme jostain syystä voi/halua julkisia palveluja käyttää.



Meillä olisi ainakin mennyt vakuutusrahat kuin kankkulan kaivoon, kun pojan sairastelusta aiheutuneet kustannukset (esim. pari kertaa ns. turhaan käyty näyttämässä terveyskeskuslääkärillä korvia) ovat jääneet kahden vuoden aikana johonkin pariinkymmeneen euroon...

Hei,

Mielestäni ihan ehdoton, vaikka meillä ei mikään supersairastaja olekaan. Se on karua, mutta kyllä ne ei-sairastavat hoitolapset ovat poikkeus. Tuttavapiirissäni ei ole yhtään. Pienemmälle ottaisin ainakin.



Keväällä käytiin 4 kertaa toistuvan yskän takia, 70 e kerta, Kela korvaa ruhtinaalliset 12 e. Jo näillä käynneillä kuitattiin suoraan se satanen, minkä meidän vakuutus maksaa (fennia).

Tuo omavastuu (40 e per sairaus) menee usein monelle kerralle, koska ainakin meillä diagnoosi vaivaan kun vaivaan tuntuu olevan ' ylähengitystieinfektio' .



Tosin yöaikaan Helsingissä paras paikka on Lastensairaala (siis kunnallinen), huippuhoitoa!



t. Tuulinäiti

onnellinen vakuutuksenmaksaja

Toki jos kotona on oltu hirvittävän tarkkoja hygieniasta eikä ole juuri ketään tavattu eikä missään käyty niin voi olla että lapsi ei ole saanut riittävästi pöpöaltistusta ja kun hän sitten esim. hoidon myötä pääsee tutustumaan ympäristön bakteereihin niin taudit lisääntyvät.



Meillä on kolme lasta jotka ovat aloittaneet hoidon isossa ympärivuorokaudisessa päiväkodissa 9kk, 10 kk ja 1v 5 kk iässä. Nyt lapset ovat 8v, 6v ja 2v. Kaksi vanhinta ovat elämässään syöneet yhden antibioottikuurin, kuopus ei ainuttakaan. Korvatulehduksia meillä ei ole ollut koskaan. Tavallisia flunssia on ollut 1-2 vuodessa sekä ennen hoidon aloittamista että sen jälkeen eikä niiden vuoksi ole ollut poissaoloja päiväkodista. Mahatauti meillä on ollut näiden vuosien aikana 1-2 kertaa eikä senkään lähtöpaikasta ole varmuutta. Vesirokko on ainut tauti joka meille on varmuudella tullut päiväkodista, mutta sehän on hyvä sairastaa muutenkin lapsena. Poissaoloja päiväkodista sairauksien vuoksi ei ole lapsille tullut edes joka vuosi.



Mutta juu, toki meillä on korostetusti kiinnitetty huomiota siihen että lapset tutustutetaan tavallisiin kotipöpöihin heti alusta pitäen eikä heitä pidetä liian hygieenisissä oloissa sen tärkeän ensimmäisen puolen vuoden aikana kun lapsen oma vastustuskyky pääsee kehittymään äidin vasta-aineiden suojatessa taudeilta. Vielä tärkeämpäähän tämä on tietysti allergioiden ehkäisyn kannalta.

Tyttäremme aloitti päivkodin 1 v 8 kk ikäisenä tämän vuoden tammikuussa ja nyt on neljäs antibiottikuuri korvatulehdukseen. Ja sitä ennen liikuttu normaalisti kylässä, kaupassa, kerhossa, avoimessa päiväkodissa jne. eli emme mitenkään yrittäneet tietoisesti vältellä tauteja eikä meillä ole mitenkään supersiistiä (koira talossa...). Ennen päiväkodin aloitusta meillä oli vain muutama flunssa eikä yhtään korvatulehdusta.



Lisäksi tyttäremme on kärsinyt korvatulehdusten yhtyedssä hengenahdistukseta, johon saanut spiralla hengitystä avaavaa lääkettä niin voitte arvata että vakuutus on ollut aika hyvä juttu meille. Tietenkin sitä lääkettä saa terveyskeskuksestakin, mutta sairaan lapsen kanssa jonottaminen tk:ssa ei ole herkkua... Olemme nimittäin joutuneet käymään päivystyksessä asian takia muutaman kerran.



