Meillä ei sitten vietetää isänpäivää tänä vuonna

Oletteko sitten kovinkin tyytyväisiä, kun mieheltä on koston kautta puristettu kortti, kahvit ja teidän itse valitsemanne (vaatimanne) lahja? Onko ilo kuunnella " paljo onnea vaan" sängyn viereltä, kun olette itse ensin vihaisena sähisseet, että laulakaa nyt perkele?





Voi teitä ja lapsianne.

Minkä arvoinen on väkisin järjestetty juhla?

onko sen nyt sitten iso vaiva toivottaa toiselle hyvää äitienpäivää jos toinen siitä jo ilostuu? Kun jotkut miehet täällä eivät sitäkään edes viitsi tehdä.

Ymmärrän hyvin, että ap on pahoittanut mielensä. Ilmeisesti sinulle tällaiset merkkipäivät on tärkeämpiä kuin miehellesi.



Itse en lähtisi missään tapauksessa kostamaan, vaan nimenomaan päinvastoin. Järjestäisin miehelleni oikein mukavan ja juhlavan isäinpäivän. Sekin voi toimia herätteenä, kun saa itse tuntea olevansa juhlittu.



Ja mitä tähän äitienpäivään tulee, niin kannattaisiko kertoa, että olet pahoittanut mielesi ja kertoa, miten toivoisit jatkossa tulevan huomioiduksi.

Tappelu tuskin asiaa auttaa. Ja itseänne vahingoitatte, jos moisesta katkeroidutte.



Muistakaa te isää, jos se teidän mielestänne kuuluu tapoihin. Voitte kasvattaa lapsianne omalta osaltanne " ainoaan oikeaan vanhempien muistamiseen" .



Koettakaa hyväksyä, että puolisonne ajattelee toisin eikä se tapa ole automaattisesti väärä; erilainen vain.

Opettakaa lapsille isänpäivän viettoa, jos nämä juhlapäivät ovat teistä tärkeitä, ja ehkä he sitten aikanaan haluavat viettää myös äitienpäivää samoin. Jos mies ei juhlista perusta, turha siitä on tehdä elämää suurempaa ongelmaa. Ei se ihan oikeasti ole MIEHEN tehtävä järkätä teille äitienpäiväjuhlaa vaan perinteisesti LAPSET kittää silloin äitejään. Nykyään on jotenkin ajauduttu tähän että puolisot järkkäilee toisilleen lahjoja ja aamiaisia, mutta ei sen ole mikään pakko niin mennä.

Vierailija:

Todella lapsellista toimintaa mielestäni. Ei kaikille miehille nämä äitienpäivät ja isänpäivät ole mitään tärkeitä juttuja. En tiedä ikäänne, mutta tuntuu kyllä erittäin kypsymättömälle toiminnalle. Ei VOI olla yhdestä äitienpäivästä miehen hyvyys kiinni!

Meillä ei vietetä äitienpäivää tai isänpäivää muutoin kuin siten, että lapset piirtää kortit koulussa molemmille. On riittänyt oikein hyvin, siinä ei mitään kakkuja tarvita. Ja ETTE OLE MIESTENNE ÄITEJÄ; tai jos tunnette olevanne, niin suhteessa mättää muukin kuin miehen ' muistamattomuus' .

Jos miehille ei ole isänpäivä tärkeä niin ei kai ukko sitten pahastu kun ei saa onnitteluja/kakkua/ruokaa/hemmottelua/lahjaa?? Että silleen.

Minusta on oikein KIITTÄÄ merkkipäivänä puolisoaan siitä että on yhteisten lasten isä/äiti. Jotkut ei sitä vaan tajua..

Vierailija:

Minusta on oikein KIITTÄÄ merkkipäivänä puolisoaan siitä että on yhteisten lasten isä/äiti. Jotkut ei sitä vaan tajua..

Miksi oletat, että sinä olet oikeassa ja että toisten tulisi kääntyä ajattelemaan samoin? Plaah. Minäminäminäminäminä...

Mun mies oli aikoinaan myös vähän tuollainen. Itse toimin niin, että pyrin tekemään hänen merkkipäivistään mahdollisimman mukavia, ja huomioimaan ihan pienetkin juhlapäivät.



Mies huomasi, kuinka kivalta tuntui itse olla päivänsankarina ja alkoi kohdella myös minua samoin.

mutta tehkää se vilpittömästi ja hyvää tarkoittaen eikä kostona. Eli jos juhla ei ole miehelle tärkeä, ei teidän tarvitse sitä järjestää ellette halua, mutta älkää myöskään itse pahastuko, jos mies ei järkkää teille mitään äitienpäivänä.

ikionnellisia, joten mieti vielä!!

Jos mies viis veisaa kemuista, se on onnessaan, kun sinäkin " unohdat" , joten hänen on seuraavalla kerralla vielä helpompi unohtaa ja sillä tavalla teillä ei kohta juhlita ollenkaan.



