Voiko psykiatri ja hoitaja aiheuttaa trauman?
Hei!
Minulle on kehittynyt outo psykologinen este muiden psyykkisten estojeni lisäksi poliklinikalla. Psykiatri ja hoitaja kyselevät minulta vointiini ja oireiluun liittymättömiä kysymyksiä. Kysymykset koskevat harhaluuloja, harha-aistimuksia, paranormaaleja kokemuksia, outoja ajatuskulkuja yms. . Tämä on aiheuttanut laajaa häpeän, epäkelpoisuuden, epävarmuuden ja pelon tunnetta torjunnasta ja hyväksynnän puutteesta omana itsenään.
Tämä on nimittäin näivettänyt luovuuden minussa. Kapeuttanut toimintaani puolustuksellisuuteen ja täten estää minua ajattelemasta ja kirjoittamasta luovasti. En uskalla elää sitä vähää, kapeaa elämää. Tätä on jatkunut vuodesta 2019 lähtien.
Pelkään skitsofrenian leimaa. Pelkään psykoosisairauden leimaa. Pelkään, että joudun vahvasti lääkityksi ja en saa asianmukaista hoitoa. Pelkään elää elämää; sellaista mitä se voisi olla nykyään ja tulevaisuudessa.
Mitä elämäni voisi sitten olla? Nauttisin luovasta kirjoittamisesta ja kirjallisuuden lukemisesta. En pelaisi videopelejä, mitkä ovat liian realistisia ja täten konkretisoivat mielikuvitusta yhdessä neuroleptien kanssa. Uskaltaisin toteuttaa itseäni ilman liiallista pelkoa siitä, että hyväksytäänkö minut. Uskaltaisin seurustella. Uskaltaisin tavoitella kirjallisuus alan opintopaikkaa. Psykoterapeuttini on kehunut runojani ja kysynyt, että olenko harkinnut alan opiskelua.
Nykyinen linja poliklinikalla on tätä parempaa minuuttani vastaan. Psykoterapia valuu hukkaan. Kello tikittää pelkojen kanssa, sillä jopa välttelevälle hikikomorille hyväksyntä on tärkeää. Torjutuksi tulemista vältetään viimeiseen asti ja lopulta sitä tuleekin torjutuksi.
Kommentit (27)
"Pelkään skitsofrenian leimaa. Pelkään psykoosisairauden leimaa. Pelkään, että joudun vahvasti lääkityksi ja en saa asianmukaista hoitoa. Pelkään elää elämää; sellaista mitä se voisi olla nykyään ja tulevaisuudessa."
Voin sanoa että sitä ei kannata pelätä. Itselläni on skitsofrenia, mutta sairauteni ei ole ikinä vaikuttanut saamaani hoitoon. Lääkärit ja hoitajat ovat kyllä huomanneet että en ole ihan sekaisin vaan käyttäydyn ihan normaalisti ja olen ihan normaali ihminen.
Kyllä. Usein psykiatri aiheuttaakin jos tutkimustapa että triggeröi reaktioita tai muuta outoa. Joka hämmentää asiakasta. Varmaan muu sivistynermpi tapa tutkia löytyisi. Hitsi taas ei ole terapeutin tasoinen ja näin turhauttaa varmaan asiakasta.
Samaa voidaan väittää, jos kertoo itseensä kohdistuneista rikoksista. Tekijöt, kuvottavat ihmiskunnan saastakasat eivät kestä sitä noloutta että muut saisivat tietoonsa nämä teot, kun esiintyvät jopa niin kunnon kansalaisina, osa julkkiksiakin yöks. Osa kuuluu johonkin poliittiseen ryhmittymään ja pitävät omiensa puolta, vaikka eivät hyväksy kaikkea mitä tehdään.
Uhrit kuvaillaan epävakaana, hysteerisenä ties millaisina, vaikka oikeasti kuvottavan sairaat ovat itse epävakaita tehdessään ällöttäviä oksettavia rikoksia ja valehdellen uhrien epäeduksi.’
Valitettavasti Suomessakin on paljon paskakasoja joiden olemasssoloon ei soisi menevän edes euroa vankilakulujen muodossa.
Totuudet tulee aina ilmi vaikka jälkikunassakin. . Aina. .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea tilanne sinulla. Tarvitset hoitoa tiettyihin oireisiin ja luovuus joka on voimavara ja normaalia "hulluutta" (sillä luovuushan on juurikin kykyä hahmottaa asioita erilailla mitä muut eli "outoja ajatuskuvioita") halutaan hoitopaikassa tuhota ymmärtämättömyyden takia.
