Voittaaako Suomi MM kultaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsee finaaliin, mutta lopulta Kanada vie niinkuin 99% kerroista.

Alkulohkossa ainoa kova peli on Sveitsiä vastaan. Noutaja voi tulla jo puolivälierässä. Joukkuetta kehutaan nyt liikaa. Yleensä huonosti on käynyt, kun on hehkutettu liian aikaisin.

Se menee näin:
1. rinta rottingilla takki auki sotaan. kana kynitään liian aikasin ja ollaan varmoja voitosta.
2. eka peli jotain kongoa vastaan ja se menee tasapeliksi jolloin alkaa realismi iskeä.
3. voitetaan joku italia ja aletaan taas nousee huumaan.

4. voitetaan hikisesti latvia ja tässä vaiheessa jo etsitään asiantuntijat ja ulkomaalaiset kommentit siitä millainen maailman mestari suomi on 2026.
5. hävitään oikealle jääkiekko maalle ja ollaan 4-5 sija.
6. ollaan varmoja että ensi vuonna voitetaan.

Vierailija kirjoitti:

Tähän asti kaikki pelit Suomi voittanut.Suomella on nyt kova joukkue.MM-kultaa tulee varmasti.

hetken aikaan luulin että tämä ketju on viime vuodelta.

Mahdollista jos ei vaan ylitsepääsemätön kanada tule missään vaiheessa vastaan. Jos tulee niin siihen loppuu tämä matka. Kanadan kokoonpanolla ei ole väliä. Nimi riittää.

Vierailija kirjoitti:

Tähän asti kaikki pelit Suomi voittanut.Suomella on nyt kova joukkue.MM-kultaa tulee varmasti.

Eikö tämä ole vanhan toistoa? Ensin voitetaan kaikki pelit ja sitten tulee seinä vastaan, eikä tule edes mitalia. 

Sen verran taikauskoinen olen, että liian aikainen voiton uhoaminen päättyy aina häviöön. Hillitymmin nyt!

Sveitsi voittaa nämä kisat.

Suomi on mielestäni maailman paras jääkiekkomaa, eikä pelkästään saavutusten vuoksi. Kyse on paljon laajemmasta ilmiöstä kuin siitä, montako maailmanmestaruutta tai olympiamitalia on voitettu. Jääkiekko on Suomessa osa kulttuuria tavalla, jota monessa maassa on vaikea ymmärtää.

Yksi tärkeimmistä syistä on se, että lähes jokainen suomalainen on joskus luistellut. Monen koulun pihassa on ollut kaukalo tai vähintään jäädytetty kenttä, jossa pelataan välitunneilla ja koulun jälkeen. Ei tarvitse tulla varakkaasta perheestä tai päästä huippuseuraan nuorena. Kiekkoa on voinut pelata kavereiden kanssa lähes missä tahansa. Tällainen laaja pohja tuottaa väistämättä paljon osaajia.

Toinen syy on suomalainen koululiikunta. Vaikka sitä usein kritisoidaan, se tarjoaa monipuolisen liikunnallisen pohjan. Luistelu, hiihto, yleisurheilu, pallopelit ja monet muut lajit kehittävät koordinaatiota, kestävyyttä ja kehonhallintaa. Jääkiekkoilija hyötyy siitä, ettei lapsena harjoitella vain yhtä asiaa.

Suomalaisessa urheilukulttuurissa on myös jotain erityistä. Talvisodan ajoista lähtien on puhuttu sisusta, kyvystä jatkaa vaikeuksista huolimatta. Vaikka käsite kuulostaa joskus kliseeltä, jääkiekossa sen näkee usein käytännössä. Suomi voittaa harvoin pelkällä taitoylivoimalla. Sen sijaan joukkueet tunnetaan kurinalaisuudesta, puolustuspelistä ja siitä, etteivät ne luovuta vaikeissakaan tilanteissa.

Lisäksi suomalaiset ovat oppineet käsittelemään pettymyksiä. Urheilussa häviöitä tulee väistämättä, mutta suomalaisessa kulttuurissa epäonnistumiset ovat lähes kansallinen kokemus. Esimerkiksi Nokian nousu maailman huipulle ja myöhempi romahdus opettivat kokonaiselle sukupolvelle, että mikään menestys ei ole pysyvää. Sama näkyy jääkiekossa: tappioista noustaan takaisin töihin eikä jäädä juhlimaan vanhoja saavutuksia.

Suomessa arvostetaan myös pitkäjänteisyyttä. Valmennusjärjestelmä on vuosikymmenten aikana kehittynyt erittäin laadukkaaksi. Pelaajille opetetaan nuoresta asti joukkuepelaamista, vastuunkantoa ja taktista ajattelua. Siksi Suomi pystyy usein haastamaan suuremmat maat, vaikka pelaajamäärät ovat paljon pienempiä.

Myös ilmasto auttaa. Pitkä talvi on historiallisesti tehnyt jääurheilusta luonnollisen osan arkea. Vaikka nykyään harjoitellaan moderneissa halleissa, jäällä liikkuminen on monelle edelleen tuttu taito jo lapsuudesta.

Silti yksi asia herättää kysymyksiä: miksi Suomi ei naisten jääkiekossa ole aivan kirkkaimmassa kärjessä samalla tavalla kuin miehissä? Suomi kuuluu maailman parhaisiin maihin, mutta mestaruudet ovat jääneet usein saavuttamatta. Yksi mahdollinen syy on pelaajapohjan koko. Tyttöjä ja naisia harrastaa jääkiekkoa vähemmän kuin esimerkiksi Kanadassa tai Yhdysvalloissa, jolloin huippupelaajien määrä jää pienemmäksi. Myös resurssit, näkyvyys ja ammattilaismahdollisuudet ovat pitkään olleet rajallisempia. Kun kilpailijamaissa naiskiekkoon on panostettu valtavasti, ero on ollut vaikea kuroa umpeen. Ehkä tulevaisuudessa tilanne muuttuu, mutta toistaiseksi Suomi on joutunut tyytymään siihen, että aivan korkein porras on useimmiten jäänyt muiden haltuun.

MM-hopea ei ole häpeä.