Ennemmin pistäisin isänpäivän niin viimeisen päälle, että se laittaisi miehen katumaan omaa unohtamistaan ja ennen äitienpäivää muistuttaisin miten ihana isänpäivä hänellä oli ja sanoisin suoraan kolme vaihtoehtoa, jolla minua voi ilostuttaa ja itse saisi valita ja järjestää esim. picnic, ravintolaruokailu, laivamatka jne.

ennen äitienpäivää. Ostin kukkia, toivottelin onnea, leivoin.

Ukko sitten ei tee mitään äitienpäivänä. Pah, nyt en enää tee sille mitään. Sen synttäritkin ovat isänpäivän jälkeen, unohdan nekin vaikka täyttää pyöreitä vuosia. Katotaan sitten miten suu pannaan.

On minunkin syntymäpäiväni unohtanut aiemmin...



ap

eikä niille riitä vihjailut et olis kiva... Niille pitää sanoa, mitä haluaa ja millon. Ja omani on vasta 26 kuten minäkin ja tiedän jo tämän! Uskokaa se!

Onko liittonne alkuunkaan onnellinen? Ei kukaan miestään rakastava nainen toimi tuolla tavoin; ihan tahallaan haluat aiheuttaa miehellesi pahaa mieltä! Miehesi ei luultavastikaan tiedä, että äitienpäivä oli sulle jotenkin iso juttu (oletko koskaan kertonut, että kaipaat kakkua ja kukkia?). Miehesi tuskin tahallaan sinua loukkasi, mutta sinä haluat laittaa hänet nyt kärsimään siitä, että ei ymmärtänyt toiveitasi?



Olet tainnut katsoa leffan " Mitä nainen haluaa" liian monta kertaa; ihan pienenä vinkkinä, että miehet ei aina ymmärrä vihjailua eivätkä varsinkaan osaa lukea ajatuksia.



Ei ihme, että niin monet liitot päättyvät eroon, jos kommunikointi parisuhteessa on tuollaisten lapsellisten kostojen tasolla.

Mutta en minä enää jaksa kovasti nähdä vaivaa sen juhlapäivistä kun minua ei ikinä muisteta.



ap

Lasten syntymisen myötä on hyvä aika käydä periaatteellinen keskustelu näiden tiettyjen juhlapyhien ym viettotavoista. Sitten ei tarvitse myöhemmin loukkaantua, kouluttaa tai kostaa.



Oma mieheni ei tykkää ns " pakkojuhlista" . Ihan jees, mutta kun hän ei myöskään osaa spontaanisti muistaa/hemmotella tai juhlia, joten jos toimisimme kuten hän haluaa, niin meillä ei koskaan vietettäisi mitään juhlapäivää ja se olisi aika tylsää mielestäni. Niinpä olen suostutellut (ihan rauhallisesti keskustelemalla) hänet siihen, että vähän vietetään näitä tiettyjä juhlapäiviä.

On niitä sellaisiakin miehiä, jotka arvostavat naisensa toiveita ja kunnioittavat hänen tarpeitaan. Itse en jäisi suhteeseen, josta puuttuvat nuo elementit, puhumattakaan että jäisin suhteeseen ihan vain että voin kiusata miestä kostoilla ja muilla.

niin yritäppä vihdoinkin kasvaa Aikuiseksi! Jookosta.

ja varmaan oikeus mielipiteisiinsä?



ap

Miten ap:n mies muka vois saada pahan mielen ja ap loukata miestään jättämällä isänpäivän juhlinnat väliin?

sinäkin juuri siinä toitotat että miesparka kun ei tiedä että nää juhlapäivät on tärkeitä ja että silloin voisi myös ihan itse muistaa toisia ettei tulisi paha mieli kenellekään...

eihän ap varmaan tahallaan halua miestään myöskään loukata tällä näpäytyksellään ensi isänpäivänä, eihän...

Vierailija:

Onko liittonne alkuunkaan onnellinen? Ei kukaan miestään rakastava nainen toimi tuolla tavoin; ihan tahallaan haluat aiheuttaa miehellesi pahaa mieltä! Miehesi ei luultavastikaan tiedä, että äitienpäivä oli sulle jotenkin iso juttu (oletko koskaan kertonut, että kaipaat kakkua ja kukkia?). Miehesi tuskin tahallaan sinua loukkasi, mutta sinä haluat laittaa hänet nyt kärsimään siitä, että ei ymmärtänyt toiveitasi?

Olet tainnut katsoa leffan " Mitä nainen haluaa" liian monta kertaa; ihan pienenä vinkkinä, että miehet ei aina ymmärrä vihjailua eivätkä varsinkaan osaa lukea ajatuksia.

Ei ihme, että niin monet liitot päättyvät eroon, jos kommunikointi parisuhteessa on tuollaisten lapsellisten kostojen tasolla.