Pitäis tehdä pihaan aita, ja se pitää olla joku kasvi. Neuvoja?

Vierailija kirjoitti:

Jos laitan tuijaa, mistä ne kannattaa ostaa? Netissä on monta myyjää

Ei tuijaa kadun viereen, jossa on ohikulkijoita. Ei ikinä. Kevätsuojausvaivan lisäksi tuija on äärimmäisen herkkä pissalle, se oikeasti ruskettuu yhdestäkin kerrasta, ja kuolee kokonaan parista. Käytännössä voit olla takuuvarma, ettei maailma ole niin täydellinen, etteikö koko aidan pituudelta kukaan tai mikään ikinä siihen pissaisi, joten voit olla takuuvarma, että pitkiä pätkiä aidasta tulee kuolemaan hyvin helposti ja nopeasti. Ei kannata siis tuijaa laittaa, kestävämpiäkin vaihtoehtoja on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meillä taisi päästä yli kolmen metrin korkeuteen, ennekuin vedettiin moottorisahalla juuresta poikki. Ei ollut ihan helppo hävitettävä. Mutta kasvoi kyllä nopeaan ja linnut tykkäsi. Joka paikka lintujen sinisiä läiskiä täynnä marja-aikaan.

Marja-aronia siis tämä oli. 

Se on todettu että juuristo vaikea hävittää, kaivinkone pitää olla, kaupungeilla n näitä ja ovat kyllä hienoja jos leikataan vuosittain,  todella hieno syysväritys, sitä marjojen aiheuttamaa roskaamista voi vähentää keräämällä ne marjat jätteisiin ajoissa.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tuhkapensasaita. Tosi helppo ollut. Tasotetaan kerran vuodessa, naapuri leikkaa omansa juhannukseksi ja syksyllä. Muutaman vuoden välein voi karsia vanhoja oksia alhaalta pois, jotta tulee tilaa uusille. Omalla tavallaan kaunis ja peittävä myös lehdettömänä kautena, mikäli on saanut kasvaa paksuksi ja haaroutuneeksi. Ulkonäöltään ja vaatimuksiltaan melko vaatimaton.

Tuhkapensas näyttää usein samanlaiselta kuin marja-aronia. Kesällä tummanvihreät kiiltävät lehdet ja kaunis syysväri. Suurin ero on, että marja-aroniaan tulee syksyllä ne marjatkin. 

Kyllä tuhkapensaaseenkin tulee pienet punaiset pitkulaiset marjat, tosin eivät ole syötäviä. Mietin tässä, että onko teillä tosiaan marja-aroniaa aitana, ettei olisi koristearoniaa...? Toki marja-aroniastakin aidan voi tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meillä taisi päästä yli kolmen metrin korkeuteen, ennekuin vedettiin moottorisahalla juuresta poikki. Ei ollut ihan helppo hävitettävä. Mutta kasvoi kyllä nopeaan ja linnut tykkäsi. Joka paikka lintujen sinisiä läiskiä täynnä marja-aikaan.

Marja-aronia siis tämä oli. 

Se on todettu että juuristo vaikea hävittää, kaivinkone pitää olla, kaupungeilla n näitä ja ovat kyllä hienoja jos leikataan vuosittain,  todella hieno syysväritys, sitä marjojen aiheuttamaa roskaamista voi vähentää keräämällä ne marjat jätteisiin ajoissa.  

Kaupungit kyllä taatusti käyttää koristearoniaa, ei marja-aroniaa, mutta sama marja"ongelma" siinäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan laittaisin syreenia. Siihen tulee lehdet aikaisin verrattuna esimerkiksi orapihlajaan. Lisäksi se on mielestäni kaunis ja tekee upeat kukat. Tosin muotoon leikattuna ei kuki. 

 

Purppuraheisiangervo on myös ihana. 

 

Mutta paljon vaikuttaa se, että mitä kaava sanoo. Piikikkäät pensaat pitävät eläimet poissa pihalta.

Syreenin kukinta-aika on niin lyhyt että on ilahduttajana ihan hyödytön, sama koristeomena- ja -kirsikkapuun kanssa. Suurimman osan kesästä kaikissa pelkät lehdet.

Vaan on silti niin kauniita, että laittaisin silti! 

