~**~Kultainen 60-luku VKO20~**~

ja ekaksi Hyrysysylle pahoittelut negasta:-(

Itsellä takana suht hyvin nukuttu yö. En ainakaan pitkiä pätkiä valvonut. Närästys on aikamoista ja käytännössä kuljen Rennie suussa koko ajan. Olo on fyysisesti ahdistunut ja hengästyvä, mutta nautin jokaisesta muljahduksesta ja potkusta enkä välitä ihmisten päivittelyä siitä, miten varmaan jo painaa ja vaivaa ja narinari.



Olen kyllä ihaillen lukenut Emmin kirjoituksia pikkukakkosen yrityksestä. Toisaalta myös kateellisena. Haaveilen kyllä jo kolmannesta lapsesta, mutta tiedän ettei minusta ole siihen ihan heti. Ja sitten tuleekin jo ikä vastaan. Esikoinen alkoi meuhkata öitään puolen vuoden iässä ja olisin varmaan murhannut jonkun, jos olisin vielä lisäksi ollut silloin uudestaan raskaana. Tietenkään ei ole pelkoa, että tulisin raskaaksi luomusti. No, omiapahan ovat valintani, että näin " myöhään" herään näille asioille. Elämä on. Kiitollisena tietysti yläkerran isännälle, että lapsen olen saanut ja toinen tulossa.



Eilen jotenkin tajusin, että jumankauta, meillehän tulee vauva. Tilasin netistä MaM eco-liinailusetin ja ostin pari lyhythihaista bodya marketista. Täytyy myös kokeilla ne tekaritabletit entisten puhdistamiseen. Kerron sitten, tehosiko.



Tänään on sitten rv34 tasan ja perjantaina neuvola. Eipä niitä neuvolakäyntejä enää montaa tulekaan. Loppukuusta lääkäri ja sitten kai vielä jotain lopunajan touhuja.

Kauppaan pitäis, laiskottaa..

Aloitan nyt tuolla otsakkeella, että mulla on joko maailman erikoisimmat rinnat tai sitten tämä kuuluu imetykseen (?) Eli kaikki ' suuret' tunteet vaikuttavat heti rintoihin niitä rupeaa painostamaan, ahdistamaan, tuntuu että maito hanat aukeavat ja vaikka mitä muita tuntemuksia, ja todellakin ne tulevat jos kuulen jotakin oikein iloista/surullista, katson kauhuleffaa telkkarista tmv, mulla rinnat reagoi ennen kuin pääkoppa edes on tiedostanut asian. Onkohan mun mitättömät aivot valahtanut tuonne maidonjoukkoon ??? Ootteko imettäessä havainneet vastaavanlaisia oireita/tuntemuksia ?



Ani älä nyt ihmeessä katoa kokonaan, tulisi kyllä superikävä :-// Ihan niin kuin ankkiskin totesi niin sinun kirjoituksia on ollut mukava lukea. Mutta kyllähän sen ymmärtää, että 6kk jatkuva toive raskaudesta ja tavallaan elämän pyöriminen sen yhden ja saman aiheen ympärillä on kovaa ja kurjaa, mutta aatteles, mäkin olin palstalla 2 vuotta ennen kuin ns. onnistunut tärppi kävi, niitä epäonnekkaita olikin liian monta. Ota vähän hajurakoa, mutta ÄLÄ katoa, koita saada vaikkapa jokin uusi harrastus tai ihan mitä tahansa .. Aattele kesä tulee, ja silloin sitä on mukava olla ulkosalla eikä kotona neljän seinän sisällä, ja syksyllä taas on mukava käpertyä lämpöiseen nurkkaan tietsikan kanssa :-)) Mutta todellakin toivon, että teille vauvauutisia tulisi PIAN, ja tulet niitä sitten jakamaan tänne meidän kanssa !!! Oikein hyvää Prahan matkaa, nautikkaa kauniista kultturikaupungista !!!



Jäikös Pinkerton jo synnyttämään !? Kävitkö Nlassa ja mitä sanoivat ?



