Kaikki lapsen päiväkotiryhmäläisten äidit vaikuttaa tuntevan kaikki ryhmän lapset

Lapsi viettää arkena monta tuntia päivässä ihmisten kanssa, joita ei kiinnosta edes nimeltä oppia tuntemaan? Ei kai se tietysti pakollista ole. Itseäni on aina kiinnostanut oman lapseni asiat sen verran, että tiedän ainakin ulkonäöltä kaikki saman ryhmän lapset ja suurimmaksi osaksi osaan nimetäkin heidät. Jotkut nimet menee joskus sekaisin.

Minä tunnen molempien ryhmistä suurimman osan tytöistä (joitain poikiakin), koska lapseni leikkivät heidän kanssaan ja haen lapset aikasin, jolloin kaikki ovat vielä paikalla ja lapset tulevat aina juttelemaan kanssasi. Vastailen kyllä heidän juttuihinsa.

Monet ovat kyllä käyneet meillä leikkimässäkin tai lapset toistensa synttäreillä.

Tunnen jotkin lapseni ryhmän vanhemmat ulkonäöltä ja toki moikkaillaan kun törmätään. Tiedän myös kaikkien lasten nimet, koska lapseni puhuu heistä kotona. Olen itse peruskoulun opettaja ja nimien painaminen muistiin tulee jo selkäytimestä.

Minä tiedän kaikkien ryhmäläisten nimet, mutta ihan jokaista nimeä en osaa yhdistää kasvoihin. Aika monen vanhemmat tunnistan sen perusteella, että olen nähnyt heidän vievän tai hakevan lapsiaan. Tiedän keiden kanssa lapseni leikkii eniten ja keiden kanssa ei niinkään. En koe, että minun pitäisi tietää heistä tämän enempää.

Meidän lapsi on ryhmäperhepäiväkodissa. Huonosti menisi, jos en muistaisi seitsemän muun lapsen nimeä. Kaikkien vanhempien nimiä en tiedä, koska en tapaa heitä kovinkaan usein. Niiden lasten vanhempien nimet tiedän, ketkä hakevat lapsensa samaan aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä tunnen molempien ryhmistä suurimman osan tytöistä (joitain poikiakin), koska lapseni leikkivät heidän kanssaan ja haen lapset aikasin, jolloin kaikki ovat vielä paikalla ja lapset tulevat aina juttelemaan kanssasi. Vastailen kyllä heidän juttuihinsa.

Monet ovat kyllä käyneet meillä leikkimässäkin tai lapset toistensa synttäreillä.

Ei täällä tule lapset juttelemaan. No ehkä joku rohkeampi poika on kysynyt joskus jotain, mutta en ole alkanut kyselemään nimeä. Ei siinä yleensä ole aikaakaan muuhun kuin jutella kuulumiset hoitajan kanssa omasta lapsesta, enkä sen enempää kyttäile ympäriinsä tai kuuntele toisten keskusteluja.

Lapselta olen saanut kuulla kenen kanssa on leikkinyt, mutta en osaa yhdistää nimiä kasvoihin. Tunnen paremmin ainoastaan yhden, jonka luona on käyty kylässä, koska tuttu perhe.

Suurimman osan tunnistan, kaikkien kohdalla en aina osaa yhdistää nimeä ja kasvoja. Monesti tulee juteltua lasten kanssa samalla, kun vie ja hakee omia, niin siinä heihin tutustuu. Lisäksi lasten päiväkodissa on käytössä portfolio, missä on kuvia ryhmän toiminnasta. Sitä tulee katseltua lasten kanssa ja sen myötä opittua nimiä. 

Parhaiten kyllä jää mieleen ne, joihin törmää vapaa-ajalla, harrastuksissa, kirjastossa tai tapahtumissa.