No, minä itse ottaisin vakuutuksen varsinkin tässä vaiheessa kun teillä ei vielä ole ollut mitään tatuteja, jotka suljettaisiin vakuutuksesta pois. Meidän vakuutus ainakin on maksanut jo itsensä takaisin vaikka ekaan 1½ vuoteen sitä ei tarvittukaan. Meillä tapaturmavakuutus kuuluu samaan pakettiin.



Kukin tietenkin tekee ratkaisunsa omaan elämäntilanteeseen sopivaksi.

Tai jos en ottaisi niin silti käyttäisin lasta yksityisellä sairaaksi tullessaan. Kuten sanoit kirjoituksessasi, niin arvauskeskus on kyllä valitettavan usein varsinainen arvauskeskus. Ja varsinkin korvatulehduksien hoitoon en ikinä käyttäisi sitä laitosta - tosi asia on, että vain korvalääkärillä on oikea välineistö nähdä korvaan.

Tarvetta ei -onneksi- ole suuremmin ollut, mutta en kyllä edes harkitse vakuutuksien lopettamista. Meillä on vakuutettu autot, koti, mökki, ihmiset.. Maksaa, mutta haluamme vakuutuksien tuoman turvan. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.



Meillä vakuutukset Pohjolassa, ja ihmettelen jonkun väitettä huonommista lääkäreistä.... Mieheni polvi on leikattu vakuutuksen kautta muutamaan otteeseen (viimeksi kuukausi sitten) ja hoito tapahtui Dextrassa, jossa huippuosaaminen urheiluvammoissa..



Muuten kyllä kannattaa vertailla vakuutusten hintoja ja mitä korvaavat.

Jo ihan siitä syystä, että esim. kipsattu jalka ei ole syy olla pois koulusta 6-8 viikkoa ja mahdollinen taksikyyti kouluun ja koulusta kotiin korvataan lapsen omasta tapaturmavakuutuksesta tai jos vakuutusta ei ole niin vanhempien rahapussista. Koulun vakuutukset korvaa vain koulun toiminnassa tai välitunnilla, kouluajalla tapahtuneet tapaturmat.



Minun mielestäni tapaturmavakuutus on suorastaan halpa, kun ajattelee miten paljon pikkulapsille sattuu tapaturmia, esim. pyörällä kaatumiset ym.

Peruskoululaisen taksikyydit korvaa AINA tarvittaessa kunta, johtui se sitten koulumatkasta, sairaudesta, tapaturmasta, erityislapsen erityistarpeista tai mistä tahansa. Kunta on lain mukaan velvollinen järjestämään lapselle perusopetuksen ja jos ainoa keino millä lapsi kouluun pääsee on taksi niin kunta korvaa sen ilman muuta. Ainut poikkeus on se, että vanhemmat haluavat laittaa lapsen johonkin muuhun kuin kunnan osoittamaan " lähikouluun" jolloin vanhemmat ovat velvollisia järjestämään kuljetuksen valitsemaan kouluunsa itse.



Jos taas lapsi on esim. lukiossa, ammattikoulussa, yliopistossa tai muussa " vapaaehtoisessa" koulussa niin silloin mahdollinen taksikyyti menee omaan piikkiin jos kyseessä ei ole vakuutustapaturma.



Aika useinhan vakuutuksen " kannattavuus" perustuukin siihen, että ihmiset kuvittelevat että ilman vakuutusta joutuisivat maksamaan itse kuluja jotka todellisuudessa joku korvaisi kuitenkin. Ja ymmärrettäväähän se tietysti on että omat ratkaisut halutaan nähdä kannattavina silloinkin kun ne eivät sitä välttämättä ole. Ei sinänsä, kyllä minun puolestani ihmiset saavat käyttää omat rahansa ihan miten haluavat. Halusinpahan vain tuoda esiin oman näkemykseni - meillä vakuutukseen laitetut rahat olisivat tähän mennessä olleet täysin kankkulan kaivoon syydettyjä.