Sonjaemma-ihan rehellisesti sanottuna nuo ensimmäiset viikot eivät olleet seesteisiä vaan kävin ihan ylikierroksilla ja samoin mieheni. Kun tultiin laitokselta kotiin niin koko ajan hösättiin ja vahdittiin vauvaa, ja itkettiin kun vauva itki ;-)) Siis minä ... Ja nukkuminenkin oli mitä oli, mutta nyt viimeisen viikon ajan on meidän neidille tullut säännöllisyyttä elämään ja samon myös meille, ja nyt tuntuu jo siltä kuin olisi vauvoja hoidellut koko ikänsä :-)) Meillä tiinu on alkanut nukkumaan ' hyvin' eli nyt syö, nukkuu, kakkii ja vähän kerkeää seurustellakin, mutta aikas helpolla olen päässyt viimoiset päivät.



Täällä kaikki hyvin ! Tiinu on taas aamupäiväunilla, kun ensin söi masun täyteen. Pian lähdetään vaunuilemaan kun aurinkokin kerran paistaa. Taidan tehdä lenkin pitkän kaavan mukaan. Sain maaliksissa ohjeeksi laittaa sibicortisonia tuohon vaippa ihottumaan ja kotoa sellainen tuubi löytyikin ja hieman sivelin ja tänä aamuna pylly huomattavasti parempi.



Ullrike, täällä myös yksi sellainen vauhko ja hermoheikko. En kykene käsittelemään minkäänlaisia vahinkoja tai onnettomuuksia vaan rupean potemaan kamalaa olotilaa, se on ihan kauheaa välillä. Samoin myös silloin jos mieheni on kipeä tai satuttanut itsensä. Ja entäpä koirani, voi ei, silloin jos niille jotakin tapahtui niin aivan samat tunteet oli silloinkin mukana. Ole huoletta, kyllä se neppari tulee pois .. Ihana oli tuo poikasi haastattelu, hänhän oli 2.5v(?) .. On ne kyllä ihania ..



Mulla on vatsamakkara kutistunut viikossa aika paljon, eilen juuri suihkussa huomasin, että jippii nyt jo näkee tuonne alaskin, ennen kuin se makkara oli juuri siinä edesä. Paino edelleen 72kg ja yhtenä iltana oli 74kg(hip hei) Ja edelleen mammikset jalassa, kun uusia vaatteita en halua ostaa ..



Muuten, kun paljon olen lukenut muilta palstaoilta ' äitien ulkoisesta' laittautumisesta niin oletteko te laittaneet itseänne heti vauvan syntymän jälkeen vai onko ulkonainen olemus ollut enempi hapsottava ? Itse olen kuin ' röllipeikko' hiukset on onneksi pitkät että saan ne ponnarille tai niskaan nutturalle, mutta sellaiset ylikukkineet ovat, en jaksa ehostaa, olo on kaikinpuolin ' nuutunut' nyt suunnittelen kampaajalle menoa ja kosmetologille, jos vaikka vähän piristäisi olemusta ...



hyrysysylle-pahoittelut, ei muuta kuin uuteen taistoon ennen lomia !!



No niin hyvää keskiviikkoa kaikille t. emmi

Emmi, tervetuloa nisäkkäiden joukkoon! Itse ainakin tunsin suurta sisaruutta kaikkia maailman imettäviä eläimiä kohtaan siinä vaiheessa, kun esikoistani aloin imettämään. Ensimmäiset vuorokaudet hommaa hankaloitti vielä nostamisen estävä sektioarpi, eli käytännössä istuin ensin tuoliin ja sitten joku nosti vauvan syliini. Ja sitten piti saada rinnat ja vauva yhteistyöhön. Eipä ollut helppoa. Ensin maitoa ei tullut ja sitten kun sitä tuli, tuntui se tulevan aina jotenkin väärään aikaan. (Hmm¿ Ovatkohan teinimurmelipoikien kokemukset erektiosta samankaltaisia?) Kirjoitin jopa runon rinnoistani:



Rintani,

kuin kaksi villieläintä

pesiytyneenä sydämeni päälle.

Joskus pelosta jäykkinä,

kivettyneinä paikoilleen.

Hetken päästä

pinkaisevat pärskähtelevään laukkaan.

Näidenkö kanssa

minun pitäisi kasvattaa

tuosta alkuihmisestä

jotakin suurta?



