Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kun vahva ihminen romahtaa. Phi on kiitänyt ajatus: Kun pääsisi pois niin helpottaisi :/

Vierailija
13.05.2007 |

Mitenhän pitkä matka tästä on vaikeaan masennukseen.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
13.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joskus niistä negatiivisista ja pelottavista tunteista kumpuaa jotain hyvää ja vahvaa.



Olen itse ollut vakavasti masentunut ja monesti mietin ulkona kävellessä, että oikeasti kävelen ratikan alle...



Nyt tilanteen ollessa parempi olen onnellinen etten niin tehnyt ja kaikki nuo kokemukset ovat tehneet minusta vahvemman.



TSEMPPIÄ!

Vierailija
2/5 |
13.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni asia pelottaa, mm. kuinka jaksan töissä.

Työpaikasta en haluaisi luopua :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
14.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ammattilaisen siis. Ja voi aluksi ihan vaan kysellä eri vaihtoehdoista, ei sitä heti tarvitse olla valmis mitään lääkkeitä aloittamaan, mutta saatpahan lisää infoa ja voist sitten miettiä asiaa.

Vierailija
4/5 |
14.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuten itse pelkäsin. Ne vähitellen helpottavat oloasi. Käyttäisithän päänsärkyynkin lääkettä?!



Olen itse toipunut masennuksesta. Ja jos jotain hyvää siitä haetaan, niin sen kokeminen on lisännyt itsetuntemustani ja itsevarmuuttani sekä suvaitsevaisuutta.



Kyllä sinä selviät ja asiat hoituvat. Olet uudessa tilanteessa, mutta asiat hoituvat. Hyvä, että olet jo uskaltanut hakea apua!

Vierailija
5/5 |
14.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen niin väsynyt, että elämä tuntuu ihan tyhjänpäiväiseltä. Olen huomannut ajattelevani, että jos tästä yhtäkkiä kuolisi, se ei olisi suurikaan vahinko. Mutta sitten ajattelen, että lasteni takia täytyy jaksaa vaikka tulisi mitä.



Tavallaan on ihan lohdullistakin, kun ei liikoja odota mitään ja sinnittelee vain päivästä toiseen. Pahinta on, jos alkaa ajatella että elämästä pitäisi jotenkin nauttiakin. Minulla ei kyllä varmaankaan ole varsinaista masennusta, vaan kyse on rankasta elämäntilanteesta. En tarvitsisi lääkkeitä, vaan ihan puhtaasti lepoa.