Luuydinnäyte
Luuydinnäyte. Minulle ei annettu kivunlievitystä. Vasta jälkeenpäin kuulin, että monet ovat saaneet. Oli järkyttävä kipu. Miksi ei annettu?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Suomi on julkisen terveydenhuollon kehitysmaa. Kun ei ole rahaa, ei voida lääkitä ja monitoroida ja seurata potilasta. Eikä varsinkaan nukuttaa. Ei ole resursseja sellaiseen.
Miksi lääkärien ja johtajien palkkoihin on resursseja?
Ja kovasti väitetään monissa ketjuissa että ulkomailla ei uskalla mennä lääkärille, vain suomessa hyvät lääkärit..
Olen itse ollut kaksi kertaa antamassa luuydinnäytteen, eikä kummallakaan kerralla sattunut juuri lainkaan. Pieni tunne siitä, kun imaistiin se nestenäyte, siinä tulee alipaine. Sellaisen nyt kestää kuka hyvänsä. Minulle tarjottiin kipulääkettä, mutta en ottanut.
Vahvaa buranaa ja diapamia sain. Suoliluun harjanteesta ottivat ja niin kovaa kipua en ole eläessäni kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuo luuydinnäyte otettiin? Rintalastasta, lantiosta vai mistä? Itselläni on otettu useita kymmeniä luuydinnäytteitä, useimmiten rintalastasta ja siihen olisi saanut jotain kipulääkettä etukäteen, mutta olin yleensä aina autolla, joten silloin ei sellaista voi ottaa. Ja ei se nyt mikään järkyttävä kipu ollut, aika nopeasti pistopaikka puutui, kun laittavat jotain puudutusainetta siinä samalla. Itse näytteen otto oli kyllä aika inhottavat tunne, tuntui kuin sielu olisi imastu ruumiista, ei varsinainen iso kipu, vaan sellainen inha vihlova tunne, joka onneksi kesti noin sekunnin.
Rintalastasta. Miksi en saanut lääkettä? Mies oli autolla kuskina.
Oli selvästi joku angstinen hoitaja ja lääkäri ottamassa näytettä, joita ei potilaan hyvinvointi kiinnostanut, sellaisiakin on. Minulta kysyttiin ihan joka kerta, että haluanko kipulääkkeen? Jos vielä joudut, niin sano, että haluat kipulääkkeen.
Minulta ei kysytty. Ehkä hyvinvoinnillani ei ole väliä. Ei todellakaan kiinnostanut henkilökuntaa.
Kukaan ei pakota näytteenottoon. Miksi ihmeessä tungit itsesi sinne? Tekosairaita riittää ihan vaivoiksi. Sitä paitsi eikö naisilla ole korkea kipukynnys kun monet ylpeilevät synnyttäneensä ilman mitään kivunlievitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vahvaa buranaa ja diapamia sain. Suoliluun harjanteesta ottivat ja niin kovaa kipua en ole eläessäni kokenut.
Pumpulissa kasvatettu sitten.
Ap, jospa tiedustelisit asiaa sieltä sairaalasta. Me emme tiedä.
Minulta otettiin lantiosta. Se kohta puudutettiin, mutta en saanut muuta kivunlievitystä. Se ei ollut kuitenkaan ollenkaan niin paha kokemus kuin olin pelännyt. Menen uudestaan, jos tarvitsee, paremmilla mirlin. Kuulostaa hirveämmältä kuin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuo luuydinnäyte otettiin? Rintalastasta, lantiosta vai mistä? Itselläni on otettu useita kymmeniä luuydinnäytteitä, useimmiten rintalastasta ja siihen olisi saanut jotain kipulääkettä etukäteen, mutta olin yleensä aina autolla, joten silloin ei sellaista voi ottaa. Ja ei se nyt mikään järkyttävä kipu ollut, aika nopeasti pistopaikka puutui, kun laittavat jotain puudutusainetta siinä samalla. Itse näytteen otto oli kyllä aika inhottavat tunne, tuntui kuin sielu olisi imastu ruumiista, ei varsinainen iso kipu, vaan sellainen inha vihlova tunne, joka onneksi kesti noin sekunnin.
Rintalastasta. Miksi en saanut lääkettä? Mies oli autolla kuskina.
Oli selvästi joku angstinen hoitaja ja lääkäri ottamassa näytettä, joita ei potilaan hyvinvointi kiinnostanut, sellaisiakin on. Minulta kysyttiin ihan joka kerta, että haluanko kipulääkkeen? Jos vielä joudut, niin sano, että haluat kipulääkkeen.
Minulta ei kysytty. Ehkä hyvinvoinnillani ei ole väliä. Ei todellakaan kiinnostanut henkilökuntaa.
Kukaan ei pakota näytteenottoon. Miksi ihmeessä tungit itsesi sinne? Tekosairaita riittää ihan vaivoiksi. Sitä paitsi eikö naisilla ole korkea kipukynnys kun monet ylpeilevät synnyttäneensä ilman mitään kivunlievitystä.
Mene pois narsisti-psykopaatti. Eri sivusta.
Minulta otettiin luuydinnäytteet kaksi kertaa vuosi sitten. Lihas luun ympäriltä kyllä puudutettiin, mutta itse luuta ei kuulemma edes voi puuduttaa. Oli melko kivulias operattio, mutta ei sietämätön. Koronatesti, jossa pitkä tikku työnnetään syvälle nenänieluun oli 1000 kertaa tuskallisempi.