Anille: Ymmärrän, että joskus tekee hyvää ottaa lomaa alituisesta yrittämisestä. Ei valitettavasti ole kuitenkaan niin helppoa saada päähän muita ajatuksia. Jostain kumman syystä aivokoppamme kun on rakennettu siten, että paras tapa saada ihminen ajattelemaan vaakaraidallisia seeproja on kieltää häntä ihan ehdottomasti ajattelemasta moisia otuksia! Koita kuitenkin keksiä jotain mielenkiintoista tekemistä. Jos vielä saat siihen miehesi mukaan, niin aina parempi. Hmm.. Hankkikaa kesämökki! Meillä nimittäin on sellainen ja voin kertoa, että siihen saa uppoamaan todella paljon aikaa ja ajatuksia¿ ja rahaa.

Kiitos myös lohduttavista sanoista napin suhteen. Ensipaniikin jälkeen alan olla jo rauhallisempi ja odottelen nyt vain ylläriä vaipassa. Tapasin eilen illalla myös yhden kerhoäititutun, joka on erikoissairaanhoitaja. Hän vakuutti minulle, että pienet piikit eivät aiheuta ongelmaa, koska ulostemassa ja suolen limakalvon erittämä lima toimivat erittäin hyvänä pehmusteena. Jännä homma, kuinka ikään kuin tasavertaisen äiti-ihmisen lausuntoon luottaa paljon enemmän kuin tuntemattoman lääkärin puhelimessa puhumaan sanaan.



Hyrysysylle: Pahoittelut negasta. Ihailen teidän kaikkien hoidoissa olevien naisten jaksamista. Vaatii varmasti voimia pitää itsensä kasassa ja vielä itselleen rakkaana ihmisenä, kun koko ajan joutuu olemaan tutkimusten ja piikitysten kohteena ja hormoonitasapaino on kaikkea muuta kuin tasapainoista.



Senniinalle: Oletko kokeillut närästykseen magnesium-maitoa? Sitä saa apteekista. Auttaa närästyksen lisäksi myös suonenvetoihin, jos niitä sattuu olemaan.



Aurinkoista kevätpäivää kaikille



Ullrike

siinä magnesium-maidossa ihan maitoa? En pysty nimittäin maitoa juomaan. Kiinnostaa kyllä, koska meinaa välillä suoniakin. Renniessä on onneksi magnesiumia jonkinverran.

Sitä vain sanotaan maidoksi, kun se on sellaista valkoista maitomaista ainetta. Minulle sitä suositteli ihan lääkäri ensimmäisessä raskaudessani. Silloin jostain syystä närästi enemmän kuin toisessa. Sitä saa apteekista ihan ilman reseptiä. Joutunee kuitenkin pyytämään tiskiltä, koska muistaakseni sitä säilytettiin avaamattomanakin jääkaapissa. Avaamisen jälkeen ainakin on jääkaappikamaa. Muista ravistaa ennen nauttimista!

Toinen närästyslääke, jota minulle suositteli joogan opettajani, on perunajauho. Sitä sekoitetaan ruokalusikallinen vesitilkaan ja juodaan. En ole kyllä kokeillut, kun apu löytyi tuosta magnesiummaidosta.

ihanasta runosta rinnoista!!!

Saako tuon ottaa talteen ja lainata sitä?

Mitä nimimerkkiä tai nimeä käytät runoissasi, että tiedän laittaa oikean nimen jos lainaan sitä? Ajattelin tehdä itselleni imetystyynyn, jos vaikka siihen laittaisin tuon runosi... hhhmmmm - tässähän alkaa tulla vaikka mitä ideoita päähän!!! Me varmasti palaamme asiaan tämän runon tiimoilta! Kiitos pelastit päiväni runollasi!!!!



Senniina, minä sain lääkäriltä reseptin närästyslääkkeitä kun kyselin, että mitä kannattaa ottaa. Hän kirjoitti Lansoprazol -nimistä närästyslääkettä ja on tosi tehokkaita! Ohjeeksi laittoi, että tarvittaessa ja olen tarvinnut niitä vain kerran max. kaksi kertaa viikossa.

Samoin tuosta magnesiumista, otan aina yöksi magnesium napin. Mulla on nimittäin niin levottamat jalat iltaisin, että nukkumisesta ei muuten tulisi mitään. Magnesium on todella auttanut, eikä ole ollut suonenvetoakaan.