...on minusta tuo että onhan meillä vakuutettu auto, talo jne. miksei sitten lapsia. Jos autolle tai talolle tapahtuu jotain, niin kustannukset maksat sinä itse. Jos lapsi joutuu vaikka onnettomuuteen, kyllä yhteiskunta sen aika pitkälti korvaa. Ja lisäksi auton ja kiinteistön vakuuttaminen on lakisääteistä, ei vapaaehtoista.



Meillä ei siis ole sairaskuluvakuutusta, mutta tapaturmavakuutus ja matkavakuutus pojalla on. Ne olen katsonut hyvinkin tarpeellisiksi, mutta sairaskuluvakuutusta en. Tapaturmavakuutuksen hintakin on vain murto-osa sairaskuluvakuutuksen hinnasta.



Ja kun joku kommentoi, ettei voi viedä " arvauskeskukseen" korvia näyttämään, kun ei siellä ole laitteitakaan, niin missähän periferiassa te oikein asutte kun ainakin meillä Espoossa oli ihan samat laitteet tk:ssa kun yksityisellä Pikkujätti-lääkäriasemallakin käytössä ; )

Pompelmo:

Ja kun joku kommentoi, ettei voi viedä " arvauskeskukseen" korvia näyttämään, kun ei siellä ole laitteitakaan, niin missähän periferiassa te oikein asutte kun ainakin meillä Espoossa oli ihan samat laitteet tk:ssa kun yksityisellä Pikkujätti-lääkäriasemallakin käytössä ; )

Nimittäin täällä periferiassa (Turussa) tk:ssa ja yksityiselläkin yleis/-lastenlääkärit käyttävät aina niitä pieniä surkeita kädessä pidettäviä korvapeilejä (tai mitä lievät nimeltään?). Vasta yksityisellä korvalääkärillä oli kunnon mikroskooppi jolla näkee korvaan paaaljon paremmin ja nopeammin. Ja myös kivuttomammin, lapsen reaktioista päätellen. Ei melkein edes huomannut, että kipeää korvaa tutkittiin.

Jos lapset on olleet tähän saakka terveitä en kyllä ottaisi sairausvakuutusta vain sen vuoksi, että he aloittavat päivähoidon. Sairastelu kyllä todennäköisesti lisääntyy joksikin aikaa, mutta kun lapset tottuvat päiväkodin pöpöihin sairastelu todennäköisesti vähenee. Ja enimmäkseenhän lapset saavat päiväkodista flunssia ja vatsatauteja, jotka eivät tarvitse lääkärissäkäyntiä parantuakseen.



Meillä lapsilla on sairaus-ja tapaturmavakuutukset, ja meillä ne on kyllä kannattaneetkin. Mitä tulee keskusteluun tk- ja yksityslääkäreistä niin siinä olen samaa mieltä, että kokeneella korvaläkärillä on kyllä paremmat laitteet tutkia erityisesti vauvojen ahtaita korvakäytäviä. Ja joillain lapsillahan on vielä hieman vanhempanakin todella ahtaat korvakäytävät, joihin ei kyllä tavallisella korvalapulla pysty riittävän hyvin näkemään.



Ja kun meillä on vakuutus olemme voineet seurata korvatulehduksen tilaa useampana päivänä, jolloin turhilta antibioottikuureilta ollaan vältytty. Usein esim. korvatulehdus paranee itsestään, mutta vaatii seurantaa, johon ei tk:ssa varmasti suostuttaisi tekemään ja joka omakustanteisesti tulisi aika kalliiksi yksityiselä puolella.

Amidaalialle ja muillekin:



en ole pro noissa lasten korvien tutkimiseen käytettävissä laitteissa, mutta samalta ovat näyttäneet niin tk:ssa omalääkärillä, Jorvin sairaalassa kuin siellä yksityisellä asemallakin. Tk:ssa on katsonut kahdellakin eri laitteella. Voihan toki olla, että jos olisi ollut erityisen vaikea katsoa tai jotain häikkää, olisi yksityiseltä löytynyt vielä joku parempi ihmevärkki kuin mitä lääkäri rutiininomaisesti käytti...