Taiteilijoiden pitäisi hakea leipätyöhön psykiatriaan, moni potilas hyötyisi luovuudesta. Musiikkiterapia sentäs jo normalisoitu, missä on kirjoitusterapiat tai piirustusterspiat ihan osatoilla?
No kuvataiteilijana pidän vähän outona että meidän ammattiamme yritetään koko ajan jalkauttaa kaiken kansan pariin. Ei insinööreille tai lääkäreillekään sanota, että teidän pitää alkaa järjestämään kursseja muille koska muut tykkäävät. Vaan he myyvät sitä omaa työtään ja muut ostavat sen työn tuloksia, ei kurssitusta.
Voit ihan itse hakea taidekouluun ja opiskella jos haluat tehdä taidetta. Jos et niin voit käyttää ammattilaisia tai harrastella amatöörinä. Mutta eivät ammattilaiset ole velvollisia kurssittamaan amatöörejä itsensä kilpailijoiksi tai edes terapiamielessä.
Taide terapiamuotona on muutenkin ihan eri asia kuin kuva- tai muu taide noin muutoin. Taiteella on usein kaupalliset, poliittiset tai aatteelliset päämäärät, ja ihmisten terapointi on ihan eri kenttä. Vähän sama kuin sanoisit että mikseivät poliisit kurssita terapian tarpeessa olevia omalla ammattitaidollaan. No varmaan siksi että kyseessä on ihan eri asia kuin terapia...
Myönnän ahtaasti valitun termin, ymmärrän hyvin näkökulmasi, pahoitteluni aiheuttamastani mielipahasta.
Luova, sosiaalinen, yrittäjähenkinen yhteisötaiteentekijä? No ei tuokaan hyvältä kuulosta. Ajatuksenani oli sellaiset taiteilijapersoonat jotka järjestävät retriittejä ja kokevat juuri sellaisen yhdessä taiteen tekemisen omaksi jutukseen. Tällainen jos kouluttautuu psykiatriaan, helpottaisi monen luovan potilaan itseilmaisu kun ammattilainen "puhuu" samaa kieltä.
Henkilö jota ajattelin on siis kuvataiteilija hänkin, kun mietin millaisesta luovat psykiatrian potilaat hyötyisivät, on vain jo sen verran iäkäs ettei enää ehdi kouluttautua mihinkään, muutoin ehdottaisin.
Sinulla on siis täysi oikeus tehdä itsenäisesti taidetta ja myydä sitä ilman kurssien pitämistä, sinunlaisiakin maailma tarvitsee (ainakin minä, rakastan taidenäyttelyitä ja olen myös ostanut taidetta itselleni, seinätilaa haluaisin lisää niin voisin ostaa enemmänkin).
Psykiatri yleensä antaa pari neuvoa ja reseptit. Diagnoosin. Terapeutti terapioi puhuen, mutta onko ystävällinen. Vai vain noudattaa kaavoja asiakkaan toiveiden yli.
Luultavasti olet autisti, meillä on, varsinkin naisautisteilla, yleistä tuollainen korostunut itsereflektointi. Ja tuo skitsofrenia on se yleisin väärä diagnoosi naisautisteilla, vaikka harhaisuutta mitä pitäisi lääkitä pois ei ole.
Pyri nepsytutkimuksiin, psykiatriassa on ihan liian vähän ymmärrystä autismiin, lähinnä päätyvät pahentamaan oireilua. Pelkosi on siis aiheellista, skitsofreniaan käytettävät lääkkeet ovat ihan vääriä autistille, jolla ei ole skitsofreniaa. Vähän kuin finniin haluttaisiin väkisin aloittaa kamoterapia.
En tiedä miten lääkäri ja hoitajat siellä polilla suhtautuvat nepsyepäilykseesi, ehkä kannattaa puhua ensin psykoterapeuttisi kanssa, hänellä voisi olla jo tarpeeksi autisteja potilaina että tajuaisi puoltaa tutkimuksia kohdallasi.
Olen siis tuo joka aloitti viesti "Vaikea tilanne sinulla", autistitutka piippaili jo aloituksesta, myöhempi viestisi sai huutamaan täysillä. Autisti olen itsekin ja tunnen pari autistinaista jotka ovat hyvin kaltaisiasi, mutta jo lapsena autistin paperit saaneita eli eivät ole täysin kallonkutistajien armoilla vaan tukena on nepsyammattilaisia enemmällä ja vähemmällä ymmärryksellä.