Äläkä yhtään pode huonoa omaatuntoa siitä, että nautit aamuista kun poika ei ole herättämässä sinua ennen kukon laulua! Itse olen yrittänyt ottaa opiksi elämänohjeesta (vaikka välillä tuo omatunto yrittääkin kolkuttaa), että äidin on ensin ajateltava omaa hyvinvointiaan ja sitten vasta lastensa, koska vain silloin äiti pystyy antamaan parastaan lapsilleen kun oma itse on hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikeaa se on ollut, kun aina on laittanut lapset etusijalle, mutta tuota neuvoa olen yrittänyt noudattaa. Itsekkyys on asia, jota olen joutunut opettelemaan viimeiset vuodet. Hiljalleen on alkanut oppi mennä perille ja päivinä jolloin ei mene, niin kyllä saa " maksaa kalliisti" siitä opetuksesta. Tuolla itsekkyydellä en tarkoita sellaista k...päistä itsekkyyttä vaan tervettä sellaista, ettei tee asioita joita oikeasti ei haluaisi mutta tekee vaan muiden mieliksi. Vielä kun omaa sen vian, että on aina valmis auttamaan muita ja toisinaan on niitä k-päisiä itsekkäitä vastassa, jotka kyllä osaavat käytää hyväkseen...

no tämä tästä vaihdetaanpa aihetta!



Emmi, ihanaa kun jaksat käydä täällä kirjoittelemassa teidän vauva-arjesta! Sun juttuja lukiessa alan jo malttamattomana odottaa vauvan syntymistä. Toisaalta on ihanaa, että on vielä aikaa siihen, kun on vielä yksi ja tuhat hommaa tehtävänä ennen vauva-arjen alkua.

Aurinkoisia päiviä teille Tiinuskan kanssa!



Iso-Teetä en olekaan vielä onnitellut ultrakuulumisista, Onnea! Nyt alkaa masun kasvatus toden teolla.



Ani, onneksi et jätä meitä ihan kokonaan! Ymmärrettävää on, että haluat vähän etäisyyttä asiaan, varmaan jokainen vuorollaan on kokenut tuonkin. Joskus se saattaa jopa auttaa, pieni irtiotto asiasta.

Muista; kiinnitä huomiota mihin kiinnität huomiota, sillä se lisääntyy!

Oikein hyvää Prahan matkaa!



Kaikille tautisille pikaista paranemista! Itselle on iskenyt vaihteeksi siivoustauti! Nyt saa taas roina kyytiä, pitää jo varoa ettei mene lapsi pesuveden mukana. Kun tuon tarpeettoman tavaran pois heittämisen aloittaa, se muuttuu niin helpoksi, että kohta tuntuu ettei tässä oikeastaan tarvitse mitään...



Työt kutsuvat, vielä olisi muutama päivä riennettävä työn perässä!



Helatorstaita!



-valdevina (uusilla kymmenillä!!! 30+4)

Tulin pikapikaa moikkaamaan. Pikkuhiljaa pakkailen ja kunhan ollaan syöty niin lähetään käymään mökillä.

Ei mua niin kamalasti innosta tuo mökkeily mutta tuntuu olevan muulle porukalle ihan elämän ja kuoleman kysymys niin en viitsi yksinkään kotiin jäädä : -)

Kävin äsken kirjastosta yhden kirjan itselleni hakemassa ja pikkutytöille lainasin kirjan mistä on pienet vauvat tehty-kirjan !



Muksuille maanantaisen ultran jälkeen kerrottiin vauvasta ja esikoinen otti asian ihan ok paitsi sanoi ettei aio hoitaa sitä, kakkonen raivostui ja juoksi ovia paiskoen omaan huoneenseensa, toinen kaksosista oli ihan onnessaan ja toinen alkoi itkemään !! Ollaan ajateltu että annetaan heidän rauhassa sulatella asiaa ja pikkuhiljaa heidän tahtiinsa keskustellaan sitten kun itse haluavat !!



Tänään olin aamulla neuvolassa ja mieskin oli mukana. Kaikki oli ok ja ihanat sydänäänetkin sieltä kuuluivat. Väsymyskään ei selity vielä huonolla hb.llä kun oli 154. Verenpaineet ihan aavistuksen koholla mutta pissa puhdas. Paino laskenut kilon viime kerrasta joten siitä olin ihan onnellinen kun muutenkin on ihan liikaa ylipainoa !!