Minkähän verran luuytimen luovutus sattuu. Sitä kuitenkin otetaan aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut kaksi kertaa antamassa luuydinnäytteen, eikä kummallakaan kerralla sattunut juuri lainkaan. Pieni tunne siitä, kun imaistiin se nestenäyte, siinä tulee alipaine. Sellaisen nyt kestää kuka hyvänsä. Minulle tarjottiin kipulääkettä, mutta en ottanut.
Kipu on aina subjektiivinen kokemus ja siihen vaikuttaa moni asia. Mikä minusta on pikku vihlaisu saattaa sinusta olla valtava kipu. Älkää vähätelkö toisten kipuja.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on julkisen terveydenhuollon kehitysmaa. Kun ei ole rahaa, ei voida lääkitä ja monitoroida ja seurata potilasta. Eikä varsinkaan nukuttaa. Ei ole resursseja sellaiseen.
Terveydenhuoltoon palaa ainakin 25 miljardia euroa rahaa vuosittain. Se on valintakysymys miten rahat käytetään. Esimerkiksi Meilahdessa lähes kaikki suolistotähystykset tehdään hereillä ja vain pieni osa nukutettuna tai sedaatiossa kun Amerikassa asia on päinvastoin. Henkilökuntaa ei vain ole tarpeeksi ja tällä hetkellä hoidetaan mieluummin esimerkiksi syöpäpotilaita leikkaussalissa jotta he parantuisivat. Voi olla että tilanne muuttuu jatkossa kun työvoimaa saadaan lisää (hoitajia ja lääkäreitä) mutta tällä hetkellä ei ole mitään mahdollisuuksia tarjota jokaiselle halukkalle vaikka nukutusta magneettitutkimusta varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut kaksi kertaa antamassa luuydinnäytteen, eikä kummallakaan kerralla sattunut juuri lainkaan. Pieni tunne siitä, kun imaistiin se nestenäyte, siinä tulee alipaine. Sellaisen nyt kestää kuka hyvänsä. Minulle tarjottiin kipulääkettä, mutta en ottanut.
Kipu on aina subjektiivinen kokemus ja siihen vaikuttaa moni asia. Mikä minusta on pikku vihlaisu saattaa sinusta olla valtava kipu. Älkää vähätelkö toisten kipuja.
Komppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on julkisen terveydenhuollon kehitysmaa. Kun ei ole rahaa, ei voida lääkitä ja monitoroida ja seurata potilasta. Eikä varsinkaan nukuttaa. Ei ole resursseja sellaiseen.
Terveydenhuoltoon palaa ainakin 25 miljardia euroa rahaa vuosittain. Se on valintakysymys miten rahat käytetään. Esimerkiksi Meilahdessa lähes kaikki suolistotähystykset tehdään hereillä ja vain pieni osa nukutettuna tai sedaatiossa kun Amerikassa asia on päinvastoin. Henkilökuntaa ei vain ole tarpeeksi ja tällä hetkellä hoidetaan mieluummin esimerkiksi syöpäpotilaita leikkaussalissa jotta he parantuisivat. Voi olla että tilanne muuttuu jatkossa kun työvoimaa saadaan lisää (hoitajia ja lääkäreitä) mutta tällä hetkellä ei ole mitään mahdollisuuksia tarjota jokaiselle halukkalle vaikka nukutusta magneettitutkimusta varten.
Silti Suomessa kuollaan aiemmin syöpään kuin muissa maissa.
Vierailija kirjoitti:
Minulta otettiin lantiosta. Se kohta puudutettiin, mutta en saanut muuta kivunlievitystä. Se ei ollut kuitenkaan ollenkaan niin paha kokemus kuin olin pelännyt. Menen uudestaan, jos tarvitsee, paremmilla mirlin. Kuulostaa hirveämmältä kuin on.
Siinä kohtaa ihon tunto ei ole niin herkkä kuin vaikka kasvoissa tai sormenpäissä mutta kivulias paikka on luukalvo ja se pitää yrittää puuduttaa ihon lisäksi. Lantiosta otetaan nimenomaan biopsia eikä vain imaista luuydintä. Jokainen on toki yksilö kivun suhteen ja ennakkoon kipuherkäksi tiedetylle kannattaa antaa jotain kipulääkettä. Näytteenottoja on paljon joten ei aikuispotilaita voida nukuttaa ellei kyseessä ole joku kehitysvammainen.
Korkean elintason maissa nuo tehdään sedaatiossa.
Vierailija kirjoitti:
Korkean elintason maissa nuo tehdään sedaatiossa.
Komppaan.
Sairaalassa voi kysyä nukutusta humautus ja lääkkeet. Tai kipulääkkeet, puudutus. Mutta jos on sivuhaarakonttorissa lähete, pitää ehkä kysyä eri paikkaan, jossa voi nukuttaa. Se voi vaatia yön sairaalassa ellei tokene helposti tai ole joku kotona vahtimassa. Tai sitten pääsee taksilla myöhemmin, onko kaikilla rahaa.
Suomi on julkisen terveydenhuollon kehitysmaa. Kun ei ole rahaa, ei voida lääkitä ja monitoroida ja seurata potilasta. Eikä varsinkaan nukuttaa. Ei ole resursseja sellaiseen.