Haluaisitko ihmisten muistavan sinut kuolemasi jälkeen?

Tavallista ihmistä tuskin kukaan muistaa, kun omat lapsenlapset on kuolleet. 

Itsekään en muista isovanhempieni vanhempia. En tiedä heistä oikein mitään. 

Muistelisivat kuitenkin pahalla. Enpä siitä enää mitään tiedä tai hyödy joten ei mitään tarvetta olla muisteltu. Onhan näitä puolisoita ja lapsia nähty jotka muistelevat kaikelle kansalle läheisensä yksityisasiat kuileman jälkeen ja media ja sosiaalipo-rnoilijat nauttivat O r  kussa eikä henkilöllä itsellään ole enää mitään mahdollisuutta kertoa omaa totuuttaan. Nämä paljastuskertojat eivät tajua että hetken huuma kun saivat katkeruutensa oksennettua olivat ja näkyivät, mutta unohtuvat nopeasti.

Ihmiset on aika laaja käsite, eli onko kyse laajemmin ihmisistä vaiko lähipiiristä? En halusisi, että minulle tärkeät ihmiset unohtaisivat, koska se tarkoittaisi, että olisin eläessänikin heille todennäköisesti samantekevä.

Kyllä mutta vaan ne hyvät muistot. Minusta kuten muistakin on varmaan niitä huonojakin muistoja.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on aika laaja käsite, eli onko kyse laajemmin ihmisistä vaiko lähipiiristä? En halusisi, että minulle tärkeät ihmiset unohtaisivat, koska se tarkoittaisi, että olisin eläessänikin heille todennäköisesti samantekevä.

Ehkä. Mutta toisaalta menetetyn ihmisen muistelu ei tuo useinkaan hyvää mieltä. Olisiko kuitenkin parempi että lähipiiri pääsisi kuolemasta mahdollisimman kivuttomasti?

Varmasti muistavat... Ja kiroilevat. Hautapaikkaani ei merkitä ettei vaan muodostu jonoa kuselle. Se häiritsisi kunniallisia kalmoja.