Meillä ei sitten vietetää isänpäivää tänä vuonna
Niin makaa kuin petaa. Jos äitiä ei viitsitä muistaa äitienpäivänä niin ukon on turha odottaa mitään kakkua tai yhtään mitään muutakaan isänpäivänä. Ei edes onnentoivotukset.
Ruuat saa itse tehdä myös sekä herätä aamulla muksujen kanssa. Katsotaan onko mieli muuttunut toukokuussa 2008...
Kommentit (44)
Ovat vielä niin pieniä ettei noista ymmärrä. Pieni opetus ukolle tekee vaan hyvää.
sanoi ettei EHTINYT ostaa lahjaa tai onnitella... hmm---
hyvä idea se isänpäiväjuttu, kunhan vaan sitten pysyt siinä päätöksessäsi!
Ukko ei huomioinut mitenkään äitienpäivää tai no aamulla sanoi " huomasin juuri etten ole ostanut sinulle mitään lahjaa" ja sitten seuraavaksi että " keitä kahvit"
Juu kahvit keitin, tosin itselleni vain...
Kostoa olen tässä mietinyt ja vahvoilla on ajatus, etä lähden ihan yksin isänpäiväksi reissuun, hoitakoon isä meidän taloutta.
Todella lapsellista toimintaa mielestäni. Ei kaikille miehille nämä äitienpäivät ja isänpäivät ole mitään tärkeitä juttuja. En tiedä ikäänne, mutta tuntuu kyllä erittäin kypsymättömälle toiminnalle. Ei VOI olla yhdestä äitienpäivästä miehen hyvyys kiinni!
Meillä ei vietetä äitienpäivää tai isänpäivää muutoin kuin siten, että lapset piirtää kortit koulussa molemmille. On riittänyt oikein hyvin, siinä ei mitään kakkuja tarvita. Ja ETTE OLE MIESTENNE ÄITEJÄ; tai jos tunnette olevanne, niin suhteessa mättää muukin kuin miehen ' muistamattomuus' .
mutta koska lapset ovat sen verran pieniä etteivät ole tarhassa tai koulussa niin on kyllä mieheni " homma" auttaa lapsia muistamaan äitiään, edes onnitteluilla tai kortilla.
Ja kyllä, aion kostaa saman homman marraskuussa. Ennen on kyllä kakku ja lahja kelvannut, lahja jonka minä, mieheni lasten äiti, lasten puolesta ostanut.
Ei äitien- tai isänpäivää mikään pakko ole viettää, mutta jos niitä ei halua juhlia, niistä ei kannata puhuakaan. Saati sitten mököttää tai alkaa kostaa saamattomia lahjoja.
Tässä nyt ap on vetänyt herneet nenään, ja melko itsekkäästi kyllä toimii, jos tahallaan alkaa kostamaan tuollaista. Ei ainakaan ole taka-ajatuksena se, että lapset saisivat viettää äitien/isänpäivää, kun noin toimii.
En voi ymmärtää, että aikuiselle ihmiselle on noin kova paikka, kun ei saakaan lahjoja ja gloriaa..
jos isä kerran käytöksellään osoittaa että muitaminen ei ole hänelle tärkeä juttu niin eihän hänkään voi sitten loukkaantua puolestaan, eihän?
ja menköön vaikka miten näpäytyksen ja katkeruuden puolelle. vaimo ei saa suuttua muistamatta jättämisestä eikä katkerana kostaa samalla mitalla miehelle. mies saa jättää lastensa äidin huomioimisen täysin oikeutetusti välistä, mutta kyllä sitä raukkaa pitäisi sitten muistaa syksyllä ja olla olematta loukkantumatta hänen tyylistään jota ei siis sovelleta isän itsensä ollessa kyseessä....
vitun ihmeellistä logiikkaa joillain!
muistaminen = lahjoja ja glooriaa niin kuin 17 sen ilmaisi?
Muistaminen on minulle se että sanotaan vaikka että " hyvää äitienpäivää" ja ehkä lasten kanssa askarreltu kortti.
Ja olen kyllä 18 kanssa samaa mieltä. Jos muistaminen ei ole niin tärkeää niin sitten varmaan ei mieskään varmaan välitä siitä ettei isänpäivää vietetä tai muisteta, koska mieshän ei niin noista muistamisista välitä?? Jos taas vetää siitä herneen nenään ettei isää muisteta isänpäivää niin on jotain pielessä jossakin.
Voisi kuitenkin olla aikuismaisempaa se, että keskustelisi miehen kanssa siitä, että vietetäänkö noita äitienpäiviä ja muita yleensä mitenkään. Voihan olla, että miehelle nuo päivät eivät ole mitenkään merkityksellisiä ja tärkeitä. Ihan tulee yläasteajat mieleen noista " kostoiskuista" ;) Parisuhteessa pitäisi saada suunsa auki, jos jokin mieltä painaa. Tuollainen kostojen kierre johtaa ennen pitkää eroon. Eli parisuhteenne vuoksi: puhukaa miehellenne!
niin sen takia EN aio isänpäivää viettää tänä vuonna. Viettäkööt itse. Ehkä hänkin sitten vihdoinkin tajuaa miltä minusta tuntui eilen. Kun yrittää asiasta puhua niin vähättelee koko asiaa. Kait siinä nyt sitten on hyvä vähätellä kun minun sukuni oli hänen nimipäiväänsä muistanut isoilla kukkapuskilla ja hän äitienpäivää muistanut edes onnitteluilla.
Menkööt koston piikkiin tms. kiukuttelun puolelle mutta itseä vituttaa nyt sen verran paljon.
Itse sanoin exälleni aikoinaan, että sun KUULUU ostaa mulle äitienpäivälahja samoin kuin synttäri- ja joululahjatkin. Siinä lapsetkin oppivat, että toista PITÄÄ huomioida.
Marttyyri- ja kostoasenteella ei pitkälle pötkitä. Sanotte niille miehillenne, miten pitää toimia.
jos mies ei puhumisella parane niin sitten vaaditaan tekoja.
Eli ap meinaa " kouluttaa" miestä näin. Ihan hyvä idea jos ei kerran mikään muu auta.
En yhtään ihmettele miksi moni mies on kypsynyt nalkuttavaan kostoa hautovaan eukkoonsa. Meillä isommat lapset tekee itse kortin äitien ja isänpäiväksi. Mutta kun lapset olivat pieniä en edes odottanut, että mies alkaisi väsätä minulle kortteja, ostella lahjoja tms En ole mieheni äiti tai holhooja.
eli viime sunnuntainako lapset myös kärsivät kun isä ei huomioinut..
ja vietetään jatkossakin, vaikkei äitienpäiviä ole vietetty.
Jos miehesi on niin -hmm- ääliö, ettei puhetta ymmärrä. Niin tuo voi olla ihan toimiva keino :)