Jos mustarastas tekee pesän sinun terassille niin jätätkö terassin käyttämättä vai heivaatko pesän huitsin Nevadaan kenenkään huomaamatta?
Kommentit (47)
Linnunpaska on likaista, siinä ottaa turhan riskin jos jättää. Kannattaisi vähän miettiä aina.
Terassi on jatkuvassa käytössä eli ei siihen mikään tirppa ehdi pesää tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, luin äkkipäätä muistisairas.
Asia pinnalla, kun äidille tuli tänään virallinen edunvalvonta.
Mutta kysymykseen. Ilman muuta antaisin rastaan pesiä. En kuitenkaan muuttaisi rutiineita.
Tuohan tarkoittaa ettet antaisi pesiä, lintuemo kokee härintänä jos kuljet pesän lähellä. Joko kuljet tai et kulje.
Toisaalta kun yritin nukuttaa omaa vauvaani terassilla ja västäräkki tuli siihen hyökkäilemään, niin kyllä itsekin halusin puolustaa omaa poikastani. Vai meneekö linnunpoikaset aina edelle?
Vierailija kirjoitti:
Asumme sulassa sovussa ja käytämme molemmat terassia.
Kyllä se lintu siitä lähtee jos käytät terassia, nimenomaan ei saisi liikkua siinä pesintäaikaan. Sehän se on, joko-tai, ei molemmat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, luin äkkipäätä muistisairas.
Asia pinnalla, kun äidille tuli tänään virallinen edunvalvonta.
Mutta kysymykseen. Ilman muuta antaisin rastaan pesiä. En kuitenkaan muuttaisi rutiineita.
Tuohan tarkoittaa ettet antaisi pesiä, lintuemo kokee härintänä jos kuljet pesän lähellä. Joko kuljet tai et kulje.
Ja paskat. Se tottuu kyllä. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Terassi on jatkuvassa käytössä eli ei siihen mikään tirppa ehdi pesää tekemään.
Meillä teki kun oltiin helatorstaita viettämässä mökillä 4 pvää
Ap
Vierailija kirjoitti:
Antaisin pesiä. Monena vuonna ollut pesiä milloin puuliiterissä milloin jossain puskassa. Tenavien kanssa ihmetelty ja poikasten äitikään (tai isä?) meistä enää hätääntynyt. Ei loppuaikoina lähtenyt edes karkuun pesästä, vaikka sormella pystyi silittämään tipua.
Heh heh oli varmaan jo kuollut kauhusta. Mikään villilintu ei anna silittää itseään
Mökillä yläkerran parvekkeen seinällä oli sellainen puinen maisemataulu jossa ikäänkin puolikas laiva mastoineen purjeineen pituussuuntaan esitettynä. Sinne laivan purjeiden taakse / väliin oli lintu rustannut bunkkerin. Oli hellyttävä näky kun kolme pientä nokkaa siellä pystyssä. Onneksi oli taulu sillä kohta seinää ettei ollut tarvetta ohittaa kun meni oven kautta. Ei ongelmaa puolin tai tosin. Oli pesä idänpuolisellä seinällä ja sai aamuauringosta lämpöä.
Vierailija kirjoitti:
Lintu ( ei mustarastas) teki eräänä kesänä pesän ulko- oven viereen jossa oli sopiva paikka. Ei haitannut ketään. Ei haitannut hautomista eikä poikasten syöttämistä lintuakaan. Miksi pesä estäisi terassin käytön?
Tietenkään pesä ei estä terassin käyttöä mutta terassin käyttö estää pesinnän, se on varmaa. Tämä on moraalikysynys
Minusta on jeesustelua sanoa että antaa pesiä eikä se haittaa kun tietää että lintu lopettaa pesinnän heti kun huomaa liikettä pesän ympärillä. Joko jätät terassin, ulko-oven, parvekkeen täysin rauhaan tai heivaat sen pesänalun pois. Kyllähän rastas keksii toisen paikan jos munia ei vielä ole.