Yksi vaihtoehto on elävä pajuaita, ohjeita löytyy googlettamalla. Mutta pitää muistaa, ettei pajunoksien leikkuu luonnosta kuulu jokamiehenoikeuksiin.

Otin anoppilan rusopajuaidasta pistokkaita. Eli juuripaakku, kolkytsenttinen piiska ja sit vaan lapiolla pikku kuoppa. 
Ja omasta aidasta jaoin edelleen vuosi-pari myöhemmin samalla systeemillä. 

Nyt on 60 metriä pensasaitaa, korkeimmissa kohdissa rehevällä paikalla miehen korkuinen, ja kustannukset 0 euroa. Vain muutama pistokas kuoli, on se sellainen rikkaruoho. Huono puoli on näkymä keväällä, kun lumi on painanut sen matalaksi, mutta siitä se aina on noussut, eikä tapettua saa kuin ruohonleikkurilla

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaihtoehto on elävä pajuaita, ohjeita löytyy googlettamalla. Mutta pitää muistaa, ettei pajunoksien leikkuu luonnosta kuulu jokamiehenoikeuksiin.

Paju on kosteanpaikan kasvi, mitä harvat ok-tontit on. Paju on myös aika tehokas leviämään. Muutenhan se on kyllä kaunis myös lehdettömänä ja tarjoaa ravintoa kevään ensimmäisille hyönteisille. 

Vierailija kirjoitti:

Otin anoppilan rusopajuaidasta pistokkaita. Eli juuripaakku, kolkytsenttinen piiska ja sit vaan lapiolla pikku kuoppa. 
Ja omasta aidasta jaoin edelleen vuosi-pari myöhemmin samalla systeemillä. 

Nyt on 60 metriä pensasaitaa, korkeimmissa kohdissa rehevällä paikalla miehen korkuinen, ja kustannukset 0 euroa. Vain muutama pistokas kuoli, on se sellainen rikkaruoho. Huono puoli on näkymä keväällä, kun lumi on painanut sen matalaksi, mutta siitä se aina on noussut, eikä tapettua saa kuin ruohonleikkurilla

Otit siis juurivesoja. 

Vierailija kirjoitti:

Puu on tavallaan kasvi, eli laudoista.

Riippuu mitä kaava sanoo. Jos on määrätty pensasaita, niin silloin ei rakenneta lauta-aitaa. 

Jos olisi pieni piha, tekisin lauta-aidan. Tarpeeksi vankasta puutavarasta, ei mistään rimoista. Aitajalat hakata maahan, siihen 90x90 mm tolppa (vähintään) ja vaakalaudoitus.

Kerralla näkösuojaa ja jos on joku 140-150 cm korkea, ei siitä helpolla puliukot kiipeile yli. Aiemmassa paikassa missä asuttiin, oli pitkä ja kapea kulmatontti, siitä kulmasta oli ollut ihmisillä tapana oikaista, mutta aitaamalla loppui. Ei niitä jotkut pensaan taimet olis pidätelleet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otin anoppilan rusopajuaidasta pistokkaita. Eli juuripaakku, kolkytsenttinen piiska ja sit vaan lapiolla pikku kuoppa. 
Ja omasta aidasta jaoin edelleen vuosi-pari myöhemmin samalla systeemillä. 

Nyt on 60 metriä pensasaitaa, korkeimmissa kohdissa rehevällä paikalla miehen korkuinen, ja kustannukset 0 euroa. Vain muutama pistokas kuoli, on se sellainen rikkaruoho. Huono puoli on näkymä keväällä, kun lumi on painanut sen matalaksi, mutta siitä se aina on noussut, eikä tapettua saa kuin ruohonleikkurilla

Otit siis juurivesoja. 

Juurivesa sitten, jollei termi pistokas ole oikein. Kaivamalla kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puu on tavallaan kasvi, eli laudoista.

Riippuu mitä kaava sanoo. Jos on määrätty pensasaita, niin silloin ei rakenneta lauta-aitaa. 

Voi sen rakentaa, jos kukaan ei valita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan laittaisin syreenia. Siihen tulee lehdet aikaisin verrattuna esimerkiksi orapihlajaan. Lisäksi se on mielestäni kaunis ja tekee upeat kukat. Tosin muotoon leikattuna ei kuki. 