Nyt kattamaan pöytää ja syömään. Mukavaa Helatorstaita kaikille, palailen huomenna !!



Isotikru + tikrunpentu 13+0

[color=FF3030]Ani67 minä -67, samoin ukko (tyttö 03/05 on hänen, esikoinen 05/94 ekasta liitostani), asuinpaikka Varsinaissuomi), mies yrittäjä minä kotona, ei koiruuksia ei kissuuksia



Pietu-65 eli 41 juuri täytin, mies kaksi vuotta vanhempi, kaksi tyttöä, 97 ja 99 syntyneet ja kolmatta kovasti toivotaan, yksi km maalis-huhtikuun vaihteessa. Yritystä syyskuusta-05, haaveissa ollut minulla paljon kauemmin. Asun etelä-savon alueella



Emmi ja 37v, ja mieheni täyttää loppukesästä 37v. Vauvaa olemme yrittäneet elokuusta 2004, ja olemme onnistuneet 3km verran :-( Olemme NKL-jonossa



Sonjaemma vm -67, mies samanikäinen, Espoo, yksi koira, esikoista kuumeiltu 2 vuotta, hoidoissa. Takana 4 inseminaatiota ja 1 ivf josta plussa ja km rv 13, 2.ivf nega ja 3. ivf plussaa.



Trattis vm -65, mies muutaman vuoden vanhempi. Ei lapsia, koiria kaksi. Yritystä takana liian monta vuotta, kaksi keskenmenoa.



Senniina -68, mies -74. Mulla yksi clomilapsi ed.liitosta -99, miehellä ennestään 2 lasta. Lasta toivottu 9/05 alkaen ja 1-5/06 clomit+pregnyl. Hoitoihin 8/06. Eka inssi tehty 10/06 (hyvällä menestyksellä).



vm69 Minä olen 37 ja mies 41. Meillä kolme tyttöä, tänä vuonna 8, 7 ja 3v. Neljäs tyttö syntyi maaliskuussa 06 raskausviikolla 20+5, eikä siis ole kanssamme... vaan enkelinä pilvenreunalla. Km 11/06 ja 3/07. Asustamme Uudellamaalla.



Levinia ' 69; mies ´66

lapsia ennestaan nelja tyttoa 15/11/8/4-vuotiaita tana vuonna. Yritysta helmikuusta 06, pieni tm maaliskuussa, km 06/06 rv8, km 10/06. Viides siis tekosilla!



Teti olen 37 kohta ja mies pari vuotta vanhempi. Ei ole lapsia ennestään ja yritystä takana 11kk eli ollaan vasta alussa tässä yrittämisessä. Täällä savossa asustelen.



mami_69 Lapsi tervetullut 03/04, hoitoon lähdetty 01/05 ensin inssejä luonnolliseen kiertoon, sitten clomien kanssa. 01/06 Ivf/icsi saatiin 13 munasolua, joista 11 hedelmöittyi. Kokeiltiin kummallakin tavalla hedelmöitystä ivf/icsi, molemmat onnistui. Passit sitten 05/06 ja 06/06 nyt pakastin on tyhjä. Ja me siirrymme kunnalliselle puolelle hoitoon.



Pinkerton

Meillä on tällä hetkellä kaksi leikki-ikäistä, toinen heistä vielä hiukan taapero. Mahassa kolmas vipeltäjä tulossa. Me olemme nyt vasta tässä pikkuvauva-vaiheessa, kun tapasimme toisemme ei-niin-nuorena ja lapsettomuuskamppailujakin on käyty. Ikää meillä on hiukan alle 40 toistaiseksi vielä ;)



Isotikru: olen vm-69, mies kahta vuotta vanhempi

Asutaan pääkaupunkiseudulla, molemmat on työelämässä ja lapsiakin on 4, poika 13-v, tytär 10-v sekä kaksostytöt 6-v. Tuulimuna 10/06.



Ankkis Täytän ensi kuussa 38 ja mies on saman ikäinen. Lapsia on kaksi, 12-vuotias tyttö ja nykyisen miehen kanssa 2-vuotias poika. Vielä yksi olisi kiva saada jonon jatkoksi ja pikkuveljelle kaveriksi.