Asiahan on tietty vaikeampi jos munia jo on ehtinyt tulla, silloin emo yleensä hylkää pesän.
En antaisi edes aloittaa pesäntekoa terassille, sen sijaan tallissa meillä pesivät pääskyset joka kesä, kestän sen linnunkakkarallin koska talli pestään joka tapauksessa sen jälkeen kun poikaset lähtevät. Hyvin sovitaan muuten pääskysten kanssa samaan tilaan, linnut eivät hyökkäile kuin tallikissaa päin jos se jää postaamaan pesän alle.
Vierailija kirjoitti:
Lintu ( ei mustarastas) teki eräänä kesänä pesän ulko- oven viereen jossa oli sopiva paikka. Ei haitannut ketään. Ei haitannut hautomista eikä poikasten syöttämistä lintuakaan. Miksi pesä estäisi terassin käytön?
No niinpä, ulkokalusteet ja terassimatot linnunpaskassa on kiva viettää aikaa ja vaikka grillailla, jos siisteyden kanssa ei ole niin nokonuukaa...
Toivottavasti rastas kakkii päällesi jos menet pesään koskemaan sen jälkeen kun sinne on munittu tulevaisuudentoivot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, luin äkkipäätä muistisairas.
Asia pinnalla, kun äidille tuli tänään virallinen edunvalvonta.
Mutta kysymykseen. Ilman muuta antaisin rastaan pesiä. En kuitenkaan muuttaisi rutiineita.
Tuohan tarkoittaa ettet antaisi pesiä, lintuemo kokee härintänä jos kuljet pesän lähellä. Joko kuljet tai et kulje.
Toisaalta kun yritin nukuttaa omaa vauvaani terassilla ja västäräkki tuli siihen hyökkäilemään, niin kyllä itsekin halusin puolustaa omaa poikastani. Vai meneekö linnunpoikaset aina edelle?
Västäräkkiä pelkäsit ?
Meillä on atriumipihalla mustarastaan pesä joka vuosi. Tekevät parikin poikuetta kesässä.
Eivät välitä meistä, emmekä me niistä - eivät pelkää edes koiraamme ja koirakin antaa olla rauhassa.
Meillä on pieni allas, jossa saavat kylpeä. Koira juo samsta, joten vaihdamme veden päivittäin.
Niiden laulu on kaunista, kivoja lintuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lintu ( ei mustarastas) teki eräänä kesänä pesän ulko- oven viereen jossa oli sopiva paikka. Ei haitannut ketään. Ei haitannut hautomista eikä poikasten syöttämistä lintuakaan. Miksi pesä estäisi terassin käytön?
No niinpä, ulkokalusteet ja terassimatot linnunpaskassa on kiva viettää aikaa ja vaikka grillailla, jos siisteyden kanssa ei ole niin nokonuukaa...
En muista yhtään linnunkakkaa nähneeni tuolloin. Varmaan kakkivat jossain metsikössä. Kumpikin vanhempi haitoi ja toinen pääsi tauolle. Yhdessä ruokkivat poikaset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumme sulassa sovussa ja käytämme molemmat terassia.
Kyllä se lintu siitä lähtee jos käytät terassia, nimenomaan ei saisi liikkua siinä pesintäaikaan. Sehän se on, joko-tai, ei molemmat
Eipä meidän ulko- oven vieressä pesivät linnut mihinkään lähteneet. Siinä kuljettiin edestakaisin. Koirakin usein mukana.
Mulla on pähkinäbaari oraville. Ne on söpöjä mutta usein myös popsivat luomusti rastaiden munat suihinsa.
Antaisin pesiä. Monena vuonna ollut pesiä milloin puuliiterissä milloin jossain puskassa. Tenavien kanssa ihmetelty ja poikasten äitikään (tai isä?) meistä enää hätääntynyt. Ei loppuaikoina lähtenyt edes karkuun pesästä, vaikka sormella pystyi silittämään tipua.