 

Purppuraheisiangervo on myös ihana. 

 

Mutta paljon vaikuttaa se, että mitä kaava sanoo. Piikikkäät pensaat pitävät eläimet poissa pihalta.

Syreenin kukinta-aika on niin lyhyt että on ilahduttajana ihan hyödytön, sama koristeomena- ja -kirsikkapuun kanssa. Suurimman osan kesästä kaikissa pelkät lehdet.

Vaan on silti niin kauniita, että laittaisin silti! 

Syreenejä on eri aikaan kukkivia. Istuttamalla eri lajeja saa pidenettyä kukinta-aikaa. 

Isolla tontilla tää olis näyttävä

Terijoensalava on suurikokoinen puumainen pensas. Pitkät ja kapeat lehdet ovat tummanvihreät ja alta hieman sinertävät. Luonnostaan pyöreäkasvuinen pensas kestää hyvin leikkaamista, mutta ei säännöllisen ja kauniin kasvutapansa vuoksi sitä juuri tarvitse. Pensas on nopeakasvuinen ja helppohoitoinen. Terijoensalava sopii esimerkiksi suureen pihaan suojapensaaksi.
Terijoensalava viihtyy parhaiten kosteassa ja ravinteikkaassa maassa, aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla.

Astiataimi on myyntiruukussaan kasvanut ja siitä läpijuurtunut taimi. Juuripaakku pysyy koossa, kun astia poistetaan ja taimi istutetaan.
Astiataimia voi istuttaa läpi kasvukauden, keväästä syksyyn.
 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otin anoppilan rusopajuaidasta pistokkaita. Eli juuripaakku, kolkytsenttinen piiska ja sit vaan lapiolla pikku kuoppa. 
Ja omasta aidasta jaoin edelleen vuosi-pari myöhemmin samalla systeemillä. 

Nyt on 60 metriä pensasaitaa, korkeimmissa kohdissa rehevällä paikalla miehen korkuinen, ja kustannukset 0 euroa. Vain muutama pistokas kuoli, on se sellainen rikkaruoho. Huono puoli on näkymä keväällä, kun lumi on painanut sen matalaksi, mutta siitä se aina on noussut, eikä tapettua saa kuin ruohonleikkurilla

Otit siis juurivesoja. 

Juurivesa sitten, jollei termi pistokas ole oikein. Kaivamalla kuitenkin.

Juu, pistokas on pelkkä oksan pätkä ilman juuria.

Lumipallopensas, jos haluat kauniin kesäajan aidan, mutta jos haluat suojaa ympäri vuoden, niin tuija tai kuusi. 

Mitä aitoja naapureilla?

Vierailija kirjoitti:

Isolla tontilla tää olis näyttävä

Terijoensalava on suurikokoinen puumainen pensas. Pitkät ja kapeat lehdet ovat tummanvihreät ja alta hieman sinertävät. Luonnostaan pyöreäkasvuinen pensas kestää hyvin leikkaamista, mutta ei säännöllisen ja kauniin kasvutapansa vuoksi sitä juuri tarvitse. Pensas on nopeakasvuinen ja helppohoitoinen. Terijoensalava sopii esimerkiksi suureen pihaan suojapensaaksi.
Terijoensalava viihtyy parhaiten kosteassa ja ravinteikkaassa maassa, aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla.

Astiataimi on myyntiruukussaan kasvanut ja siitä läpijuurtunut taimi. Juuripaakku pysyy koossa, kun astia poistetaan ja taimi istutetaan.
Astiataimia voi istuttaa läpi kasvukauden, keväästä syksyyn.
 

Terijoensalava vaatii tilaa P A L J O N, mitä perus okt-tonteilla nykyään ei ole! Ja kyllä (hienosti osasit kopsata tekoälytekstin), astiataimia voi istuttaa nyt, mutta ei järjen häivää lähteä tällaiseen kuivuuteen istuttamaan isoja määriä taimia, jotka täytyy kastella viikottain läpi kesän maksullisella vedellä! Toki jo sattuu olemaan tosi paksu lompakko tai runsasvetinen oma kaivo pihassa... 

En ikinä laittaisi kuusiaitaa itselleni.