Hyrysysy Olen pienen -03-tammikuussa IVF-hoidon tuloksena syntyneen pikkuprinsessan äiti,jolla ikää on 3-viikon päästä 39v.



Maiti, 39 v, mies 32 v., ei lapsia ennestään. Yritystä 1,5 vuotta, selittämätön lapsettomuus. Hoidoissa.



syystoive, 39 v. mies 40, 5 lsta, 6. päättyi km 11/06. Asumme uusimaalla.



Kaoma, 38v., mies 34v. 3. hoitorupeama lakaa alkuvuodesta -07. Kaksi keskenmenoa ja kaksi kohdunulkopuolista raskautta.



Lintupien, vm67. Kaksi lasta, edelliset tulleet miltei heti yrittämään alkoittaessa, uusi toivottu odotuttaa itseään.



Minea68, mies -75 Keski-Suomesta. Kolme poikaa, -91, -01, -04. Keskenmenoja saman verran kuin onnistuneita raskauksia vuosien varrella.



mirjalii, vm -61, mies 49. Ent. liitosta lapset 24,22,17. Vauvakuume iski kovalla voimalla pari vuotta sitten, kun meillä asui toista kuukautta sellainen nuori perhe, jolla oli vajaan vuoden ikäinen poitsu. Otatin silloin kierukan pois ja elin toivossa..



Valdevina, ollaan molemmat 4-kymppisiä, meillä on kaksi teini-ikäistä nuorta. Tuulimunia 04/05, 07/05 ja km 06/06 nyt onnellisesti raskautunut.



Salome haluaa lisätä itsensä kuumeilijoihin. Ikää jo reippaasti yli 40. Meillä on kaksi pientä lasta ja minä (enemmän kuin mieheni) kuumeilen vielä sitä kolmatta. Kokemusta on tuulimunasta ja keskenmenosta.



Angeliq1 -68 vuosimallia, yhden lapsen (-01) mamma. Avoliitossa ja mies on nuorempi. Asun alle 50 000 asukkaan kaupungissa, jonne muutin viitisen vuotta sitten.



Riina67 hakeutumassa siunattuun olotilaan. 3 lasta, keskenmenojakin ollut.



Ximona; Olen siis ihan pian 40v täyttävä, kovasti on lasta yritetty, joskin ennuste on huono. Olen huomattavan ylipainoinen, tupakoiva ja vanha, lääkärit varmaan nauraisivat pihalle, jos menisin sinne lapsettomuuttani valittamaan. Keskenmenokin oli viime vuoden syksyllä, varhainen sellainen ja lääkäri totesi silloin, että saattoi olla onnenkantamoinen ja käski pudottamaan painoa. Niin teinkin, ja nyt on 10 kg pois, olo on tietty hieno senkin puoleen, mutta nyt on vähän ollut ongelmia näiden kuukautisten kanssa.



Pippuri04





Plussanneet 60-lukulaiset:

Teti la 20.2.07, poika syntyi .2.07

Emmi la 25.3.07, tyttö syntyi 4.4.07

Tale68

Pinkerton

Mutkala-65

Panjo

Sonjaemma 11.6.07

Senniina 27.6.07

Valdevina 21.7.07

niisku65

Yllätysäiti

Levinia 15.9.07

syystoive

Pietu

Isotikru

Peltimetsuri

niin, että katto meinaa lähteä lentoon!

Esittelytkin kaivoin matkaan ja pahoittelen, että uusimpien tiedot puuttuvat. Se ei tarkoita, ettettekö kelpaisi joukkoon! Se on vaan mun saamattomuutta, kun jotenkin koen tuon päivittämisen niin työläänä, vaikka se on kaikkea muuta.



Mitähän Talelle kuuluu?? Hänelläkin on varmaan jo nyytti kainalossa ja olisi mukavaa kuulla kuulumisia!



Mua väsyttää koko ajan aivan hirveesti. Unta yritin, mutta se ei tule. Ernestin bodyt ja kietasupaidat lilluvat tekarinpuhdistusvedessä, mutta tuskin kellertymät lähtee:-( Mikä lie annostus, kun vars. asiaan laitetaan yksi tab/lasi vettä. Antaa lillua huomiseen ja kai se on jotain kloriittia sitten kokeiltava. Ällöttää vaan se haju.

tai taitaa olla työssäkäyvillä ennemminkin perjantaifiilis kun moni varmaankin pitää perjantain vapaata.