Tk:ssa, sairaalassa ja yksityisellä ovat antaneet negatiivisen diagnoosin (siis ei korvatulehdusta) ja tottahan se on ollutkin eli huoli on ollut meidän kohdallamme ihan turha. Eli ei voi sanoa, että terveyskeskusten korvadiagnooseihin ei voisi alkuunkaan luottaa.

Pompelmo:

...on minusta tuo että onhan meillä vakuutettu auto, talo jne. miksei sitten lapsia. Jos autolle tai talolle tapahtuu jotain, niin kustannukset maksat sinä itse. Jos lapsi joutuu vaikka onnettomuuteen, kyllä yhteiskunta sen aika pitkälti korvaa. Ja lisäksi auton ja kiinteistön vakuuttaminen on lakisääteistä, ei vapaaehtoista.

i]

En varsinaisesti verrannut asioita, kerroin vain miten meillä on järjestetty vakuutusasiat. Eli vakuutettu ne mitä voi.

Vakavan tapaturman/sairauden kohdalla yhteiskunta toki osallistuu kustannuksiin kohtuullisen hyvin. Mutta -nyt hoitotakuunkin takerrellessa- haluan varmistaa, että perheemme saa nopeasti hoidon ja tarpeelliset tutkimukset myös ei-kiireellisissä tapauksissa. Ettei ole kustannuksista kiinni.

Ja auton vakuuttaminen muuten ei ole lakisääteistä, liikennevakuutus on. Ja asunnon irtaimiston vakuuttaminen ei ole pakollista...

Minusta on ihan eri asia puhua auton ja talon vakuuttamisesta kuin ihmisten vakuuttamisesta. Jos auto kolaroidaan tai talo palaa niin vakuutuksesta saatavalla rahasummalla voidaan tilalle hankkia ainakin kohtuullisen hyvin menetettyä tavaraa korvaava tuote. Näiden asioiden vakuuttaminen siis tarkoittaa sitä että vakuutusmaksulla minimoidaan mahdollisen vahingon aiheuttamaa riskiä. Vakuutus kannattaa hankkia lähinnä sellaisille tuotteille ja tarvikkeille joiden arvo on niin iso että jos niille sattuu jotain niin talous heittää ilman vakuutusta häränpyllyä. Tällöin turvallisuudesta kannattaa maksaa vaikkei se todennäköisesti kannatakaan. Kukapa vakuttaisi vaikkapa jääkaapin sisältöä tai tavallista polkupyörää? Eihän sellainen kannata koska vakuutus maksaa aina enemmän kuin mitä siitä keskimäärin hyötyy!



Sen sijaan mikään vakuutus maailmassa ei korvaa sitä että ihminen sairastuu, vammautuu tai kuolee. Vakuutuksella tai rahalla voidaan molemmilla yhtä lailla hankkia hoitoa tai lohdutusta, mutta menetettyä ihmistä tai terveyttä se ei korvaa. Vakuutettu ihminen ei selviä sairaudesta tai vammasta yhtään sen pienemmillä vahingoilla kuin vakuuttamatonkaan. Näin ollen " ihmisten vakuuttamisessa" on yhtä lailla kyse taloudellisten riskien tiedostamisesta ja hallinnasta kuin muidenkin asioiden vakuuttamisessa. Jos arvelee että sairaskuluja tulee enemmän kuin mitä vakuutus maksaa niin vakuutus kannattaa. Samoin jos epäilee että sairaskulujen vuoksi talous saattaa mennä sekaisin tai sairauden tullen ei ole varaa hankkia riittävän hyvää hoitoa ja on valmis sijoittamaan tähän turvallisuuteen niin vakuuttaminen voi olla ihan järkevää. Jos taas rahaa on sijoittaa muutenkin eikä näköpiirissä ole vakuutuksen kannattavaksi tekeviä riskejä niin rahat on todennäköisesti järkevämpää sijoittaa jotenkin muuten ja sairausriskin sitten ehkä joskus toteutuessa realisoida näitä sijoituksia. Jos sairausriski ei toteudu niin rahat voi sitten käyttää johonkin muuhun kivaan tai jättää vaikka lapsille perinnöksi.





