Mitä hyötyä on rakennusalalla dippainssin tutkinnosta?

Suomi on niin täyteen ylirakennettu ettei mitään. Joku muu inssin tutkinto on hyvä. Tekoäly kylläkin tulee viemään kaikki teoreettiset työpaikat.

Vierailija kirjoitti:

Suomi on niin täyteen ylirakennettu ettei mitään. Joku muu inssin tutkinto on hyvä. Tekoäly kylläkin tulee viemään kaikki teoreettiset työpaikat.

Hyvin uppoaa vaalikarjaan tuo tekoälypelottelu. 

Aikanaan kehruukone vei kutojien työt. Sitten automobiili hevosmiesten ja kengittäjien. Sitten konepajateollisuus käsityöläisten. Edistyneet tehtaat ja globaalit tuotantoketjut tuhosivat pienpajateollisuuden vasta muutama vuosikymmen siten. 

Tietokonepuolella varhaiset laskukoneet veivät monen kirjanpitäjän paikat,  puhtaaksikirjoittajia oli vielä 90-luvulla kaikissa sairaaloissa, ohjelmistokehitys vaati aiemmin ison tiimin, mutta jo vuosia saman työtuloksen on tehnyt yksi full stack koodaaja itsekseen kehittyneiden kirjastojen johdosta. Monimutkaiset matemaattiset mallit on paketoitu jo ajat sitten myös kaikkin peruskyvykkäiden käytetttäviksi kirjastoiksi jne. 

Tekoäly on vain osa tätä jatkumoa. Jotkut duunit katoavat, toiset muuttavat muotoaan. Kaikki "teoreettinen" duuni ei ole todellakaan katoamassa. 

Tiesitkö, että tekoälyä on ollut jo vuosikymmeniä. Nykyinen buumi on ollut räjähdysmäisesti lisääntyneen laskentakapasiteetin saatavuuden myötä. Vastaavasti samalla on pullonkaulauksi tullut energia, tekoälymaailmassa "tokenin hinta". Ei sitä voi rajattomasti käyttää, kuten mitään resurssia, vaan sitä on jo alettu optimoimaan myös. Mikä rajoittaa sen käyttöä suuresti. 

Seuraava iso loikka tulee olemaan kvanttilaskennan läpimurto ja sen soveltamisnen tekoälyn alustaksi. Toisaalta samalla sillä voidaan murtaa kasapäin rajoja, jotka nykyisellään ei onnistu. Mukaanlukien nykyiset salausalgoritmit, vaikka niistäkin on jo kvanttiturvallisia toteutuksia. Mutta moni toimija ei tule niitä päivittäämään systemaattisesti, ennenkuin palvelu on murrettu kuin keksipurkki. 

Di osaa laskea tarkasti montako lapiollista hiekkaa hän heittää betonimyllyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on niin täyteen ylirakennettu ettei mitään. Joku muu inssin tutkinto on hyvä. Tekoäly kylläkin tulee viemään kaikki teoreettiset työpaikat.

Hyvin uppoaa vaalikarjaan tuo tekoälypelottelu. 

Aikanaan kehruukone vei kutojien työt. Sitten automobiili hevosmiesten ja kengittäjien. Sitten konepajateollisuus käsityöläisten. Edistyneet tehtaat ja globaalit tuotantoketjut tuhosivat pienpajateollisuuden vasta muutama vuosikymmen siten. 

Tietokonepuolella varhaiset laskukoneet veivät monen kirjanpitäjän paikat,  puhtaaksikirjoittajia oli vielä 90-luvulla kaikissa sairaaloissa, ohjelmistokehitys vaati aiemmin ison tiimin, mutta jo vuosia saman työtuloksen on tehnyt yksi full stack koodaaja itsekseen kehittyneiden kirjastojen johdosta. Monimutkaiset matemaattiset mallit on paketoitu jo ajat sitten myös kaikkin peruskyvykkäiden käytetttäviksi kirjastoiksi jne. 

Tekoäly on vain osa tätä jatkumoa. Jotkut duunit katoavat, toiset muuttavat muotoaan. Kaikki "teoreettinen" duuni ei ole todellakaan katoamassa. 

Tiesitkö, että tekoälyä on ollut jo vuosikymmeniä. Nykyinen buumi on ollut räjähdysmäisesti lisääntyneen laskentakapasiteetin saatavuuden myötä. Vastaavasti samalla on pullonkaulauksi tullut energia, tekoälymaailmassa "tokenin hinta". Ei sitä voi rajattomasti käyttää, kuten mitään resurssia, vaan sitä on jo alettu optimoimaan myös. Mikä rajoittaa sen käyttöä suuresti. 

Seuraava iso loikka tulee olemaan kvanttilaskennan läpimurto ja sen soveltamisnen tekoälyn alustaksi. Toisaalta samalla sillä voidaan murtaa kasapäin rajoja, jotka nykyisellään ei onnistu. Mukaanlukien nykyiset salausalgoritmit, vaikka niistäkin on jo kvanttiturvallisia toteutuksia. Mutta moni toimija ei tule niitä päivittäämään systemaattisesti, ennenkuin palvelu on murrettu kuin keksipurkki. 

Mitä horiset kiihtyy tekoälyn käyttö jo ohjelmistoilla korvataan moni toimistotyö jo nyt.