Käännös tehty ja oli helppo homma. Sain ensinsupistusta estävää lääkettä, seurattiin sydänääniä ja sitten toiseen huoneeseen lääkärin pakeille. ja homma oli ohi muutamassa minuutissa, oikein yhteistyökykyinen vauva :). Hommaa helpotti koko (arvio 2,6 kg), riittävä lapsivesi sekä se että vauva köllötteli viistosti poikittain eli lähtöasento oli helppo. Sitten takaisin käyrille tarkkailuun pariksi kymmeneksi minuutiksi, hienot sydänäänet kuului ja kotiin. Ei sattunut yhtään, ei mikään miellyttävä tunne kun paineltiin mutta ei mitenkään pahakaan. Kätilökin ihmetteli että harvoin sujuu näin helposti. Nyt kun vain pysyisi asennossa. Sukupuoli ei vieläkään selvinnyt kun yritettiin ennen käännöstä kurkkia mutta oli sellaisessa asennossa ettei nähty. Eli vieläkin on sitten salaisuus meillekin.



Anille ihanaa Prahan matkaa, ja ymmärrettävää halu välillä vähentää palstailuakin.



Ankkikselle sympatiat piikityksen johdosta, mutta jos niistä on apua niin sitten tässä vaiheessa ne ovat kaukainen muisto vain...



Juu, Emmi, muistan kyllä nuo alkuvaiheen tarinasi, tarkoitinkin että nämä viime päivät ovat kuulostaneet niin ihanilta =). Hyvä tässä itsekin valmistautua tuohon tissien kontroloimaan elämään, tähän astisen elämän, kun nuo on tuossa ihan huomaamatta kulkeneet mukana - nyt sitten täytyy henkisesti valmistautua siihen että alkuvoimat ottavat vallan myös rinnoista.



Tikrulla oli sitten paljastettu kotona salaisuus, no eiköhän ne siitä ensijärkytyksen jälkeen...tulee luultavasti vielä kilpailu siitä kuka saa hoitaa vauvaa kunhan se on syntynyt.



Ullrikan runoa täälläkin ihasteltiin!



Ja hyrysysylle pahoittelut negasta, ei muuta voi toivoa kuin jaksamista uuteen yritykseen ja hoitokierrokseen.



Äh, nyt unohdin mitä muuta miti kommentoida.



Aurinkoisia vapaapäiviä kaikille!

sonjaemma rv 36+2

tulin toivottelemaan ja samalla viikonloppuja. Illalla tulee vieraita, perjantaina on neuvola, lauantaina laitetaan kasvimaa ja sunnuntaina on keikka + reenit. Eli puuhaa riittää. Neuvolakuulumiset tulen varmaan kertomaan, mutta muuten palaillaan ensi viikolla. On niin kovin hiljaista joka palstalla ja pinossa.

ps. tekaritabletit tehoavat kuitenkin:-)

laittelen. Kaikki ok. Paino nousee tasasen tappavaan tahtiin ja ollaan lukemissa 87.3 kg (lähtö 71.3), paineet, pissat ok, hemppaa ei otettu ja sf 32 eli ihan käyrillä ollaan. Ernesti on pää alaspäin, joskaan ei kiinnittynyt vielä. Eipä ollut esikoinenkaan vielä synnytystä edeltävänä päivänä, joten sen suhteen en ihmeitä odottele. Maanantaina mennään käymään synnärillä kattelemassa paikat ja parin viikon päästä lääkäri. Ei siis ihmeitä. Viikonloppuja kaikille!

Loma oli ja meni, rusketus rapisee kovaa vauhtia ja kiirettä on pitänyt

tässä pari viikkoa joten en ole kerinnyt käymään täällä.



Lomalla oltiin koko perhe niin kipeitä ettei edes voinut harkita metsästävänsä ovista ja mukamas vielä yrittää viekotella miestä lakanoiden väliin. No, mutta tässä kuussa uusi yritys ja kesää kohti!



En ole lukenut viimeisimpiä ketjuja, mutta Ullriken runoa minäkin tässä ihastelin.