Itse näen että erilaisten terveys- ja sairausvakuutusten kauppaamisesta on tullut aikamoinen bisnes joka kohta pyörittää itse itseään. Kun ihmisillä on vakuutus, käyttävät he palveluja paljon herkemmin kuin ilman vakuutusta (mennään lääkäriin ihan varmuuden vuoksi ja käytetään palveluja kun on kerran maksettu) mistä tietysti seuraa että vakuutusmaksut nousevat mikä taas aiheuttaa sen että ihmiset ravaavat lääkärissä entistä tiheämmin.



Toinen harha liittyy siihen että kuvitellaan vakuutusten maksavan kaiken mahdollisen kun ei jakseta lukea (eikä ymmärretä) niitä pieniä pränttejä ja vakuutusten ehtoja tarkkaan. Sitten kun jotain sattuu niin varsinkin tapaturmavakuutusten haltijat ovat ihmeissään kun vakuutusehdoissa on poissuljettu kaikki mahdollinen eikä hoitoakaan korvata kuin muutamassa harvassa vakuutusyhtiön valitsemassa paikassa ja vakuutusyhtiön valitsemalla tavalla... Itse maksava saa sentään juuri sellaista hoitoa kuin haluaa siellä missä haluaa mutta kukapa nyt viitsisi maksaa itse vielä sen lisäksi että on maksanut vakuutuksestakin. Autoa valittaessa kyllä kierrellään liikkeitä, luetaan testejä ja selvitetään vikatilastoja mutta oma hoito ollaan valmiita ottamaan sieltä mistä joku määrää!

Ystäväni lapsella oli monta tulehdusta, ja lopulta hänet laitettiin putkitusjonoon. Ei ollut vakuutusta, mutta käyttivät lasta paljon yksityisellä ja sieltä laitettiin putkitukseen kunnalliseen sairaalaan. Jonossa ehti olla 4kk. Tänä aikana lapsi ehti syödä 4 antibioottikuuria, ja molempiin korviin kehittyi paha liimakorva. Jos putkitus olisi tehty yksityisellä, jono olisi ollut 3vk:n mittainen.



Itse olen valmis maksamaan siitä, että lapsellani on hyvä olla eikä hänen tarvitse turhaan kärsiä kipeitä korvatulehduksia.



Joku kysyi, missä periferiassa asumme kun ei ole tk:ssa kunnon vehkeitä katsoa korvaan. Missään tk:ssa tai neuvolalääkärillä en ole nähnyt samaa vehjettä mitä korvalääkäri käyttää, mikä lie nimeltään se onkin. Yleislääkäri on aina katsonut pelkällä pienellä kädessä olevalla " putkella" . On sanomattakin selvää, että sillä ei samalla tavalla näe korvaan kuin korvalääkärin " mikroskoopilla" . Oman lapseni liimakorva ei erottunut yleislääkärin katsoessa korvaan, mutta kun korvalääkäri katsoi, niin sanoi että kunnon liimakorva on. Miten tämä on selitettävissä?

Jos terveyskeskus toimii, sinne saa aikoja eikä ole jonoja niin tapaturmavakuutuksella pärjää.



Sairaskuluvakuutusta perustellaan aina sillä, että voi sitten viedä yksityiselle... Voihan sinne viedä ilman vakuutustakin ;) Aika monessa vakuutuksessa on omavastuu / sairaus ja jos ei tarvitse kuin yhden käynnin lääkärissä niin ei siitä montaa euroa takaisin saa vakuutuksesta. Ja ottaen huomioon sairaskuluvakuutuksen vuosimaksun niin vähän sairastavalle ei siis mikään ehdoton.



Meillä -pääkaupunkiseudulla- ei saa aikoja terveyskeskukseen edes lapsille , joten sairaskuluvakuutus on ollut hintansa väärti. Esikoisella on vielä se versio, jossa omavastuu / vakuutuskausi niin se on ollut hyvä.



Kuopus taas on korvakierrelapsi ja vakuutus on ollut loistava. Putkitusjonoja ei ole yksityisellä, on putkitettu parin päivän sisään, kun on todettu, että tarvitsee putket. Kaverin lapsi julkisella puolella on jonottanut putkitukseen 4 kk ja syönyt jokseenkin monta kuuria.