Vierailija kirjoitti:

Di osaa laskea tarkasti montako lapiollista hiekkaa hän heittää betonimyllyyn.

Ne määrät punnitaan. Olet tomppeli.

Vaikka tähänkin DI-ketjuun on tullut palstan päivystävät ääliöt sönköttämään, niin laitetaan nyt ihan asiallinen vastaus: DI-tutkinnosta on hyötyä, jos tähtään korkealle. Rakennustekniikan DI:t työllistyvät hyvin.

DI tutkinto on osoitus oppimiskyvystä.

Ja älykkyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka tähänkin DI-ketjuun on tullut palstan päivystävät ääliöt sönköttämään, niin laitetaan nyt ihan asiallinen vastaus: DI-tutkinnosta on hyötyä, jos tähtään korkealle. Rakennustekniikan DI:t työllistyvät hyvin.

Tottakai työllistyy, mutta samoihin hommiin kuin amk-inssit. Johtotehtäviin ei koulun penkiltä mennä, niihin vaaditaan kokemusta. 

Mieheni on rakennustekniikan tippainssi ja juurikin koulutuksensa ansiosta saanut nykyisen erittäin hyvän työpaikan suuren rakennusliikkeen johdossa. 

Harvan teekkarin unelma on päätyä työmaalle, tai projekti-insinööriksi. Enemmänkin valkokaulushommiin johtamaan liiketoimintayksikköä tmv. 

Toki yleensä joutuu aloittamaan alemmalta portaalta, muttei sinne ole tarkoitus jäädä elämänuraa tekemään. 

Tippalinssi on DI inssi. 

Rakennus DI:n pitää osata kirjoittaa tekoälylle sellainen tehtävänanto, että se osaa tehdä halutunlaiset suunnitelmat. Ja sen jälkeen DI:n pitää osata tarkistaa, onko suunnitelma sellainen että sen voi käytännössä toteuttaa, ja vastaa asiakkaan toiveita. Jos ei ole, miten sitä pitää muuttaa. Ja taas kirjoittaa tekoälylle tehtävänanto, jotta tulee oikeanlaiset muutokset.

Jos teettää lujuuslaskennat tekoälyllä, ne pitää osata tarkistaa, koska vastuu siitä, että kantava rakenne on oikeasti kantava, on edelleen sillä ihmisellä, joka antoi tehtävän tekoälylle.

DI tietää jotain talonrakentamisesta. Mutta jos arkkitehti päästetään suunnittelemaan, niin talo on takuuvarmasti susi. Räystäät puuttuu, kastuu varmasti. Ritilät joissa lapset kiipeilee, luita poikki. Musta väri, kirkollinen tunnelma, jäähdytyskoneet laulaa täysillä kesällä. Kaksoispulpetti katto, pystyseinä katolla lounaaseen, kastuu varmasti koko seinä.

Vierailija kirjoitti:

Rakennus DI:n pitää osata kirjoittaa tekoälylle sellainen tehtävänanto, että se osaa tehdä halutunlaiset suunnitelmat. Ja sen jälkeen DI:n pitää osata tarkistaa, onko suunnitelma sellainen että sen voi käytännössä toteuttaa, ja vastaa asiakkaan toiveita. Jos ei ole, miten sitä pitää muuttaa. Ja taas kirjoittaa tekoälylle tehtävänanto, jotta tulee oikeanlaiset muutokset.

Jos teettää lujuuslaskennat tekoälyllä, ne pitää osata tarkistaa, koska vastuu siitä, että kantava rakenne on oikeasti kantava, on edelleen sillä ihmisellä, joka antoi tehtävän tekoälylle.

Rakennusalalla ne nimmarit laitetaan vasta, kun on kokemusta. 

Vaativan kohteen suunnittelijan pätevyydet saa vasta noin 6 vuoden kokemuksen jälkeen.

Ilman pätevyyttä on assistentin roolissa. 

DI tuo 3:ea eri leikettä pöytään.

Vierailija kirjoitti:

Harvan teekkarin unelma on päätyä työmaalle, tai projekti-insinööriksi. Enemmänkin valkokaulushommiin johtamaan liiketoimintayksikköä tmv. 

Toki yleensä joutuu aloittamaan alemmalta portaalta, muttei sinne ole tarkoitus jäädä elämänuraa tekemään. 

Tämäkin vaatii johtajuutta. Olen nähnyt kaikenlaisia dippainssejä raksalla ja osa on niin saakelin virallista ja jäykkää, kunnon hiirulaisia. 

Ei mitään johtamistaitota tai auktoriteettia. Työmaapalavereissa ollaan hipihiljaa ja puhutaan vain kysyttäessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Di osaa laskea tarkasti montako lapiollista hiekkaa hän heittää betonimyllyyn.

Ne määrät punnitaan. Olet tomppeli.

Tarkennetaan vielä, pienoisvaluihin tilataan betoni, ja tuodaan valmis massa kuuppa- autolla! Miksi? Koska valua hoitaa vain yksi mies, ja jotta asia saadaan nopeasti hoidettua! Käytetään yleisesti myös valmisbetonipusseja johon lisätään vain vettä, pienimmissä  valuissa! Käytännöt kuitenkin poikkeavat.