Mä yritän aktivoitua laittamaan sen mun esittelyn sinne jonon jatkoksi, jos nyt tältä demeltialta muistan enää ohjeita.



Eipä nyt muuta, palaan takaisin paremmalla ajalla,

mukavaa viikonloppua kaikille



pippuri

...kultaisten linjoilla!

Senniinakin taisi poistua viikonlopun viettoon ja muutkin taitavat olla nauttimassa auringosta!



Taas on arkipyhän jälkeen maanantaifiilis, mutta ihanaa kun onkin jo perjantai ja viikonloppu! Nautitaan kaikki auringon lämmöstä!

Hyvää viikonloppua!



-valdevina

Flunssan olen jo melkein voittanut, mutta väsymys painaa edelleen. Raskaudestahan tämä varmaan johtuu - joten en valita. Olo on vaan sellainen, että mä en muuta haluaisi kuin vain nukkua!!!



Onneksi viikonloppu edessä, saa ainakin levätä ja aamuisin lojua sängyssä niin pitkään kuin haluaa.



Kaikki viestit olen käynyt lukemassa, mutta on vaatinut kohtuuttoman suurta ponnistelua saada viesti kirjoitettua. Ullriken tissiruno jäi mieleen, ja Anin tauko. Tiedän, että se tekee hyvää ja on itse asiassa ihan terveellistäkin. Kiva jos aina silloin tällöin käyt kuulumisiasi laittamassa, koska muuten tulee ikävä.



Onko Elsamarja ja Walo kadonneet kokonaan..?



hetken vielä tulee lasetenohjelmia telkkarista... käytän hyväkseni sen ja kellahdan sohvalle.



Ihanaa ja lämmintä viikonloppua!!



wemppa

meille syntyi 3. tyttö 16.5. Kivunlievityksenä auetessa ilokaasu, ponnistus luomu ;) Hyvin voidaan ja kotona ollaan (jo).



Kaikille tsemiä ja peukkuja ja kaikkea hyvää!!!!!!! ANI, ällös meitä vallan hylkää!

Pinkerton. Onnea, oikein paljon onnea uuden pikkuprinsessan johdosta.



wemppa

Pakko kirjoittaa muutama sananen sen verran ihania uutisia täällä oli.



Pinkerton, arvasin sen, että synnyttämässä sitä ollaan oltu, ONNEKSI OLKOON pienestä tytöstä, NAUTTIKAAPA VAUVASTA koko perheen voimin .. Aivan kananlihalle menin, kun luin uutisesi, ja vaikutti olleen helppo luomusynnytys, hyvä hyvä !!! Vielä kerran ' ONNEA '



Käypä kertomassa tytön strategiset mitat kunhan aika antaa periksi. Ja muutenkin kertoilemassa miten arki kolmen lapsen äitinä on käynnistys ja millainen vauveli se sieltä masusta tuli :-))



Palaan linjoille myöhemmin .. t. emmi

Onnea Pinkerton tytosta!



Katselin tuota listaa... Taleko on jo synnyttanyt? On ainakin menny ohi. Sitten enaa Mutkala ja Panjo- jotka ei kai kirjoittele; mutta sitten paastaan tositoimiin ja VUOROSSA Sonjaemma ja Senniina!! Huii kun aika rientaa...

Viela Valdevina; sitten Niisku ja yllatysaiti keita en edes muista; hui sitten olis jo omakin nimi ylimmaisena, tosin me Tuulitiin kanssa ollaan samoissa, jokusen paivan eroilla.

Kaak, taidan toistella Senniinaa; etta meillekin tulee vauva!!



Omaan napaan kuluu ihan mukavia, alkuaikojen niin rauhallinen Hope onkin sitten aikas kirmailija ja pukkaa paallaan seka kasillaan hurjasti alaspain! Ultrassakin oli kuin paraskin terasmies kasi edessa tokkimassa aiteetaan!

Flunssa alkaa taallakin olla ohi, yska oisin viela valvottaa, mutta paranemaan pain!



Viettakaahan mukava viikonloppu ja Voikaa hyvin

- levinia ja Hope rv 23 -

OIKEIN PALJON ONNEA PIKKUPRINSESSAN JOHDOSTA !!!!!